1600-luvun Göteborgin asukkaiden sukuyhteyksien selvittäminen on erinomaisen hankalaa, koska silloisten kahden seurakunnan[2] arkistot ovat palaneet lähes kokonaan. Olga Dahl on tehnyt valtavan työn keräämällä mikrofilmeiltä Göteborgin yli 800 tontin omistajista kaiken mahdollisen tiedon muista arkistoista: manttaalikirjat, perukirjat, raastuvanoikeuden ja raadin pöytäkirjat jne.[3] Näitä ei ole vielä digitoitu kaikilta osin. Käsikirjoituksessaan Dahl kertoo oikeuden pöytäkirjasta vuodelta 1665[4], jossa muurimestari Sigfrid Larsson (3.3) puolustaa edesmenneen veljensä muurimestari Björn Larssonin (3.2.) alaikäisten lasten oikeuksia perintöönsä. Asiakirja on ainoa, josta selviää meitä kiinnostavien henkilöitten perhetiedot edes yhden perheen osalta ja onneksi juuri siitä perheestä, joka on linkki Göteborgin ja Turun välillä. Vuonna 2024 esillä ollut sukukaavio on nyt eri näköinen, kun siihen on lisätty haarat 3.2. ja 3.3.:
Nyt lisätty puuttunut pala koostuu kaaviossa Björn Larssonista (3.2.) ja hänen perheestään. Mitään asiakirjoja ei ole säilynyt, joista palasten liittyminen toisiinsa selviäisi, kaikki liitokset perustuvat arvioihin. Mitään ristiriitaisuuksia ei kuitenkaan ole ja lopputulos vastaa hyvin niitä oletuksia, joita eri tutkijat ovat Turun Hjelttien alkuperästä esittäneet. Esimerkiksi oletus siitä, että Börjel Björnsson on tullut Turkuun oppipoikana yhdessä setänsä, sorvari Nilsin ja hänen puolisonsa kanssa, toteutuu hyvin oheisessa kaaviossa. Tämä asia liittää lisätyn palan hyvin entisiin tietoihin Göteborgin Hielteistä ja myös vanhoihin tietoihin Turun Hielteistä.
Palaset toisiinsa liittää tietenkin Göteborgissa ja Turussa käytetty sukunimi Hielt, jota noina aikoina löytyy eniten Alankomaissa ja erityisesti Brabantissa, mutta sielläkin harvinaisena. Ruotsista on edellä mainittujen lisäksi tullut vastaan vain yksi Göteborgissa ja toinen Bohus-läänistä.
Göteborgin niukoista lähdetiedoista kertoo se, että kaavion 17 henkilöstä vain yhden tarkka syntymäaika on tiedossa. Muiden syntymä- ja elinajat on arvioitu siten, että niitten keskinäisiin suhteisiin ei tule ristiriitaisuuksia. Tilde-merkki (~) tarkoittaa aika-arviota, jonka virhemarginaali on luokkaa ± 3 vuotta.
Myös sellainen yksityiskohta kuin etunimikäytäntö sitoo kaavion osia toisiinsa. Noina aikoina vanhemmilla oli yleisenä tapana antaa ensimmäiselle pojalleen hänen isänisänsä etunimi ja seuraavalle pojalle hänen äitinsä isän etunimi. Näin näkyvät menetelleen ainakin Lars Nilsson Hielt (2.) ja Elin Esbjörnsdotter kahden ensimmäisen poikansa suhteen. Poikien syntymäaikoja ei tiedetä, mutta tällä perusteella kolme veljestä voi ainakin laittaa ikäjärjestykseen. Björn Larsson (3.2.) on ilmeisesti jatkanut etunimikäytäntöä poikansa Lars Björnssonin kohdalla, ja myös perukirjassa Lars on mainittu kolmesta pojasta ensimmäisenä.
