lauantai 19. elokuuta 2023

Esi-isiemme Grand Tour

 


   Oheinen Family Tree DNA-laboratorion laatima kartta perustuu allekirjoittaneen Y-DNA näytteeseen. Siinä näkyy arvio esi-isieni noin 6000 vuotta kestäneen matkan reitistä Venäjän aroilta Turkuun. Kartan laatimiseksi on yhdistelty lukuisille muinaisille vainajille tehtyjen DNA-testien tuloksia, vainajille tehtyjä radiohiiliajoituksia, arkeologien tekemiä kulttuurimäärityksiä sekä väestöhistorioitsijoitten käsityksiä muinaisten ihmisryhmien liikkumisesta Länsi-Euroopassa.

   Sitä ei kannata ottaa kovin vakavasti, että reitti on piirretty noinkin yksityskohtaisella viivalla. Enemmän on merkitystä viivan ympärille piirretyllä tummennetulla alueella (corridor), joka on arvio esi-isien kulloisestakin todennäköisestä asuinalueesta; jossain jokia ja solia seuraava kapea väylä, jossain laajempi tasankoalue.

   Sinisellä pohjalla olevat miehenkuvakkeet esittävät haploryhmiä. Ne on sijoitettu sellaisiin kohtiin, joissa ko. haploryhmän arvellaan saaneen alkunsa eli sinne, missä sen mieshenkilön arvellaan eläneen, jonka Y-kromosomissa ko. mutaatio on tapahtunut. Näitä miehiä tutkittujen vainajien joukossa tuskin on, mutta geneetikot pystyvät tutkituista vainajista arvioimaan kuinka monta sukupolvea on kulunut heidän ja ko. haploryhmän ensimmäisen miehen välillä.

   Allekirjoittanut kuuluu haploryhmään R-BY3280, jonka arvellaan syntyneen 1650-luvulla (95%:n varmuudella välillä 1430-1827). Neljä muutakin testin tehnyttä Hjelt-miestä kuuluu tähän samaan haploryhmään ja koska he polveutuvat Niclas Hjeltin (s. 1739) kahdesta eri pojasta (Johan Gustaf s. 1783 ja Christian Ludvig s. 1786), niin myös Niclas Hjelt oli BY3280-mies. Ts. haploryhmä BY3280 on ilmaantunut viimeistään Niclas Hjeltin Y-kromosomiin tai aikaisintaan vanhimmalle tunnetulle Hjeltille, Nils Hieltille 1600-luvun Göteborgissa. Hänet FTDNA on merkinnyt kartalle ja hän sijoittuu hyvin esi-isiemme kulkuväylälle.

   Hjelttejä geneettisesti lähimmät kahdeksan sukua ovat ruotsalaisia. Kolmesta meitä selvästi lähimmästä ruotsalaissuvusta olen kartalle merkinnyt punaisella ympyrällä heidän vanhimman tunnetun esi-isänsä asuinpaikan, nimen ja elinajan. Nämäkin sijoittuvat hyvin FTDNA:n hahmottelemalle kulkuväylälle.

   Kartan mukaan em. yhdeksän suvun esi-isät ovat tulleet Etelä-Ruotsiin Hollannin suunnalta. Sehän käy hyvin yhteen sukutradition kanssa, jonka mukaan Hjelttien esi-isä on lähtöisin Gelderlandista. Näyttää siltä, että Hjelttien esi-isä on saapunut Ruotsiin viimeisenä, joten meidän sukumme ja mainittujen kolmen ruotsalaissuvun yhteinen esi-isä on todennäköisesti elänyt Hollannissa 1350-luvun paikkeilla (95%:n varmuudella 1040-1555). Kun mukaan otetaan seuraavat kaksi ruotsalaissukua, niin yhteinen esi-isä on asunut Hollannissa noin 1280-luvulla. Loppujen kolmen ruotsalaissuvun kanssa yhteinen esi-isä löytyy vasta suunnilleen 1160-luvulta (virhemarginaalit huomioiden). Varmasti Hollannissa tai Luoteis-Saksassa elää samoista esi-isistä polveutuvia miehiä, mutta miksei heitä näy DNA-testin tehneitten joukossa? Yleisin vastaus tähän on se, että historiallisista yms. syistä johtuen hollantilaiset ja saksalaiset tekevät testejä huomattavasti vähemmän kuin pohjoismaalaiset. Ei auta muu kuin odotella. Seuraavaksi geneettisesti lähimmät testin tehneet miehet ovat toistaiseksi ranskalaisia ja anglosakseja, mutta yhteys heihin menee aikaan ennen ajanlaskumme alkua.

