Hjeltit 1600-luvun Göteborgissa

 

Kungliga Sjö- och Stapelstaden Göteborg

Voit ladata pdf-muodossa täältä 

Miksi juuri Göteborg?

   Ensinnäkin: isovihan aikana kolme Hjeltin sorvariveljestä Turusta elivät kahdeksan vuotta (1713-21) pakolaisina Tukholmassa. Siellä he saivat tukea Göteborgissa syntyneeltä varakkaalta laivuri Roluf Rolufsson Heltiltä, joka ilmeisesti järjesti pakolaisille asunnon aivan naapuristaan ja joka ilmeisesti myös taloudellisesti tuki heitä (lue tästä). Voisivatko samalta vaikuttavat sukunimet merkitä yhteisiä sukujuuria Göteborgissa?

   Toiseksi: Siinä sukutraditiossa, jonka mukaan Hjeltit ovat lähtöisin Geldernin kaupungista Hollannin Gelderlandissa, mainitaan esi-isien tulleen Saksan kautta Ruotsiin. Mikä olisikaan luontevampi paikka saapua kuin Göteborg, jota 1600-luku käsittelevissä kirjoituksissa luonnehditaan hollantilaisten siirtokunnaksi – ”Nieuwe Amsterdam”. Em. Roluf Helt on taustaltaan selvästi friisinmaalainen, mutta löytyisikö Göteborgista joitain vihjeitä Hjelttien hollantilaisesta alkuperästä?

Tontinomistajat

   Göteborgin Larmtrumman-korttelissa, Korsgatanin ja Södra Larmgatanin kulmassa, sijaitsee tontti, jonka omistajat vuosina 1637-69 olivat Hielt-nimisiä. Manttaalikirjat alkavat vasta vuodesta 1637, joten Hieltit ovat voineet asua siinä jo aikaisemminkin. Ensimmäisenä mainitaan Nils Gunnarsson Hielt ja sen jälkeen hänen poikansa Lars Nilsson Hielt vuodesta 1653 kuolemaansa saakka vuonna 1669. Larsin puoliso Elin Esbjörnsdotter peri talon leskeksi jäätyään ja myi sen vuonna 1675. Heidän poikansa Nils Larsson Hielt mainitaan vain kerran, vuonna 1666. Muitakin perheenjäseniä on varmaankin ollut, mutta heistä ei ole mitään tietoa.

Detalj av en fransk plan över Göteborg 1693.

   Käytettävissä olevista asiakirjoista löytyy ainoastaan yksi toinen Hielt-niminen henkilö: raastuvanoikeuden raatimiehenä vuonna 1621 toiminut Oluf Hielt. Muitakin on ehkä ollut, mutta Göteborgin 1600-luvun kirkonkirjoja on säilynyt vain kolmelta vuodelta (1669-71). Ainoa kirkonkirjoista löytynyt tieto koskee Lars Hieltin kuolemaa 2.4.1669. Tässä esitetyt tiedot perustuvat tutkija Olga Dahlin kokoamiin tietoihin 1600- ja 1700-luvun tontinomistajista ja henkilöistä, jotka esiintyvät tontteja koskevissa asiakirjoissa: erilaisia veroluetteloita, perukirjoja, maistraatin ja raastuvanoikeuden pöytäkirjoja sekä kaupungin tilikirjoja, joissa sukulaissuhteita ilmenee vain satunnaisesti. Missään ei mainita näiden Hielttien ammattia, sinänsä outoa.

   Vanhin merkintä Hielteistä löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 25.8.1636. Oikeastaan kyse oli Nils Gunnarson Hieltin vaimosta, jonka nimeä ei mainita: ”Nils Hiälts fraw ist heut dato vor Gericht erschienen …” (Niels Hieltin vaimo on tänä päivänä tullut oikeuden eteen …). Nilsin vaimo pyysi raatia myymään erään Agnes-nimisen, häpeäpaalurangaistuksen kärsineen naisen vaatteet ja korvaamaan siten huostaansa ottaman Agneksen lapsen kuluja. Olga Dahlin mukaan kyseessä on vanhin saksankielinen raastuvanoikeuden pöytäkirja Göteborgissa (ks. täältä ).