Björn Larssonista (3.2.) alkavan ja Esbjörn Anderssoniin päättyvä esipolvipovilinja on kaunis selitys eräälle asialle, jota olen aiemmin ihmetellyt; sukutraditio ja DNA-testit osoittavat selvästi Hollantiin, mutta etunimi Björn puolestaan on niin skandinaavinen kuin vain voi olla. Esbjörn esiintyi muinoin muodossa Asbjǫrn tarkoittaen, että sen kantaja on jumalten suojelema ja vahva kuin karhu (As = aasa)[5].
Kaaviossa kiinnittyy huomio siihen, ettei kukaan Lars Nilsson Hieltin (2.) kolmesta pojasta käyttänyt sukunimeä, ei ainakaan asiakirjoissa. Turun asiakirjoissa Nils Larssonin (3.1.) nimi löytyy kahdesti muodossa Nils Svarvaren. Dahlströmin kortistossa[6] on Nils Svarvaren kohdalla arvoituksellinen merkintä (Niels Svarvare = Hielt?). Myös Börjel Björnssonin nimi Turussa esiintyy kahdessa ensimmäisessä asiakirjamerkinnässä ilman sukunimeä, mutta sen jälkeen yleisimmin muodossa Hielt. Hollantilaiset kauppiaat säilyttivät alkuperäiset nimensä yleensä pitkään, jotkut meidän päiviimme saakka. Sen sijaan käsityöläiset ja palkolliset sulautuivat nopeasti uuteen kotimaahansa vaihtamalla nimensä skandinaaviseksi - sukututkijoitten päänsäryksi.
Missään säilyneessä asiakirjassa ei löydy Göteborgin Hielt-nimisten miesten ammattia. Kauppiaita he eivät olleet, mutta kuuluivat kaupungin porvarikuntaan, joten ainoa mahdollisuus on, että he olivat käsityöläisiä. Turkuun siirtynyt Nils Larsson harjoitti varmaankin samaa sorvarin ammattia jo Göteborgissa, joten on hyvät perusteet sille, että myös hänen isänsä ja isoisänsä kuuluivat samaan ammattikuntaan. Göteborgin alkuvuosien asiakirjoista löytyy maininta vain yhdestä nimeltä mainitusta sorvarista, mutta kyllä sinne epäilemättä toinenkin olisi sopinut.
1. Nils Gunnarsson Hielt
Göta älvområdet med fyra städer vid 1600-talets början
(Ralf Scander)
August Hjelt kirjoitti vuonna 1903: En ännu för några decennier sedan berättad tradition visste förtälja, att släkten skulle härstamma från provinsen eller staden Geldern i Holland samt att en dess äldste medlem inflyttat till landet [Sverige] öfver norra Tyskland.[7] Sukutraditiossa mainittu Ruotsiin tullut suvun vanhin jäsen saattoi olla Nils Gunnarsson Hielt tai hänen isänsä. Myös suvun miehillä tehtyjen Y-DNA-testien tulokset viittaavat siihen, että esi-isämme olivat saapuneet etelästä päin Euroopan alaville maille, Reinin alajuoksulle n. 900 eaa.[8]
Ruotsin ja Hollannin välisen kaupan kehittämiseksi Kaarle IX perusti vuonna 1603 Göta-joen suulle kaupungin, joka oli nimenomaan rakennettu hollantilaisille. Kaupunkia kutsutaan nimellä Kaarle IX:n Göteborg erotukseksi nykyisestä Göteborgista. Sinne muutti lukuisten hollantilaisten kauppiaitten lisäksi hollantilaisia ja saksalaisia käsityöläisiä kaupunkia rakentamaan, sillä Ruotsissa ei tarvittavaa väkeä ollut riittävästi. Tähän muuttoaaltoon Hielttien tulo Ruotsiin sopii parhaiten. Käsityöläinen Nils Gunnarsson Hielt olisi silloin ollut nuori mies, joten se on voinut olla hän itse tai sitten hän on tullut isänsä mukana.
