Oheinen Family Tree DNA-laboratorion laatima kartta perustuu allekirjoittaneen Y-DNA näytteeseen. Siinä näkyy arvio esi-isieni noin 6000 vuotta kestäneen matkan reitistä Venäjän aroilta Turkuun. Kartan laatimiseksi on yhdistelty lukuisille muinaisille vainajille tehtyjen DNA-testien tuloksia, vainajille tehtyjä radiohiiliajoituksia, arkeologien tekemiä kulttuurimäärityksiä sekä väestöhistorioitsijoitten käsityksiä muinaisten ihmisryhmien liikkumisesta Länsi-Euroopassa.
Sitä ei kannata ottaa kovin vakavasti, että reitti on piirretty noinkin yksityskohtaisella viivalla. Enemmän on merkitystä viivan ympärille piirretyllä tummennetulla alueella (corridor), joka on arvio esi-isien kulloisestakin todennäköisestä asuinalueesta; jossain jokia ja solia seuraava kapea väylä, jossain laajempi tasankoalue.
Sinisellä pohjalla olevat miehenkuvakkeet esittävät haploryhmiä. Ne on sijoitettu sellaisiin kohtiin, joissa ko. haploryhmän arvellaan saaneen alkunsa eli sinne, missä sen mieshenkilön arvellaan eläneen, jonka Y-kromosomissa ko. mutaatio on tapahtunut. Näitä miehiä tutkittujen vainajien joukossa tuskin on, mutta geneetikot pystyvät tutkituista vainajista arvioimaan kuinka monta sukupolvea on kulunut heidän ja ko. haploryhmän ensimmäisen miehen välillä.
Allekirjoittanut kuuluu haploryhmään R-BY3280, jonka arvellaan syntyneen 1650-luvulla (95%:n varmuudella välillä 1430-1827). Neljä muutakin testin tehnyttä Hjelt-miestä kuuluu tähän samaan haploryhmään ja koska he polveutuvat Niclas Hjeltin (s. 1739) kahdesta eri pojasta (Johan Gustaf s. 1783 ja Christian Ludvig s. 1786), niin myös Niclas Hjelt oli BY3280-mies. Ts. haploryhmä BY3280 on ilmaantunut viimeistään Niclas Hjeltin Y-kromosomiin tai aikaisintaan vanhimmalle tunnetulle Hjeltille, Nils Hieltille 1600-luvun Göteborgissa. Hänet FTDNA on merkinnyt kartalle ja hän sijoittuu hyvin esi-isiemme kulkuväylälle.
Hjelttejä geneettisesti lähimmät kahdeksan sukua ovat ruotsalaisia. Kolmesta meitä selvästi lähimmästä ruotsalaissuvusta olen kartalle merkinnyt punaisella ympyrällä heidän vanhimman tunnetun esi-isänsä asuinpaikan, nimen ja elinajan. Nämäkin sijoittuvat hyvin FTDNA:n hahmottelemalle kulkuväylälle.
Kartan mukaan em. yhdeksän suvun esi-isät ovat tulleet Etelä-Ruotsiin Hollannin suunnalta. Sehän käy hyvin yhteen sukutradition kanssa, jonka mukaan Hjelttien esi-isä on lähtöisin Gelderlandista. Näyttää siltä, että Hjelttien esi-isä on saapunut Ruotsiin viimeisenä, joten meidän sukumme ja mainittujen kolmen ruotsalaissuvun yhteinen esi-isä on todennäköisesti elänyt Hollannissa 1350-luvun paikkeilla (95%:n varmuudella 1040-1555). Kun mukaan otetaan seuraavat kaksi ruotsalaissukua, niin yhteinen esi-isä on asunut Hollannissa noin 1280-luvulla. Loppujen kolmen ruotsalaissuvun kanssa yhteinen esi-isä löytyy vasta suunnilleen 1160-luvulta (virhemarginaalit huomioiden). Varmasti Hollannissa tai Luoteis-Saksassa elää samoista esi-isistä polveutuvia miehiä, mutta miksei heitä näy DNA-testin tehneitten joukossa? Yleisin vastaus tähän on se, että historiallisista yms. syistä johtuen hollantilaiset ja saksalaiset tekevät testejä huomattavasti vähemmän kuin pohjoismaalaiset. Ei auta muu kuin odotella. Seuraavaksi geneettisesti lähimmät testin tehneet miehet ovat toistaiseksi ranskalaisia ja anglosakseja, mutta yhteys heihin menee aikaan ennen ajanlaskumme alkua.
Kartalla esitetty reitti vastannee tutkijoitten yleistä käsitystä muilta osin paitsi haploryhmän R-DF27 kohdalla Etelä-Ranskassa. Tämän haploryhmän syntyajasta n. 2550 eaa ei ole erimielisyyttä, mutta syntypaikasta on käyty jo vuosia eräänlaista maaottelua Espanja vastaan muu maailma. Kartalla on esitetty ”muun maailman” käsitys eli, että DF27 olisi syntynyt Pyreneitten vuoriston pohjoispuolella. Espanjalaisten mielestä se on tapahtunut Iberian puolella ja he suhtautuvat asiaan melko tunneperäisesti. Se on ymmärrettävää sikäli, että Espanjan ja Portugalin nykyisestä miesväestöstä n. 60% on DF27-miehiä (plus huomattava osa latinalaisen maailman miesväestöstä). Vanhimmat DF27-vainajat on kuitenkin löydetty Ranskan puolelta, mutta vain n. 200 vuoden erolla näitä vainajia on löytynyt myös Espanjasta. Ei siis ole täysin poissuljettua, etteivätkö esi-isämme olisi voineet käydä kääntymässä Iberian niemimaan puolella.
-----------
Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:
Hjeltit 1600-luvun Göteborgissa (Syyskuu 2022)
Geneettiset ruotsalaisserkkumme (Heinäkuu 2022)
Olivatko esi-isämme iberialaisia? (2.300-1.300 eaa) (Toukokuu 2015)
Elivätkö muinaiset esi-isämme Etelä-Ranskassa? (Joulukuu 2022)
Pronssikuume (Huhtikuu 2021)
Gelderland Hollannin geneettisellä kartalla (Marraskuu 2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti