 |
Turun palo, Gustaf Finnberg 1827
|
Kaikki sukuyhteisömme jäsenet polveutuvat Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja Niclas Hjeltistä (1739-1808). Hänellä oli viisitoista lasta, joista viisi oli kuollut jo ennen Turun paloa ja kolme muuttanut pois syntymäkaupungistaan. Turussa vuonna 1827 eläneitten seitsemän sisaruksen lapset asuivat vielä vanhempiensa luona. Lisäksi vuonna 1825 kuolleen huutokaupanjohtaja Johan Gustaf Hjeltin lapset oli otettu hänen kahden veljensä perheisiin kasvateiksi. Seitsemästä Hjelttien taloudesta viisi asui omistamillaan tonteilla ja kaksi vuokralla. Neljä omisti maatiloja Turun ympäristössä, mistä oli taivaan alle jääneille sisaruksille suuri apu kaupunkikotien tuhouduttua.
Seuraavassa yhteenveto em. seitsemän sisaruksen tilanteesta juuri ennen Turun paloa. Kaikkien asuintalot tuhoutuivat, mikä ei ole ihme; yli 2500 rakennusta eli 75% Turun rakennuskannasta paloi. Sisarukset on lueteltu ikäjärjestyksessä.
 |
Hjelt-sisarukset Turussa 1827
|
1. Hovioikeuden ylimääräinen notaari Carl Niclas Hjelt, vanhin sisaruksista, oli palon syttyessä 51-vuotias. Hän asui poikamiehenä omistamassaan Klemelä-nimisessä talossa Viskaalinkadun varrella (Kirkkokortteli no 66) seuranaan ainoastaan piika Maria. Carl Niclas oli aikanaan perinyt isältään Norrgårdin ja Mellangårdin rusthollit Paraisten Kirjalassa, jonne hän todennäköisesti muutti kaupunkitalon tuhouduttua.
2. Margareta Charlotta Schybergson (Hjelt) oli naimisissa Porin Rykmentin kapteeni Magnus Schybergsonin kanssa. He asuivat Taattisten rusthollissa Merimaskussa. Huhtikuussa 1927 kapteeni kuoli äkillisen halvauksen saaneena. Heti toukokuun alussa 49-vuotias leskirouva Margareta huutokauppasi koko rusthollin irtaimiston ja muutti poikansa kanssa takaisin syntymäkaupunkiin. Kuolinpesän varat eivät riittäneet velkojen maksuun, vaan Margaretan oli julkaistava sanomalehdessä kuolinpesän konkurssi-ilmoitus. Turussa hän asui vuokralla oikeuspormestari Sjöstedtin talossa Keskisen Poikkikadun varrella (Pohjoiskortteli no 49). Syyskuun alussa oli sitten koko kortteli savuavana rauniona ja Margareta Hjelt joutui taas lähtemään, tällä kertaa Vehmaalle. Siellä hän ehti asua vain neljä kuukautta ennen kuin tuntemattomasta syystä kuoli tammikuussa 1828.3. 48-vuotias mamselli Lovisa Magdalena Hjelt asui Turun palon syttyessä merikapteeni Korströmin talossa Kuninkaankadun varrella (Luostarikortteli no 67). Lovisa eli samassa taloudessa serkkunsa leskirouva Hedvig Lovisa Caloanderin ja tämän kolmen alle 9-vuotiaan lapsen kanssa. Talo oli viimeinen tuhoutunut rakennus Kuninkaankadun varrella, sen lännen puoleiset naapurit säästyivät.4. 