Sukututkimuksessaan
Släkten Hjelt (1903) August Hjelt pohdiskeli yhtenä mahdollisuutena, että suku
voisi olla lähtöisin Norjan Hedmarkin Nesin pitäjässä sijaitsevasta Hjelthjelt-talosta. Sen jälkeen samaa asiaa
ovat pohtineet muutkin Hjelt-suvun alkuperästä kiinnostuneet henkilöt. Suomesta
käsin on tehty tutkimusmatkoja Nesiin ja tavattu Hjelthjelt talon nykyisiä
omistajia ja pitäjän historiantutkijoita. Mitään konkreettista uutta ei
kuitenkaan ole toistaiseksi tullut ilmi.
Talon
väki 1600-luvulla
Hjelthjelt talo oli olemassa jo keskiajalla. Asukkaista ei ole niin vanhoilta ajoilta tietoa. Se tiedetään, että talo oli asumaton ainakin 1594-95, mutta ilmestyi uudelleen veroluetteloihin vuonna 1602. Uudet asukkaat eivät todennäköisesti olleet Hjelt-nimisiä, vaan alkoivat käyttää talon nimeä lisänimenään, aluksi muodossa Hjelthjelt ja 1900-luvulla lyhyemmin Hjelt. Ainakin vuodesta 1602 lähtien talo on ollut perintötila, joka on siirtynyt isännältä pojalle ja joskus isännältä tyttärelle ja tämän vävylle aina vuoteen 1867, jolloin se myytiin suvun ulkopuolelle. Norjalaisessa nimikäytännössä talon nimen merkitys sen asukkaitten lisä- ja sukunimiin on suurempi kuin Suomessa. Tästä johtuen myös Hjelthjelt-taloon tulleet vävyt ottivat sukunimekseen Hjelt.
Talon ensimmäinen isäntä 1600-luvun alussa oli Peder. Nes bygdebok –kirjassa (2000) kolme ensimmäistä sukupolvea esitetään alla olevalla tavalla. Olen kääntänyt Kirstiniä ja Börjeliä koskevan osuuden kokonaisuudessaan, muilta osin olen tiivistänyt kirjan tekstiä.
1. Peder , isäntä v:sta 1602, kuoli 1644 jälkeen.
1.1. Tjöstel Pedersen, isäntä v:sta 1645. Puoliso Anne Olsdotter
1.1.1.
Arne Tjöstelsen, s.n. 1650 k.n. 1671.
1.1.2.
Abelone Tjöstelsdotter
1.1.3.
Anne Tjöstelsdotter
1.1.4.
Rangdi Tjöstelsdotter
1.2.1
Joen Olesen
1.3. Nils Pedersen s.n. 1610, isäntä yhdessä Olen kanssa 1657-66,
sen jälkeen yksinään
1.3.1
Johanne Nilsdotter, peri talon isältään. Puoliso Gunder Guldbrandsen
Lie. Gunder
tuli Lie-nimisestä talosta vävyksi. Sen jälkeen hänestä
käytettiin nimeä Gunder Guldbrandsen Hjelthjelt.
Vanhin poika Gulbrand Gundersen Hjelthjelt jatkoi
talon isäntänä 1727.
1.3.2
Kirsti tai Kerstin, Nils Pedersenin mahdollinen tytär. Puoliso
Börjel Björnsson. Börjel
oli sorvari ammatiltaan ja he ottivat sukunimekseen Hjelt. 1600-luvun lopulla
aviopari asui Turussa. Siellä syntyivät heidän jälkeläisensä ja Börjel kuoli
vuonna 1702. Tänään on Hjelt-suvulla monia jälkeläisiä Suomessa ja Ruotsissa,
mutta he eivät ole koskaan löytäneet varsinaisia juuriaan. Viimeisten kymmenen
vuoden aikana Nesin historiayhdistys on saanut suvun jäseniltä monia
yhteydenottoja, mutta emme ole koskaan voineet antaa varmoja vastauksia. Syynä
on se, ettei ole olemassa niin pitkälle ajassa taaksepäin ulottuvia
kirkonkirjoja. Hieman harvinaista on, että lyhennetty muoto Hjelt olisi otettu käyttöön
niin aikaisin, täällä se tuli käyttöön vasta 1900-luvulla. Voidaan vain
olettaa, että Börjelin ammatti olisi tuonut hänet Nesiin ja hän olisi
avioitunut talon tyttären kanssa. He olisivat voineet asua siellä
jonkin aikaa ja ottaa lähtiessään mukaansa talon nimen. Heidän lapsiaan oli
Johanna Hjelt (äitinsä siskon mukaan?), Roland Hjelt (laivuri), Niclas (Nils)
s. 1680, Johan s. 1682 (sorvarioltermanni Turussa k. 1749). ?