   Kartalla esitetty reitti vastannee tutkijoitten yleistä käsitystä muilta osin paitsi haploryhmän R-DF27 kohdalla Etelä-Ranskassa. Tämän haploryhmän syntyajasta n. 2550 eaa ei ole erimielisyyttä, mutta syntypaikasta on käyty jo vuosia eräänlaista maaottelua Espanja vastaan muu maailma. Kartalla on esitetty ”muun maailman” käsitys eli, että DF27 olisi syntynyt Pyreneitten vuoriston pohjoispuolella. Espanjalaisten mielestä se on tapahtunut Iberian puolella ja he suhtautuvat asiaan melko tunneperäisesti. Se on ymmärrettävää sikäli, että Espanjan ja Portugalin nykyisestä miesväestöstä n. 60% on DF27-miehiä (plus huomattava osa latinalaisen maailman miesväestöstä). Vanhimmat DF27-vainajat on kuitenkin löydetty Ranskan puolelta, mutta vain n. 200 vuoden erolla näitä vainajia on löytynyt myös Espanjasta. Ei siis ole täysin poissuljettua, etteivätkö esi-isämme olisi voineet käydä kääntymässä Iberian niemimaan puolella.

-----------

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

Hjeltit 1600-luvun Göteborgissa (Syyskuu 2022)

Geneettiset ruotsalaisserkkumme (Heinäkuu 2022)

Olivatko esi-isämme iberialaisia? (2.300-1.300 eaa) (Toukokuu 2015)

Elivätkö muinaiset esi-isämme Etelä-Ranskassa? (Joulukuu 2022)

Pronssikuume (Huhtikuu 2021)

Gelderland Hollannin geneettisellä kartalla (Marraskuu 2019)

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

Otto E. A. Hjelt 200 vuotta

 

Otto E. A. Hjelt
Signeeraus: B. Reinhold 1871
(yksityisomistuksessa)

Arkkiatri Otto E. A. Hjeltin syntymästä tulee tänä vuonna 200 vuotta. Sen kunniaksi olen tähän koonnut löytämiäni muotokuvia Hjeltistä. 


Otto Edv. Aug. Hjelt
Anatomiae patol. Professor 1859-1885
Instit path. Fundator 1878

Signeeraus: Eero Järnefelt 1894
(Kuva: Helsingin yliopistomuseo /Eero Huvilinna
Sijainti: Anatomian laitos, Haartmaninkatu 3)


Signeeraus: Fr. Ahlstedt 1900
(Kuva: Helsingin yliopistomuseo /Pia Vuorikoski)


1900-luvun alku. Ei signeerausta.
(Kuva: Helsingin yliopistomuseo)


Farfar. Lepola
Akvarelli Esther Hjelt-Cajanus, 1907
(Kirjasta: Edvard Hjelt: Otto E. A. Hjelt:
hans liv och gärning, 1916)




Otto E. A. Hjelt
Pronssattu kipsi
Yrjö Liipola 1912.
(Helsingin yliopistomuseo /Sanna-Mari Niemi)



Otto E. A. Hjelt Ex-libris
Esther Hjelt-Cajanus 1903
(Kuva: Helsingin yliopistomuseo)

Esther Hjelt-Cajanus suunnitteli exlibriksen isoisänsä 80-vuotispäivälle vuonna 1903. Kuvassa on tiivistetysti tuotu esiin Otto Hjeltin elämän hengellinen ja maallinen puoli. Hyvien ja pahojen voimien välisessä taistelussa hän luotti ylhäältä tulevaan Jumalan apuun. Maallisen työn keskeisiä elementtejä ovat vanha mikroskooppia käyttävä tutkija, kirjoista löytyvä viisaus ja anatomiaa symboloivat ihmisen luut. Mikroskoopin alta löytyy signeeraus "EH". Lue Otto Hjeltin mikroskoopista täältä.

lauantai 7. tammikuuta 2023

Merilinna vaarassa

 

 
11-tuuman kanuuna Kustaanmiekassa.
(Suomenlinnan hoitokunta)

   Vuonna 1900 valmistui ensimmäinen kivitalo Merikadun varrelle; Asunto-osakeyhtiö Merilinna. Sen rakennutti pankinjohtaja Otto Jonatan Hjelt, jonka veli August Hjelt perheineen muutti myös taloon. Parin vuoden kuluttua Otto Jonatan Hjeltin pankki meni konkurssiin ja hän pakeni velkojiaan Amerikkaan. Tilalle Merilinnaan muutti professori Arthur Hjelt perheineen.