45-vuotias merikapteeni Fredrik Wilhelm Hjelt ei ollut ehtinyt perheensä kanssa asua Weselius-nimisessä talossaan Piispankadulla (Kirkkokortteli no 9) kuin vuoden ennen sen tuhoutumista suuressa palossa. Sitä ennen talo kuului hänen veljelleen, huutokaupan johtaja Johan Gustaf Hjeltille. Fredrik Wilhelmin neljäs poika Herman Wilhelm syntyi elokuun viimeisenä päivänä 1827. Vain neljän päivän vanhana pienen vauvan oli muun perheen mukana paettava kotoaan suurta tulimyrskyä. Todennäköisesti määränpäänä oli merikapteenin omistama Kaponmäen rustholli Kaarinan Rauvolassa.5. Hedvig Fredrika Palmros (Hjelt) oli vuonna 1827 42-vuotias ja asui perheensä kanssa kellarimestari Lindströmin lesken talossa Jokikadun varrella (Luostarikortteli no 10). Aviopuoliso oli entinen kauppias Henrik Palmros. Entinen sen takia, että Palmrosin kauppiastoiminta oli pari vuotta aikaisemmin päättynyt konkurssiin. Hedvigin nuorempi sisko Anna Sofia Hjelt oli aluksi apuna taloudessa, mutta heinäkuussa hän meni naimisiin kokkolalaisen kauppiaan Jakob Lithénin kanssa ja lähti Kokkolaan. Elokuussa Henrik Palmros yllättäen kuoli ja Hedvig jäi leskeksi kuuden alle 15-vuotiaan lapsensa kanssa. Hautajaisista ei ehtinyt kulua kuukauttakaan, kun syyskuun alussa talo ja koko asuinympäristökin oli mennyttä.6. Kirjanpainaja Christian Ludvig Hjelt oli 41-vuotias Turun palon syttyessä. Hän omisti vierekkäiset tontit Ison Hämeenkadun varrella (Kirkkokortteli nro:t 149, 150). Tonteilla sijaitsivat Hjelttien asuintalo, kirjapainon työntekijöitten talo, kirjapaino ja kirjapuoti. Lisäksi Christian Ludvig omisti kaksi muuta tonttia Kirkkokorttelissa, joita hän vuokrasi (no:t 108, 110). Oli Hjeltillä kirjojen lisäksi muutakin myytävää: Godt Finskt Sädesbrännwin, i större och mindre partier, uti gården N:s 149 & 150 wid stora Tavastgatan. (Viimeinen Åbo Underrättelser ennen Turun paloa)Syyskuun 4. päivänä 1827 Christian Ludvig Hjelt oli puolisonsa kanssa kaupungissa ja muu perhe Moision kesäasunnolla Liedossa. Otto Hjelt muistaa miten hän 4-vuotiaana läheiseltä kalliolta saattoi seurata tulipaloa ja suurten liekkien loimuamista taivasta vasten. Hän ymmärsi kotinsa tuhoutuvan, mutta suurinta huolta hän kantoi leluistaan. Isä ja äiti tulivat palon jälkeisenä päivänä. Isä sulkeutui huolien murtamana muutamaksi päiväksi omaan huoneeseensa, jonne vain äiti sai mennä.7. Agatha Carolina Richter (Hjelt) oli 38-vuotias nahkatehtailija Christoffer Richterin puoliso ja kahdeksan alle 16-vuotiaan lapsen äiti. Richterin tehdas sijaitsi Aurajoen länsirannalla Keskisen Välikadun varrella rajautuen silloiseen kaupunginrajaan (Pohjoiskortteli no 39). Samalla tontilla sijaitsi Richterien kolmikerroksinen kivitalo, jossa oli 20 huonetta. Tontilla oli myös muutama kookas lisärakennus, joita pidettiin vuokralla. Kadun toisella puolella oli lisäksi kaksi Richterin omistamaa tonttia (no:t 40, 46). Turun palon aikana isäntäväki ei ollut paikalla, mutta heidän renkinsä kuljettivat irtaimistoa Multavierun tullin takaiselle niitylle. Asuintalo vaurioitui pahasti, mutta se korjattiin ulkoasultaan entisen näköiseksi jo seuraavana vuonna.PaluuSisarusten perheistä ensimmäisinä pääsivät palaamaan Richterit ja tehtailija Richter ilmoittikin toiminnan alkamisesta jo helmikuun alussa 1828:
