1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa Ruotsin hallussa oli vain pieni n. 20 km pituinen kaistale Pohjanmeren rannikkoa Gävle-joen suulla (kartalla tummennettuna). Pohjoisessa oli Norjaan (eli Tanskaan) kuuluva Bohus-lääni ja etelässä Tanskalle kuuluva Hallandin lääni. Kaupunkeja oli neljä: vuonna 1366 perustettu Älvsborg aivan joen suulla, n. 10 km päässä, Göta- ja Säve-jokien haaraan vuonna 1474 perustettu Nya Lödösen kauppakaupunki ja vuosina 1604-1611 toiminut Kaarle IX:n Göteborg sekä Kustaa II Adolfin vuonna 1621 perustama Göteborg, joka nykyään käsittää kaikkien näitten vanhojen kaupunkien alueet.
Säilyneissä asiakirjoissa löytyy tietoja tällä alueella eläneistä viidestä Hielt-nimisestä miehestä ajalta 1604-1669; yhteensä 46 asiakirjamainintaa. Alkuperäisissä dokumenteissa nimi on kirjoitettu muodossa Hielt, mutta ruotsalais-hollantilainen tutkija Raimond Veenstra on kirjoituksissaan ”modernisoinut” nimen muotoon Hjelt.
Kyseiset viisi miestä olivat kahdesta perheestä. Toinen oli kauppias Oluf Hieltin perhe, josta löytyy mainintoja vuosilta 1604-1621. Hänen poikansa Oluf Hielt nuorempi toimi myös kauppiaana. Toinen perhe oli Nils Hieltin käsityöläisperhe, josta löytyy tietoja vuosilta 1616-1669. Myös hänen poikansa Lars Nilsson Hielt sekä pojanpoika Nils Larsson Hielt mainitaan. On mahdollista, että Turun Hieltit/Hjeltit polveutuvat tästä käsityöläisperheestä. Sukuyhteydestä kauppias-Hieltteihin ei sen sijaan ole mitään tietoa. Kaikki Hielt-nimiset henkilöt kuitenkin kiinnostavat, koska tuona aikana heitä ei muualta Ruotsista ole löytynyt. Sen sijaan muutamia löytyy 1500-ja 1600-lukujen Alankomaista lähinnä Flanderista ja Antwerpenin ympäristöstä, mutta ei Gelderlandista.
Kaksi vanhinta kaupunkia
 |
En rekonstruktion av hur Nya Lödöse kan ha sett ut
vid slutet av 1500-talet (Wikipedia).Hielt-kauppiaat asuivat kaupungin
halki kulkevan Säve-joen pohjoispuolella (vasemmalla).
|
Alankomaitten vapaussodan aikana espanjalaiset joukot karkottivat Flanderin protestantteja Alankomaitten pohjoisosiin ja erityisesti Antwerpenin kukistumisen jälkeen vuonna 1585. Kauppiaita ja käsityöläisiä päätyi 1563 alkaen myös Ruotsiin saakka, Älvsborgiin ja Nya Lödöseen. 1590-luvulla Kaarle-herttua lähetti edustajansakin värväämään hollantilaisia. Älvsborgiin asettui lähinnä laivanrakentajia ja merenkävijöitä ja joukko hollantilaisia kauppiaita sai perustaa kauppapaikan Nya Lödöseen. Vuonna 1599 arvioidaan Nya Lödösen asukasluvun olleen n. 1500, joista kolmannes ulkomaalaisia. Porvareita oli 232, ts. kauppiaita ja porvarioikeudet omaavia käsityöläisiä.
Nya Lödösessä tiedetään asuneen kolme Hielt-nimistä miestä. Kauppias Oluf Hielt vanhempi asui Hans Engelsmannin ruodussa norr om Säveån ja hän kuului 1600-luvun ensi vuosina kaupungin eniten verotettujen joukkoon. Vuonna 1604 hänen veronsa olivat 14,5 taaleria, mikä oli kuudenneksi suurin kaupungin 285 porvarin joukossa. Hänen poikansa Oluf Hielt nuorempi oli myös kauppias samassa ruodussa. Vuonna 1609 heidän talonsa paloi.