Voiko mies, jonka isällä on niinkin skandinaavinen nimi kuin Gunnar olla alkuperältään hollantilainen? Kyllä voi, mikäli on uskominen hollantilaista tutkijaa Raimond Veenstraa: ”[i 1600-talets Göteborg] kan man inte använda den enskildes för- eller efternamn för att avgöra etnicitet. I synnerhet stavningen av namn var i Europa under denna tid så inkonsekvent att de som flyttade över en landgräns ofta anpassade stavningen av sitt utländska namn till något man förstod i landet man befann sig. Andries eller Anders kan vara en och samma person”.[9] Hyvä esimerkki on tynnyrintekijä Andries Gondersen, joka 28 muun hollantilaisen reformistin kanssa lähetti vuonna 1604 emäseurakuntaansa Amsterdamiin kirjeen, jossa he pyysivät avustusta saarnaajan ylläpitämiseen. Vuonna 1637 sama mies ilmestyi Göteborgin ensimmäiseen manttaalikirjaan nimellä Anders Gunnarsson. Vastaavasti Nils Gunnarsson Hielt on voinut olla aikaisemmin nimeltään Niclas Gondersen Hielt. Veenstra kritisoi ruotsalaisia tutkijoita siitä, että he asukkaitten nimien perusteella antoivat väärän kuvan Göteborgin väestön etnisestä rakenteesta.
Tanskalaisten hävityksen jälkeen vuonna 1611 Göteborgista ei jäänyt jäljelle kuin reformoitujen kirkon kivijalka. Suurin osa hollantilaisista pakeni entiseen kotimaahansa, mutta osa muutti Nya Lödösen kaupunkiin n. kahdeksan kilometrin päähän[6]. Heihin kuului myös Nils Hielt, joka asiakirjamerkinnän mukaan oli Nya Lödösen porvarikunnan jäsen vuosina 1614 – 1619.
Kustaa II Adolf aloitti suunnittelemansa uuden Göteborgin kaupungin toteutuksen vuonna 1619 ja asukkaita alkoi muuttaa sinne vuodesta 1621 alkaen. Todennäköisesti hollantilaiset ja muut käsityöläiset olivat taas ensimmäisten joukossa kaupunkia rakentamassa. Ensimmäinen merkintä Nils Hieltistä uudessa Göteborgissa löytyy raadin pöytäkirjasta 25.8.1636, joka on laadittu alasaksin kielellä: ”Nils Hielts fraw ist heut dato vor Gericht erschienen …” ”Niels Hieltin vaimo on tänä päivänä tullut oikeuden eteen ja kertonut ottaneensa häpeäpaaluun menehtyneen Agnes-nimisen naisen tyttären luokseen. Koska vaimolla ei ole varaa tytön hoitoon, hän pyysi raatia myymään tytön äidin käyttämät vaatteet ja korvaamaan siten Agneksen lapsesta aiheutuneita kuluja.”
Uudisasukkaita houkuteltiin 16 vuoden verovapaudella, minkä takia ensimmäiset manttaalikirjat laadittiin vasta vuodelle 1637, mutta Hieltit olivat varmaan silloin asuneet talossaan jo yli 25 vuotta. Nils Hieltin 2 manttaalin tontti sijaitsi Larmtrumman-korttelissa Södra Larmgatanin ja Korsgatanin kulmassa (Nykyään Södra Larmgatan 22).Nils Hielt (Mantalslängd 1637)
2. Lars Nilsson Hielt ja Elin Esbjörnsdotter
Vuonna 1637 tontin omistussuhteissa tapahtui erikoinen muutos. Tontista lohkottiin 1 manttaalin osuus Erich i Tåholtille. Sitten vuonna 1646 Tåholtin osuus siirtyi Nils Hieltin miniälle Elin Esbjörnsdotterille. Manttaalikirjassa on merkintä Elin hos Nils Hielt ikään kuin Elin asuisi vain appensa ja lastensa kanssa ja hänen puolisonsa eläisi jossain muualla. Nils Hielt (1.) kuoli n. 1649 ja vasta vuonna 1653 Lars Hieltin (2.) isän ja puolison manttaalit siirtyivät hänen nimiinsä. Näyttää siltä, ettei ainakaan vuosien 1646 ja 1653 välillä Lars Nilsson asunut talossa perheensä luona eikä olisi ollut myöskään oikeustoimikelpoinen. Ensimmäisenä tulee mieleen, olisiko hän ollut vankilassa. Joka tapauksessa koko tontti oli vuoden 1653 jälkeen Lars Hieltin omistuksessa aina hänen kuolemaansa saakka vuonna 1669. Silloin leskeksi jäänyt Elin Esbjörnsdotter tuli jälleen omistajaksi muuten tyhjään taloon; appi ja puoliso olivat kuolleet ja kolme poikaa lähteneet omille teilleen. Kuusi vuotta myöhemmin Elin Esbjörnsdotter myi tontin konstaapeli Johan Bengtssonille.