Att jag, efter den förstörande brand som de 4 och 5 dagarna i sistw. Sept. månad öfwergick denne Stad, såwida åter i stånd kommit, att hos mig finnas diwerse sorter läder och saffianer till försäljning, samt att jag numera äfwen är i tillfälle att, såsom tillförene emottaga hudar och skin till beredning, och att denna min rörelse drifwes på gammal ställe uti gården N:o 39 i Norra Qwarteret, får jag härmedelst allmänheten tillkännagifwa. Åbo den 5 Febr. 1828. Christoph Richter. (Finlands Allmänna Tidning 9.2.1828)
Nopeasti palasi myös kirjanpainaja Hjelt. Professori Lagus oli muuttanut Yliopiston mukana Helsinkiin ja Hjelt vuokrasi professorin palolta säästyneet kaksi tonttia Piispankadun päästä (kartalla no 6.1, tulipalon raja merkitty punaisella). Ne, ja eräs kolmas tontti olivat ainoita Kirkkokorttelissa säästyneitä. Painokoneet ja suurimman osan ensi alkuun tarvitsemistaan työvälineistä Hjelt sai nopeasti hankittua toimintansa lopettaneesta kirjapainosta Tukholmassa. Heinäkuussa 1828 painossa päästiin töihin käsiksi ja Christian Ludvig saattoi virallisessa lehdessä tiedottaa toiminnan käynnistymisestä:
Att mitt genom branden härstädes förstörde Boktryckeri, nu mera är uti Process, och Ridd. Doctor Lagi wid Biskopsgatan belägne gård, retableradt, får jag wördesammeligen tillkännagifwa
Åbo d. 9 Julii 1828. Christ. Ludw. Hjelt
5-vuotias kirjanpainajan poika Otto Hjelt aloitti koulunkäyntinsä uudelleenrakennetussa alkeiskoulussa, joka sijaitsi Uuden Torin takana. Koulumatka oli pitkä ja synkkä: sen varrella oli vielä pelkkiä palaneita taloja ja niitten keskeltä kohoavia savupiippuja.Christian Ludvig Hjelt aloitti välittömästi rakennustyöt Kirkkotorin varrella sijainneella tontilla, jonka hänen veljensä omisti ennen paloa. Vuonna 1831 perhe pääsi muuttamaan komeaan uuteen kotitaloonsa, joka on edelleen olemassa (Gezeliuksenkatu 2). Samalle tontille valmistui vähän myöhemmin uusi kirjapainorakennus, Tryckerihuset (Piispankatu 19).Fredrik Wilhelm Hjeltillä ei ollut paikkaa minne palata, ja hän aloittikin tarmokkaasti oman uudisrakennuksen toteuttamisen Vanha Suurtorin varrelle (Hjeltin talo). Se valmistui vuonna 1831 ja merikapteenin oman perheen lisäksi sinne muuttivat myös hänen kaksi siskoaan: mamselli Lovisa Magdalena Hjelt ja leskirouva Hedvig Fredrika Palmros kuuden lapsensa kanssa.--------------------------------------Videoita paloa edeltävästä Turusta (Turun museokeskus)Aninkaistenkatu ja Turun palo--------------------------------------August Hjelt: Släkten Hjelt, 1903Edvard Hjelt: Otto E. A. Hjelt – Hans liv och gärning, 1916Anna Perälä: Tilanomistaja kirja-alalla. Christian Ludvig Hjelt kirjanpainajana, kustantajana ja kirjakauppiaana 1823-1849, 2019.Hannu Salmi: Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827, 2022
Dahlströmin kortisto
Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto
Turun ja Porin läänin henkikirjat 1824-32
Turun ruotsalaisen seurakunnan pääkirjat 1812-31