Kirstin Nilsdotteria koskeva osa Bygdebokissa on suora lainaus August Hjeltin Släkten Hjelt-kirjasta vuodelta 1903. Nesin pitäjän alkuperäislähteistä ei löydy mitään, mikä viittaisi Kirstin Nilsdotterin muuttaneen Turkuun. Bygdebokin tekstistä puuttuu eräitä tietoja Börjelistä ja Kirstinistä, jotka vievät pohjan pois tekstissä esitetyiltä arvauksilta. Ensinnäkin vanhin tiedossa oleva merkintä Börjelistä on Turun manttaalikirjassa vuonna 1675. Silloin sorvarinkisälli Börjel ei ollut vielä naimisissa, vaan avioitui Kirstinin kanssa vasta Turussa vuonna 1677 tai 1678. Näin ollen hän ei ole voinut olla Hjelthjelt-talossa vävynä. Sekään ei ole uskottavaa, että Börjel ja Hjelthjelt-talon tytär Kirstin olisivat naimattomina lähteneet Turkuun. Kirstinin äidinkielen voidaan nimittäin hyvin perustein sanoa olleen suomi. Sitä paitsi heidän olisi ollut otettava mukaan Kirstinin äiti, siis Hjelthjelt-talon emäntä, koska äidin tiedetään tulleen haudatuksi Turkuun. Nesin manttaaliluetteloista ei myöskään 1660-luvulla löydy Börjel-nimistä miestä Hjelthjelt-talossa (löytyy rengit Iver Tiöstelsen, Jörgen Halvardsen ja Iver Christelsen). Olen käynyt läpi myös muut Nesin talot, eikä sopivaa Börjel-nimistä miestä löydy koko pitäjästä.
Miksi
sitten Bygdebokin tekijät ovat tekstinsä ja siinä esitetyt arvauksensa
kirjoittaneet? Vastaus voi löytyä heidän maininnastaan, että monet Hjelt-suvun
jäsenet ovat suvun juuria etsiessään olleet yhteydessä Nesiin. Veljekset Edvard
ja August Hjelt vierailivat paikkakunnalla vuonna 1909, ts. kuusi vuotta
Augustin kirjan ilmestymisen jälkeen. Varmastikin August on jättänyt sinne
kirjojaan, joissa hän pohtii suvun mahdollista Hjelthjelt kytkentää. Sen
jälkeen on tehty muitakin vierailuja, esim. August Hjeltin tytär Toini Iversen 1950-luvulla
(hänen lähettämänsä postikortin kuva on tämän artikkelin alussa). Bygdebokin
kirjoittajat antavat ymmärtää, että myös Nesin historiayhdistys on osaltaan
tutkinut mahdollista kytkentää, ilman tulosta. Lopputulemana mielestäni ei ole
ollut perusteltua Bygdebokissa esittää Kirstiniä edes Hjelthjelt-talon tyttärenä,
vaikka tekstissä onkin käytetty termiä mahdollinen tytär. Joissakin
yhteyksissä on nimittäin voinut havaita, että Bygdebokin teksti on otettu
todesta ja se on alkanut elää omaa elämäänsä suvussamme.
Talon nimen arvoitus
Miten
talon erikoinen nimi Hjelthjelt on syntynyt? Sitä on mietitty sekä Norjassa
että Suomessa. Laitan
tähän rohkeasti oman näkemykseni asiasta.
Vanhimmat
kirjoitusmuodot veroluetteloissa poikkesivat ei pelkästään kirjoitusasultaan
vaan myös rakenteeltaan nykyisestä. Erilaisia kirjoitustapoja 1500- ja 1600-luvuilla olivat:
Hielckieldt Hieldkiell Hieldkielt
Hieltkielt Hielkielt Hielkelt
Gieldtkieldt Hieldtkieldt
Talon nimi koostuu selvästi kahdesta erilaisesta sanasta, joista
ensimmäinen alkaa H- tai G-kirjaimella ja toinen aina k-kirjaimella.
Ensimmäisen sanan eri muodot ovat samoja, joita käytettiin Hjelt-nimisistä
henkilöistä 400-500 vuotta sitten. Noina vanhoina aikoina Norjassa hjelt tarkoitti
Hjeltlandin (nyk. Shetlannin) asukasta. Jälkimmäisestä sanasta on vaikea
sanoa tarkoitettiinko sillä Kjell-nimistä miestä vai lähdettä (nykynorjaksi
kilde). Molempien kirjoitusasut vanhoina aikoina muistuttivat paljon
toisiaan: Kield,
Kieldt -> Kjell ja kjelda -> kilde.
Talon nimi on siis voinut syntyä siitä, että sen ensimmäinen asukas tuli
Shetlannista ja oli nimeltään Kjell tai uudisasukas pystytti talon jonkin
lähteen äärelle. Sotilasnimestä talon nimi ei ole voinut tulla, sotilasnimiä ei
vielä 1500-luvulla käytetty. 1700-luvulta lähtien Nesin pitäjästä löytyy kyllä
Hjelt-nimisiä sotilaita, mutta he eivät siis ole sukua Hjelthjelt-talon väelle.
Edellä esitetyn perusteella talosta pitäisi oikeastaan käyttää joko nimeä
Hjeltkjell tai Hjeltkilde, kun käsitellään 1800-lukua vanhempia tapahtumia.
1700-luvun
lopulle tultaessa talon nimen rakenne muuttui; jälkiosan alusta poistui
k-kirjain ja jälkiosa alettiin kirjoittaa samoin kuin alkuosa. Ensin
Gielthielt, sitten Gjeltgjelt ja lopulta 1820-luvulta lähtien nykyisellä
tavalla Hjelthjelt.
_________________
August Hjelt: Släkten Hjelt, Helsingfors 1903.
Hedmarkslekt -puhtaaksikirjoitettuja asiakirjoja
Hedmarkista 1500- ja 1600-luvuilta
Nes Bygdebok. Utgitt av
Nes historielag ,2000
Arkivverket Norge –digitoituja arkistoja