Lars gält (Lars Nilsson Hielt)
Domkyrkoförsamling, begravningsbok 2.4.1669
Veljekset Nils Larsson (3.1.), Björn Larsson (3.2.) ja Sigfrid Larsson (3.3.)
Lars Nilsson Hieltin ja Elin Esbjörnsdotterin lapsilla ei ainakaan asiakirjoissa ole sukunimeä Hielt. Syytä ei voi kuin arvailla. Ehkä se on osoitus siitä, että maahanmuuttajat kolmannessa polvessa eivät halunneet enää käyttää selvästi hollantilaisperäistä sukunimeä. Göteborgissa ei myöskään ennen 1650-lukua ollut vielä käsityöläiskiltoja eikä sen vuoksi ollut paineita ns. käsityöläisnimen käyttöön. Joka tapauksessa suurin osa aikakauden käsityöläisistä käytti pelkästään patronyymejä - nykyisten sukututkijoitten kiusaksi.
1660-luvun alussa Nils Larsson työskenteli 60 vuoden ikää lähentelevän isänsä verstaassa Södra Larmgatanin varrella. Sitten hänen veljensä, muurimestari Björn Larsson (3.2.) kuoli vuonna 1664 tai 1665 melko nuorena, ehkä alle 40-vuotiaana. Björniltä jäi seitsemän vielä alaikäistä lasta, joista leskeksi jäänyt Björnin 2. puoliso Ingeborg Gunnarsdotter otti uuteen avioliittoonsa mukaan neljä omaa lastaan. Björnin 1. puolison kolme poikaa jäivät orvoiksi ja kahden setänsä holhottaviksi. Björnin veli, muurimestari Sigfrid Larsson (3.3.) puolusti poikien oikeuksia raastuvassa. Tämän artikkelin tiedot perustuvat raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin.
Vanhin Björn Larssonin kolmesta pojasta oli kaatumatautinen (bråttfälling) (4.1.) ja hän eli hoidettavana sairaalassa. Ikäjärjestyksessä seuraavan pojan nimeä ei mainita (4.2.); perukirjassa lukee vain en son som lärde hantverk i Stockholm. Kolmas poika (4.3) oli lähtenyt merille (utseglad till Spanien). Keskimmäisestä pojasta tiedetään siis varmasti, että hän oli lähtenyt vuonna 1663 tai 1664 Göteborgista Tukholmaan. Hän oli 14-16 vuotias orpo käsityöläisoppilas, jonka isän nimi oli Björn ja jonka isovanhemmat käyttivät sukunimeä Hielt. Todennäköisesti hän ei lähtenyt yksinään, vaan setänsä Nils Larssonin mukana, joka oli lapseton ja ottanut orvon pojan oppipojakseen ja ehkä kasvattilapsekseen.