Vuonna 1639 laaditussa asiakirjassa luetellaan porvareita, jotka ovat asuneet Nya Lödösessä silloin kun Älvsborg oli tanskalaisten panttina eli vuosina 1614-1619. Dokumentti on sikäli mainitsemisen arvoinen, koska edellä mainittujen Hielt-kauppiaitten lisäksi siinä mainitaan Nils Hielt niminen porvari, jonka pojanpoika ja tämän veljenpoika saattavat olla ne, jotka muuttivat Turkuun 1660-luvulla. Niels Hielt oli ilmeisesti käsityöläinen, vaikka ammattia ei ole mainittu.
Kolmas kaupunki
 |
| Förslag
till stadsplan för Karl IX:s Göteborg. Krigsarkivet. |
Kuninkaaksi tultuaan Kaarle IX alkoi voimakkaasti kehittää Ruotsin ulkomaankauppaa. Ruotsin tuotteilla oli maailmalla kova kysyntä; kuparia, rautaa, tervaa ja puutavaraa. Niitä oli sisämaasta helppo kuljettaa Göta-jokea pitkin Pohjanmeren rannikolle, millä vältettiin tanskalaisten tullimaksut Juutinraumalla. Hollantilaiset olivat kaupankäynnin osaajia ja heillä oli valmiit verkostot ympäri maailmaa. Niinpä kuningas antoikin hollantilaisille tehtäväksi laatia Göta-joen suulle suunnittelemansa uuden kaupungin perustamiskirjan ja privilegiot. Hollantilaisten kauppiaitten rahoittamana kaupunkia alettiin rakentaa pääosin hollantilaisvoimin vuonna 1604 Hisingen saarelle Älvsborgia vastapäätä ja se sai nimen Göteborg. Sen historia jäi vain seitsemän vuoden pituiseksi ja erotuksena nykyisestä Göteborgista sitä on myöhemmin kutsuttu nimellä Kaarle IX:n Göteborg.
Kuningas hyväksyi kauppiaitten itselleen laatimat hollanninkieliset privilegiot lähes sellaisenaan ja tuloksena oli Ruotsin valtakunnassa poikkeuksellinen kaupunki. Asukkaat saivat kahdenkymmenen vuoden verovapauden, sen hallinto kopioitiin Amsterdamista ja kaupungin johto oli hollantilaisten käsissä. Monet olivat lähtöisin Alankomaitten eteläosista Flanderista ja Brabantista espanjalaisten karkottamina. Antwerpenin kukistuttua vuonna 1585 protestanttiset kauppiaat suuntasivat ensin Amsterdamiin, josta monet siirtyivät myöhemmin Kaarle IX:n Göteborgiin. Hollantilaiset saivat vapaasti harjoitta reformoitua uskontoaan, mikä tiukasti luterilaisessa Ruotsissa ei muualla ollut sallittua. Ainoa kirkko, joka ehdittiin rakentaa, oli reformoiduille. Uskontojen suhteen mentiin vieläkin pitemmälle; privilegioissa mainittiin, että myös kalvinistit ja mennoniitat saivat harrastaa uskoaan, mutta vain kotonaan. Uskonnolliset periaatteet jätettiin syrjään, kun kyseessä olivat kaupalliset edut.
Vuonna 1611 alkoi Ruotsin ja Tanskan välillä Kalmarin sota, ja tanskalaiset laivat piirittivät Göta-joen suiston. Kesällä tanskalaiset valtasivat Göteborgin ja polttivat sen niin perusteellisesti, ettei jäljelle jäänyt muuta kuin reformoidun kirkon kivijalka nykyisen Göteborgin Färjestadin kaupunginosassa.
Neljäs kaupunki
Vuonna 1619 Ruotsi sai vallatut alueet takaisin isoja lunnaita vastaan. Lunnasrahoja lainattiin Hollannista, jolla oli intressissään saada kauppa Ruotsin kanssa taas käyntiin. Kuningas Kustaa II Aadolf laatikin uudelle kaupungille perustamiskirjan jo samana vuonna. Hollantilaiset kauppiaat saivat läpi vaatimuksensa samoista eduista kuin tuhoutuneessa kaupungissa. Niinpä vuonna 1621 valmistuneeseen uuteen Göteborgiin tuli Kaarle IX:n Göteborgista paenneita asukkaita, pääosin hollantilaisia, ja uusia kauppiaita Amsterdamista. Nya Lödösen asukkaitten oli muutettava uuteen kaupunkiin ja sen historia kaupunkina päättyi. Heidänkin joukossaan oli hollantilaisia kauppiasperheitä. Muitten mukana myös kauppias Oluf Hieltin ja Nils Hieltin käsityöläisperheet vaihtoivat kotikaupunkiaan. Nykyään Nya Lödösen paikalla on Göteborgin kaupunginosa Gammelstaden.