   Heinäkuun lopulla vuonna 1906 Arthur Hjelt työskenteli Merilinnassa, vain palvelijatar Miina oli hänestä huolehtimassa. Aino-puoliso kolmen lapsen kanssa vietti kesää Arthurin siskon Landa Collianderin luona Valkealan kartanossa. Heinäkuun 30. päivänä Viaporin bolševikkisotilaat nousivat kapinaan, jota kaupunkilaiset seurasivat Kaivopuiston kalliolta kuin näyttämöltä. Myös Arthur Hjelt pystyi seuraamaan tapahtumia oman työhuoneensa ikkunasta.

Kaupunkilaiset seuraavat kapinaa Kaivopuiston kalliolta.
Harakan saari etualalla. (Museovirasto)
 
   Perheelleen Arthur kertoi kokemuksistaan kirjeessään pari päivää myöhemmin:

   ”Eilen jatkui pommitus miltei katkeamatta koko päivän ja kiihtyi tuliseksi varsinkin illan suussa, kun sotanäyttämölle ilmestyi kaksi panssarilaivaa. Minä olen ikkunastamme Merilinnasta voinut hyvin seurata asioiden menoa. Eilen iltapäivällä tapahtui Viaporissa ruutikellarin räjähdys kamalalla paukinnalla aiheuttaen sellaisen ilmanpaineen, että olin kirjoituspöytäni äärestä lentää selälleen ja ikkunaruutuja helähti rikki. Miina, joka on kaiken aikaa ollut kovin peloissaan, pakeni koko Merilinnasta. Harakka on tähän asti pysynyt puolueettomana, mutta eilen iltapäivällä näkyi sielläkin valmistauduttavan taisteluun. Jos näin ollen Harakkaa ruvettaisiin pommittamaan Viaporista käsin, niin joutuisi Merilinna mitä suurimpaan vaaraan. ” (2.8.1906)

  
Taistelulaiva Tsesarevitš Kaivopuiston edustalla.
(Wikipedia)

   Ruutivaraston räjähdyksessä kuoli 60 miestä. Jäätyään ilman Miinan huolenpitoa Arthur lähti kiireellä Lepolaan, jossa hän kirjoitti em. kirjeen. Hänen huoli turvallisuudestaan ei myöskään liene ollut liioiteltua; Merilinna oli Kustaanmiekasta Harakkaan ampuvien kanuunoitten tulilinjalla, vain 700 metriä saaren takana. Kanuunoitten ampumasektori oli 360°, joten niillä pystyi ampumaan myös mantereen suuntaan. Ampumaetäisyys Harakkaan oli 2,0 kilometriä, jolloin ilmeisesti olisi käytetty suorasuuntausta ja pienellä tulokulmalla kalliosta kimmonneet ammukset olisivat voineet räjähtämättä jatkaa lentoaan Merikadulle. Erään rannikkotykistön asiantuntijan mukaan Arthur Hjeltin päätös evakuoida itsensä oli aiheellinen.


   Aivan Merilinnan läheltä on säilynyt myös toinen silminnäkijäkuvaus. Maissi ja Eero Erkko asuivat noina aikoina Sirpalesaaren ainoassa asuinrakennuksessa. Maissi Erkko kirjoitti:

"Olemme saarellamme voineet seurata koko sotamaastoa. Pahin ampuminen kesti koko päivän, lakkasi hetkeksi ja jatkui taas keskiyöllä. Seurasimme parvekkeeltamme tätä hirvittävää näytelmää, näimme kun ihmisiä ammuttiin ja näimme heidän kamppailevan elämästään tuntien ajan."

   Ruutivaraston räjähdyksessä lensi kiviä ja hiekkaa Sirpalesaarelle saakka.

Sirpalesaari (HKM)

------------
Aino Hjelt (os. Neovius) käsikirjoituskokoelma, Kansalliskirjasto Coll.925.1.

Reetta Hänninen: Tulisydän. Maissi Erkon kiihkeä elämä. 2022

Pertti Pelkonen, RT-asiantuntija