lauantai 2. heinäkuuta 2022

Geneettiset ruotsalaisserkkumme

 



   Joitakin vuosia on kulunut siitä, kun täällä viimeksi ovat aiheena olleet Hjelt-sukua geneettisesti lähimmät suvut, kaikki Ruotsista. Sen jälkeen on tehty muutamia DNA-testejä, joiden tulokset ovat tarkentaneet kuvaa sukujemme välisistä yhteyksistä. Lisäksi Y-DNA-testejä tehneitten miesten esi-isien haploryhmistä tehdyt aika-arviot ovat kehittyneet. Meitä geneettisesti lähinnä on nyt kahdeksan ruotsalaista sukua, joitten keskinäistä sukuyhteyttä ei voida asiakirjoin osoittaa. Näistä erottuu vielä meitä lähempinä kolmen suvun ryhmä. Perinteisen käsityksen mukaan heitä ei ehkä enää voi pitää sukulaisinamme, mutta geneettisen sukututkimuksen aikajänne on niin pitkä, että heitä voi kutsua geneettisiksi serkuiksemme. Serkuiksi me myös kutsumme toisiamme yhteisessä Facebook-ryhmässämme.

   Hjelt-sukuyhteisöön kuuluvien neljän testatun miehen yhteinen haploryhmä on R-BY3280, jota ei esiinny missään muualla. Haploryhmän R-BY3280 viimeisimmän yhteisen esi-isän syntymävuodeksi geneetikkojen aika-arviot antavat laskennallisesti 1742 (95%:n luotettavuusväli 1552-1870). Oheisen kaavion pohjana on FTDNA:n aika-arviolaskelma haploryhmästä BY3280. Olen muokannut kuvaa suomentamalla tekstit ja lisäämällä samaan aikajanaan Hjelt-suvun mieslinjan edustajien elinkaaret. Geneetikkojen laskelmat pitävät tältä osin hyvin paikkansa, koska me tiedämme vanhastaan, että em. neljän testatun Hjelt-miehen viimeisin yhteinen esi-isä oli Niclas Hjelt (1739-1808).


   Hjelttejä lähinnä olevien kolmen ruotsalaisen suvun keskinäistä sukuyhteyttä ei ole löytynyt asiakirjojen perusteella. Suvut ja niitten vanhimmat tunnetut esi-isät ovat:

Fredrickson-suku: Lars Olofsson s. noin 1630 Itä-Göötanmaalla (lue enemmän täältä)
Karlsson-suku: Bengt Olofsson s. 1712 Bergslagenin alueella (lue enemmän täältä)
Larsson-suku: Anders Hansson s. 1730 Älvsborgin läänissä

   Näitten kolmen suvun sukunimet vakiintuivat vasta 1800-loppupuolella. Sitä ennen suvuissa käytettiin vain patronyymejä. Fredrickson- ja Karlsson sukujen esi-isät olivat vuoritalonpoikia (bergsmän), metallin valmistajia, seppiä, kaivosmiehiä ja kaivosvouteja. Larsson suvun esi-isät puolestaan tilattomia maaseudun asukkaita.

   Geneettiset ruotsalaisserkkumme kuuluvat heidän yhteiseen haploryhmään R-BY13492 ja laskennallisesti heidän viimeisimmän yhteisen esi-isänsä arvioidaan eläneen noin vuonna 1646 (95%:n luotettavuusväli 1421-1802). Fredrickson-suvun vanhin tunnettu esi-isä on syntynyt vuonna 1630, joten periaatteessa hän voisi olla ruotsalaisten yhteinen esi-isä. Asiakirjojen perusteella näin ei kuitenkaan ole, joten näitten kolmen suvun yhteisen esi-isän on täytynyt elää sitä aikaisemmin, mutta ei välttämättä kovin paljoa. Jos yhden sukupolven pituutena käytetään 30 vuotta, niin silloin ruotsalaisserkkumme olisivat suunnilleen 12.-14. serkkuja keskenään.

  Oheisessa kaaviossa näkyy FTDNA:n aika-arvio ruotsalaisserkkujemme yhteisen esi-isän syntymäajasta. Kuvaan on lisätty kullekin ruotsalaissuvulle aikajana siihen saakka, kun heidän esi-isänsä ovat tiedossa.