   Olga Dahl on myös translitteroinut runsaasti otteita asiakirjojen teksteistä, joita on sekä ruotsiksi että saksaksi. Henkilöitten nimistä, asiakirjojen sisällöistä ja tekstien kielestä voi karkeasti päätellä, että 1600-luvulla tontinomistajista selvästi alle puolet oli taustaltaan ruotsalaisia ja lopuista puolet hollantilaisia ja puolet saksalaisia. Göteborgin hallinnon johdossa oli kolme pormesteria, yksi ruotsalainen, yksi hollantilainen ja yksi saksalainen, sekä 12 raatimiestä, joista neljän piti olla ruotsalaisia, kolme hollantilaista, kolme saksalaista ja kaksi skottia. Voiko Nils Hieltin vaimoa koskevan pöytäkirjan kielestä päätellä mitään vaimon tai Nilsin äidinkielestä tai alkuperästä? Tuskin, todennäköisesti se merkitsee vain sitä, että alasaksi oli ruotsin ohelle raatimiesten ”työkieli”. 

 

  

   Kuvassa on kaksi esimerkkiä Hielt-nimen kirjoitusasusta. Nils (Gunnarsson) Hielt Göteborgin manttaaliluettelossa vuonna 1637 ja merkintä hänen poikansa Lars (Nilsson) Hjeltin kuolemasta vuonna 1669. Se on viimeinen tieto Hielt-nimisistä Göteborgissa 1600-luvulla.

 

Tulivatko Turun Hieltit Göteborgista?

   Kirjoitan tästä kysymyksestä ikään kuin vastaus olisi myönteinen. On kuitenkin selvää, etteivät tiedot yhteydestä Göteborgin ja Turun välillä riittäisi vakuuttamaan käräjäoikeutta, mutta tämähän on blogikirjoitus.

   Vain vähän sen jälkeen, kun Hielt-nimi katosi Göteborgin arkistoista, sama nimi ilmestyi Turkuun. Käytän tässä kirjoitusasua Hielt, joka oli käytössä molemmissa kaupungeissa tuohon aikaan. Hjelt-muoto tuli käyttöön vähitellen vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen.

   Viimeinen maininta Nils Larsson Hieltistä Göteborgissa on vuodelta 1666. Ensimmäinen maininta Nils-sorvarista Turussa löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 8.3.1669: ”Nils Swarfare nämnes som värderingsman.” Sukunimeä ei mainita. Göteborgissa Nilsin isä Lars Hielt on merkitty kuolleeksi 2.4.1669 ja talo siirtyi Nielsin äidin, Elin Esbjörnsdotterin, omistukseen. Börjel Björnsson Hieltistä on ensimmäinen maininta vuonna 1675 Turussa, jolloin hän oli ainoa sorvarikisälli edesmenneen sorvari Nilsin lesken luona. Kiltasääntöjen mukaan kuolleen käsityöläisen leskellä oli oikeus jatkaa toimintaa, mikäli siihen löytyy tarpeeksi kokenut kisälli. Seppo Perälä arvelee tutkimuksessaan, että edesmennyt sorvari Nils olisi voinut olla Börjelin setä. Nils Hieltin mukana Göteborgista olisi voinut tulla mahdollisesti hänen vaimonsa ja veljenpoikansa Börjel Björnsson oppipoikana tai kisällinä. Nilsillä ei ainakaan Turussa ollut omia lapsia. Siksi on luontevaa, että Börjel jatkoi setänsä työtä tämän talossa Turun Aninkaisissa.

   Käytössä olevat tiedonpalaset molemmista kaupungeista sopivat yhteen, ristiriitaisuuksia ei ole. Mutta yksi tärkeä palanen puuttuu; mitään tietoja ei löydy Börjelin isästä Björnistä. Oheisessa kaaviossa palapeliin on lisätty hänestä kuvitteellinen puuttuva pala, jossa hän olisi nimeltään Björn Larsson Hielt, Lars Nilsson Hieltin ja Elin Esbjörnsdotterin poika ja Nils-sorvarin veli. Oli aika yleistä, että vanhemmat antoivat ensimmäiselle pojalleen etunimen isänsä isän mukaan, tässä tapauksessa siis Nils Larssonin etunimi tulee Nils Gunnarssonilta, joka on voinut olla hollantilainen tai saksalainen nimeltään Niclas Günterssohn. Seuraava poika sai etunimensä äitinsä isän mukaan, tässä tapauksessa Björn Larssonin etunimi tulisi hänen äidinisältään, selvästi ruotsalaiselta Esbjörniltä ja näkyisi tuntemamme Börjel Björnsson Hieltin patronyyminä (Esbjörn-nimisellä miehellä on jumalten antamat karhun voimat). Tämä olisi myös kaunis selitys asialle, jota olen aina ihmetellyt; sukutraditio ja DNA-testit osoittavat selvästi Hollantiin, etunimet Börjel ja Björn puolestaan Skandinaviaan.

    Erikoista on Nils/Niclas-nimen suosio: Göteborgissa se on ollut käytössä kahdessa sukupolvessa kolmesta ja sama tahti jatkui Turussa kolmessa sukupolvessa neljästä.