Sorvari Nils eli Turussa puolisonsa Annan kanssa 1660-luvun jälkipuolelle. He olivat lapsettomia. Ei tiedetä mistä he olivat tulleet ja ensimmäinen tieto on vuodelta 1669, jolloin Nils-sorvarin mainitaan toimineen arviomiehenä,[11] mikä tarkoittanee, että he olivat asuneet Turussa jo jonkin aikaa. Seuraava tieto on vuodelta 1675, jossa kerrotaan Börjel Björnssonin olleen ainoa kisälli sorvari Nilsin lesken luona Aninkaisten eteläisessä korttelissa. Sukulaisuus selittäisi hyvin sen, miksi Börjel jäi kisälliksi ja mestariksi Nils Svarvaren taloon. Vuoden 1676 manttaaliluettelossa Börjel on jo sorvarimestari ja hän on naimisissa Kirstin Nilsdotterin kanssa. Seuraava asiakirjamerkintä on vuodelta 1685 ja siinä Börjelistä käytetään isovanhempiensa sukunimeä Hielt. Tähän on voinut vaikuttaa se, että käsityöläiskillat toimivat jo Turussa ja vaikka se ei vielä ollutkaan pakollista, niin käytännössä mestarit kuitenkin alkoivat vähitellen käyttää pysyviä sukunimiä.
-----------------------------
Kirjallisuutta:
Andersson, Bertil: Göteborgs historia, näringsliv och samhällsutveckling. Från fästningstad till handelstad 1619–1820. Stockholm: Nerenius & Santérus. (1996)
Dahl, Olga: Det äldsta Göteborgs roteindelning. Sveriges släktforskarförbund. Årsbok 1989.
Jakobsson, Håkan: Dutch experts in the early modern Swedish state. Employment strategies and knowledge building, 1560-1670. Väitöskirja, Stockholms universitet. (2021)
Lottum, Jelle van: Across the North Sea. The impact of the Dutch Republic on international labour migration, c. 1550-1850. (2007)
Långström, Erland: Göteborgs stads borgarelängd 1621-1864. 1926
Perälä, Seppo: Sukupuusta sorvattua. Niclas Hjeltin ja Margaretha Caloanderin esivanhemmat. (2002)
Scander, Ralf : Karl IX:s Göteborg på Hisingen, en holländsk koloni med svenskt medborgarskap. Göteborg: Göteborgs hembygdsförbund. (1975)
Veenstra, Raimond: Bilagor till Borgarlängderna i Nya Lödöse (1599-1605). www.nyalodose.se
Veenstra, Raimond: Var Karl IX:s Göteborg en holländsk koloni? En källkritisk diskussion utifrån bland annat nederländska källor. Artikel i Göteborg förr och nu (2006)
Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula, Kalle Kananoja: Suurvallan rakentajat. Ruotsin ja Alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa. (2023).
Muita lähteitä:
Wilhelm Berg: Genealogiska anteckningar om Göteborgssläkter. (Manuskript 1939)
Olga Dahl: Göteborgs tomtägare 1637–1807. (Manuskript 2007). http://www.gbgtomter.se/
Göteborgs stad: Historiska kartor.
Arkivdigital: Göteborgs bouppteckningar 1663–96
Arkivdigital: Göteborgs rådhusrätts protokoll 1624, 1665–68
Riksarkivet: Göteborgs Domkyrkoförsamling: död- och begravningsbok 1669-1671
Riksarkivet: Göteborgs Mantallängd 1655
Det Gamla Göteborg. http://gamlagoteborg.se/
[2] Domkyrkoförsamlingen ja Deutsche Kirchengemeinde Christinæ.
[3] Olga Dahl: Göteborgs tomtägere 1637-1807. http://www.gbgtomter.se/
[4] https://www.gbgtomter.se/Rote_6/6.26.pdf
[5] Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Esbj%C3%B6rn
[6] Kortisto on syntynyt Dahlströmin tutkimustyössä 1920–1950-luvuilla, ja se koostuu noin 300 000 kortista.
[7] August Hjelt: Släkten Hjelt, 1903.
[8] Ks. Hjelt-Blogin artikkeli: Esi-isiemme Grand-Tour (8/2023)
[9] Raimond Veenstra: Nya Lödöse och Karl IX:s Göteborg https://www.raimondveenstra.nl/sv
[10] Nya Lödöse on nykyään Gammelstaden-niminen Göteborgin kaupunginosa.
[11] Arviomies (värderingsman) toimi virallisena, usein pitäjän tai kaupungin valitsemana henkilönä, jonka tehtävänä oli arvioida omaisuuden arvo monissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa tilanteissa.