   Entä milloin Hjelt-suvun esi-isälinja on erkaantunut geneettisten ruotsalaisserkkujemme yhteisestä esi-isälinjasta? Hjelt-suvun ja ruotsalaisten viimeisin yhteinen haploryhmä on R-BY33251, jonka arvioidaan syntyneen n. vuonna 1475 (95%:n luotettavuusväli 1243-1648). Hjelttien ja ruotsalaisserkkujen geneettiset linjat ovat siis erkaantuneet sen jälkeen. Tällöin DNA-testin tehneet kolme ruotsalaisserkkuamme olisivat suunnilleen elossa olevien Hjelt-miesten 17.-19. serkkuja.

   Jos Hjelt-suku on lähtöisin Hollannista, kuten oletetaan, niin lähtö on ilmeisesti tapahtunut aikaisintaan 1500-luvun puolivälissä, todennäköisesti vasta 1600-luvun puolella. Tämä merkitsisi sitä, että myös geneettisten ruotsalaisserkkujemme esi-isät olisivat lähtöisin Hollannista. Oheisessa kuvassa näkyy aika-arvio kaikkien tässä mainittujen seitsemän miehen ja neljän suvun yhteisen esi-isän syntymäajasta. Kuvaan on lisätty sukujen esi-isien aikajanat niin pitkälle kuin ne tunnetaan. On selvää, että yhteisen esi-isämme selvittäminen kirjallisten lähteitten perusteella ei onnistu. Sen sijaan voi hyvinkin ilmestyä uusia DNA-testejä, joitten tulokset tarkentavat tässä esitettyjä geneettisiä sukulaisuussuhteita.

------
Tässä kirjoituksessa olevat aika-arviolaskelmat perustuvat Family Tree DNA:n ja Iain McDonaldin kehittämään algoritmiin.
Kaaviopohjat: FamilyTree DNA Discover https://discover.familytreedna.com/  



lauantai 23. huhtikuuta 2022

Lyseolaisen sotilaskivääri

 



   Yllä oleva kuva löytyy Helsingin Suojeluskuntapiirin historiateoksesta. Siinä Helsingin Koululaispataljoonalle jaetaan kiväärit Katajanokalla Merikasarmin asevarastolla 23. päivänä marraskuuta 1918. Olin heti varma, että tyytyväisenä myhäilevä juuri aseen saanut koululainen on isäni. Huom. varustus: kravatti kaulassa ja nenäliina rintataskussa. Asiasta olivat vakuuttuneita myös sisarukseni. Joka tapauksessa 16-vuotias isäni oli todistettavasti paikalla. Tämä selviää asekuitista, jonka löysin isäni jälkeen jääneistä papereista, kun selvittelin niitä kolmisenkymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Asekuitin mukaan I pataljoonan I komppaniaan kuuluva koululainen Kauko Hjelt kuittasi 23.11.1918 vastaanottaneensa venäläisen sotilaskiväärin no: 106974. Meillä Kaukon lapsilla ei ennen kuitin löytymistä ollut aavistustakaan tällaisesta toiminnasta.



   Helsingin Suojeluskuntapiirin historiikissa kuvataan tapausta näin:

”Sotakomissariaatti luovutti Koululaispataljoonalle aseet 23.11.1918. Pataljoona marssi suljetussa osastossa Katajanokalla olleelle armeijan asevarastolle, jossa jokainen suojeluskuntalainen sai kuitata kiväärin. Aseistetut, mutta vielä siviilipukuiset komppaniat marssivat Kauppatorin laidalle, jossa suojeluskuntalaiset saivat käskyn mennä suorinta tietä kotiin. Osa pojista meni kuitenkin Espalle näyttämään ”saalistaan”. Poliisi tietysti ihmetteli aseistautuneiden siviilipukuisten nuorukaisten ilmestymistä katukuvaan - olivathan mielialat vielä syksyllä hieman levottomat. Lehtori Blomqvist joutui selvittämään asiaa poliisiasemalle, jolloin tilanne rauhoittui. Onneksi patruunoita ei vielä jaettu.”