 

Olivatko Göteborgin Hieltit hollantilaisia?

 

   Nils Gunnarsson Hieltin syntymäaika voidaan vain karkeasti arvioida asiakirjamainintojen avulla, mutta sen on täytynyt olla aivan 1500-luvun loppuvuosia. Silloin ei vielä ollut mitään Göteborgin kaupunkia; Kustaa II Aadolf aloitti rakentamisen vuonna 1619 ja myönsi kaupunkioikeudet vuonna 1621. Niels Hielt on ehkä ollut niitten ensimmäisten lukuisten hollantilaisten ja saksalaisten joukossa, jotka saapuivat kaupunkia rakentamaan. Vielä 1800-luvulla eläneen sukutraditiomme mukaan hän lähti Geldernin kaupungista (August Hjelt). Traditio ei kerro lähdön ajankohtaa, mutta tuskin tuollaiset traditiot elävät paljoa kahtasataa vuotta kauemmin, jolloin lähtö ei olisi tapahtunut paljoa ennen 1600-lukua. Alankomaissa käytiin 1500-luvun loppupuolella kahdeksankymmenvuotista sotaa; Yhdistyneitten Alankomaitten Provinssit taistelivat itsenäisyytensä puolesta espanjalais-habsburgilaisia joukkoja vastaan. Vuodesta 1587 Geldern kuului Espanjan Alankomaihin, toisin sanoen Nils Gunnarsson on elänyt Espanjan kuninkaan Filip II:n alamaisena. Työntöä Alankomaista muualle on varmaan esiintynyt ja Kustaa II Aadolf on puolestaan varmistanut, että Göteborgiin on ollut vetoa. Nykyään Geldern kuuluu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon vain kahdeksan kilometriä Hollannin rajalta.

   Jos Nils Gunnarsson Hieltiä haluaa etsiä Hollannin arkistoista, niin olisi ehkä parempi käyttää nimen hollantilaista muotoa Nicolaus Gondersson. Sukunimi Hielt ilmeisesti kertoo nimen kantajan olevan kotoisin Geldernistä eikä nimi tietenkään ole siellä asuttaessa ollut vielä käytössä. Hielt- ja Geldern-nimien oudolta kuulostava yhteys selittyy hollantilaisten erikoiselta kuulostavalla tavalla ääntää sananalkuinen G-kirjain (kuuntele tästä). Tässä voi olla myös selitys sille, että alkuaikoina sukunimi esiintyi joskus G-alkuisena: Gält, Gäldt. Lue Hjelt-nimen etymologiasta enemmän täältä.

Laivuri Roluf

   Hielttien taloa vastapäätä, Södra Larmgatanin toisella puolella, sijaitsi vuonna 1646 perustettu köydenpunontarata (reparebana). Se oli 210 metrin pituinen ja 4,8 metrin levyinen rakennelma ja sijaitsi aivan kaupungin vallihaudan vieressä eikä näin ollen saanut muodostaa estettä kaupungin puolustukselle. Rata oli rakennettava kokonaan puusta ja se oli oltava nopeasti purettavissa eli ilmeisesti se ei ollut katettu. Mestarina (banemästare) toimi Roluf Lambertsson niminen mies, joka työntekijöittensä ohella varmaankin kutsui työpaikkaansa saksalaisittain nimellä Reeperbahn. Friisinmaalainen etunimi Roluf oli 1600-luvun Göteborgissa harvinainen. Alasaksilaista Lambert-nimeä ei puolestaan löydy kuin tämä yksi. Roluf Lambertson on ainoa, joka nimensä ja muitten tietojensa perusteella sopisi entuudestaan tuntemamme Roluf Rolufsson Heltin isäksi. 1660-luvulla Roluf Lambertsson alkoi köydenpunonnan ohella yhä enemmän toimia kaupankäynnin ja laivanvarustamisen parissa ja maistraatti kehotti häntä hakemaan niihin elinkeinolupaa. Näin tapahtui ja Roluf Lambertsonista käytettiin myöhemmin nimityksiä borgare, handelsman ja skeppare eli hän oli ulkomaankauppaan oikeutettu valtaporvari ja oman kauppa-aluksen omistaja. Hänen pojastaan Roluf Heltistä käytettiin Tukholmassa samoja nimiä handelsman ja skeppare, joten näyttää siltä, että hän jatkoi isänsä ammattia ja oli varakas mies jo saapuessaan Tukholmaan 1700-luvun alkuvuosina. Arvoitukseksi jää kuitenkin se, miksi Roluf Lambertssonilla ei näy asiakirjoissa mitään sukunimeä, mutta pojalla on Tukholmaan tullessaan sukunimenä Helt.

   Laivuri Roluf Heltin ja kolmen turkulaisen Hjelt-sorvariveljeksen välinen kahdeksanvuotinen naapuruus ja kanssakäyminen Tukholmassa isovihan aikana ei varmaankaan syntynyt sattumalta, vaan he olivat entuudestaan jotenkin tienneet toisistaan. Lisäksi laivuri Roluf mainitaan yhden veljeksistä, sorvarimestari Niels Hieltin, perukirjassa vuonna 1732: skepparen Roland Hielt oli yksi pesän velkojista melko suurella summalla. Velka oli todennäköisesti peräisin veljesten Tukholman pakolaisvuosilta, kun laivuri auttoi heitä taloudellisesti.

   Riittääkö näihin yhteyksiin se, että heidän isänsä elivät ja työskentelivät saman kadun varrella Göteborgissa? Vai oliko heidän välillään lisäksi jokin sukuyhteys? Tässä asiassa ei voi kuin spekuloida, koska Roluf Heltin äidin nimi ei valitettavasti ole tiedossa, mutta ei se nyt ihan mahdotonta ole, että äiti olisi ollut joku Göteborgin köydenpunontaradan vastapäisen talon tyttäristä. Tällöin Turun kolme sorvariveljestä olisivat olleet Roluf Heltin serkkuja hänen äitinsä puolelta.

   Mainittakoon vielä, että Tukholmassa laivuri Roluf Helt sai 1720- ja 1730-luvuilla kuusi lasta, jotka kaikki ottivat sukunimekseen Heldt.

Pinassi     (Helsingin Kaupunginmuseo)

   Laivuri Roluf Hieltin laivan (laivojen) tyypistä ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se oli pinassi, joka 1660-luvusta alkaen oli yleisesti käytössä Itämerellä.

Onko genetiikasta apua?

   Onhan genetiikasta ollut jo apua Hjelt-suvun alkuperän selvittämisessä ja varmasti uudet DNA-testit tuovat jatkossakin lisää tietoa. Tähän mennessä on selvinnyt, että Hjelt-suku ja sitä geneettisesti lähimmät kahdeksan ruotsalaissukua sijoittuvat yhteiseen haplopuun haaraan (lue geneettisistä ruotsalaisserkuistamme täältä). Mainitun haaran alkukoti näyttää olleen jossain Hollannin ja Luoteis-Saksan alueella. Hjelt-suvun ja kolmen sitä geneettisesti lähimmän ruotsalaissuvun yhteisen esi-isän arvioidaan eläneen 1400-luvun jälkipuoliskolla. Kaikkien yhdeksän suvun yhteisen esi-isän arvioidaan eläneen 1300-luvulla. Jos pitää paikkansa, että Hjeltit ovat saapuneet Ruotsiin 1600-luvun alussa ja jatkaneet kolmen sukupolven jälkeen Turkuun, niin ainakin Hjelttien ja em. sukujen yhteiset esi-isät ovat eläneet muualla kuin Ruotsissa. Periaatteessa kahdeksan ruotsalaissuvun kesken yhteisiä esi-isiä voisi löytyä Ruotsistakin, mutta tiedot näistä suvuista eivät oikein tue tätä ajatusta.

   Miksi sitten Hollannista ja Saksasta ei löydy vastaavia DNA-tuloksia? Eiväthän kaikki samaan haplopuun haaraan kuuluneet miehet ole sieltä Ruotsiin lähteneet. Yksi syy voi olla siinä, että molemmissa maissa, mutta varsinkin Saksassa tehdään huomattavasti vähemmän DNA-testejä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Ei auta muu kuin vain odotella.

-----------------------------

Lähteitä:

Wilhelm Berg: Genealogiska anteckningar om Göteborgssläkter. (Manuskript 1939)

Olga Dahl: Det äldsta Göteborgs roteindelning. Sveriges släktforskarförbund. Årsbok 1989.

Olga Dahl: Göteborgs tomtägare 1637-1807. (Manuskript 2007). http://www.gbgtomter.se/

Göteborgs stad: Historiska kartor.

Seppo Perälä: Sukupuusta sorvattua. Niclas Hjeltin ja Margaretha Caloanderin esivanhemmat, Helsinki 2002.

Arkivdigital: Göteborgs bouppteckningar 1663-96

Arkivdigital: Göteborgs rådhusrätts protokoll 1624, 1665-68

Riksarkivet: Göteborgs Domkyrkoförsamling: död- och begravningsbok 1669-71

Riksarkivet: Göteborgs Mantallängd 1655

Det Gamla Göteborg. http://gamlagoteborg.se/

Wikipedia: Göteborgs historia. https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborgs_historia