   Sisällissodan aikaisessa Helsingissä toimi maan alla Valkokaarti, jonka toiminnassa Kaukon 17-vuotias isoveli oli ollut mukana. Kaukolta moinen toiminta oli ehdottomasti kielletty ja isoveljen osallistuminen ase kädessä Helsingin valtaukseen 12. huhtikuuta oli nuoremmalle kova pala. Mutta äiti ei antanut periksi:

”… siinähän on pääsemättömissä, kun hän [Kauko] saa päähänsä jotain. Koko iltapäivän hän jankkasi kanssani, niin että ihan olin uuvuksissa. Nyt hän makaa sängyllä itkemässä. Saa nähdä voittaako hän itsensä ja alistuu.”

   Valtauksen jälkeen Valkokaarti sulautettiin armeijaan ja näin syntyi Helsingin Jääkäriprikaati, johon Lauri-veli liittyi lyhyeksi aikaa. Tästä johtuen pääkaupungissa oli kesällä 1918 poikkeuksellinen tilanne; täällä ei ollut minkäänlaista suojeluskuntajärjestöä. Eräät voimistelunopettajat ja koululaiset eivät jääneet toimettomiksi. Ensimmäisinä suojeluskuntia ryhtyivät perustamaan koululaiset Ressun voimistelunopettajan lehtori Johan Blomqvistin johdolla. 22.10. pidetyssä Ressun toverikunnan kokouksessa laadittiin muitten koulujen toverikunnille kirje, jossa niitä pyydettiin nimeämään edustajansa seuraavana päivänä keskustelemaan kysymyksestä:” Onko uudestaan perustettavalla suojeluskunnalla Helsingin oppikoululaisten kannatus?”. 23.10. pidettyyn kokoukseen osallistui edustajia yhteensä 11 koulusta. Kokouksessa päätettiin elokuussa annettuun suojeluskuntia koskevaan lakiin perustuen perustaa Koululaispataljoona. Jäseniksi hyväksyttiin kaikki aikaisemmat suojeluskuntalaiset ja valkokaartilaiset sekä 17 vuotta täyttäneet koululaiset. Mukaan pääsi jopa muutamia 13-vuotiaita vanhempiensa luvalla. Kun sitten Helsingin Suojeluskuntapiiri perustettiin marraskuun alussa, niin toimintansa jo aiemmin aloittaneet koululaiset saivat kunnian tulla nimitetyksi Suojeluskuntapiirin 1. pataljoonaksi.

   Koululaispataljoonaan ilmoittautui heti niin runsaasti jäseniä, että siihen voitiin perustaa neljä yksikköä: kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen kiväärikomppania sekä kaksikielinen konekiväärikomppania. 1. Komppaniaa kutsuttiin ”Normaalilyseon komppaniaksi”. Siihen kuului koululaisia Norssin lisäksi Uudesta Yhteiskoulusta ja Kallion Yhteiskoulusta. 2. Komppania koostui ruotsinkielisistä kouluista. 3. Komppaniaa kutsuttiin ”Reaalilyseon Komppaniaksi. Ressun lisäksi siihen kuuluivat Suomalainen Lyseo ja Suomalainen Yhteiskoulu. Konekiväärikomppanian päällikkönä toimi lyseolainen Akseli Pietiläinen, Kaukon luokkatoveri ja tuleva lanko. Luokka- ja koulutovereittensa lisäksi Kaukolla oli tuttu mies Koululaispataljoonan komentajana; vänrikki Heikki Järnefelt Lepolan naapurista.

   Juho Kusti Paasikivi puolisoineen oli aktiivisesti mukana Koululaispataljoonan perustamisessa ja sen toimintaa tukemassa. Anna Paasikivi mm. osallistui pataljoonan lipun naulaamiseen. Heidän vanhempi poikansa, Jussi oli Kaukon luokkatoveri ja mukana myös Koululaispataljoonassa. Paasikivet olivat muutenkin tuttu näky Lepolassa, olihan Paasikivi toiminut senaattorina Edvard Hjeltin ja sitten August Hjeltin senaatissa. Lisäksi heidän Jukola-niminen maatilansa sijaitsi vain pienen matkan päässä Keravalla, ja heidän poikansa olivat mukana Tuusulanjärven nuorison riennoissa.

-------------------

Roudasmaa, Stig: Helsingin Suojeluskuntapiirin historia 1918-1944. Jyväskylä 1997.