Uusi Göteborg rakennettiin osin vetiselle maaperälle, jossa oli syviä savikerroksia. Hollantilaisilla oli vastaavista olosuhteista kokemusta ja vaikeudet voitettiin. Kanaaleilla saatiin rakennusmaata kuivatettua, mutta paikoin tarvittiin myös mittavaa paalutusta rakennusten perustaksi. Aluksi parhaat kuivan maan tontit piti jakaa alankomaalaisille ja muille ulkomaalaisille. Sääntöä muutettiin kuitenkin siten, että parhaat tontit jaettiin niille, jotka rakensivat kivestä, seuraavaksi niille, joitten julkisivuseinä tuli kivestä ja loput tontit niille, jotka rakensivat puusta. Kauppias Oluf Hieltin talon paikka ei ole tiedossa. Hän kuului jo perustamisvuonna 1621 kaupungin raatiin, joten oletettavasti hän asettui parhaille rakennuspaikoille. Vuoden 1621 jälkeen hänestä ei enää löydy mitään tietoja.
 |
| Göteborg
1600-luvulla idän suunnalta. Oikealla Christine-kyrkan (nyk. Tyska kyrkan)
ja satama, keskellä Gustavi-kyrkan (nyk. Domkyrka).
Vasemmalla kaupunginmuurista kohoava rakennelma on Kungsporten, jonka luona
Hielttien talo sijaitsi. (Kuparikaiverrus Suecia antiqua et hodierna) |
Kaupunginmuurin varjossa
Käsityöläis-Hielttien talon paikka sen sijaan on tiedossa. Kuudentoista verovapaan vuoden takia kaupungin manttaalikirjoja alettiin pitää vasta vuodesta 1637 alkaen ja vuoteen 1669 saakka ruodun 1 tontti numero 11:n omistaja on ollut Nils Hielt ja hänen jälkeensä hänen poikansa Lars Hielt. Ruotu (rote) vastaa lähinnä nykyajan kaupunginosaa. Ruotumestari vastasi ruotunsa palontorjunnasta, järjestyksenpidosta ja väestönlaskennasta. Todennäköisesti Hieltit ovat omistaneet aivan rakennetun kaupungin laidalla sijaitsevan tontin jo vuonna 1621, jolloin muuttivat Nya Lödösestä.
Ensimmäinen omistaja oli Nya Lödösestä tullut Nils Gunnarson Hielt. Hänestä ei verotustietojen lisäksi ole säilynyt muita tietoja. Nilsin puolisosta sen sijaan on säilynyt merkintä raadin pöytäkirjassa vuodelta 1636 kun vaimo (nimeä ei mainita) oli ottanut hoitaakseen häpeäpaaluun kuolleen Agnes-nimisen naisen tytön ja pyysi raatia myymään kuolleen naisen vaatteet ja käyttämään rahat orpotytön hyväksi. Pöytäkirja on laadittu alasaksin kielellä.
Nils Hielt kuoli vuoden 1653 paikkeilla, jolloin tontti siirtyi hänen pojalleen Lars Nilsson Hieltille. Hän kuoli elokuussa 1669 samana vuonna kun Göteborgin kahdessa suuressa tulipalossa tuhoutui 341 rakennusta. Hielttien talo ilmeisesti säästyi ja se jäi Lars Nilsson Hieltin lesken Elin Esbjörnsdotterin haltuun, koska ainakaan heidän poikiansa ei enää asunut Göteborgissa. Nimeltä tunnetaan ainoastaan poika Nils Larsson Hielt, jonka oletetaan lähteneen Turkuun muutamia vuosia aikaisemmin, mahdollisesti veljenpoikansa kanssa. Leski Elin Esbjörnsdotter eli vielä vuonna 1675, jolloin hän möi tontin. Sen jälkeen Göteborgista ei enää löydy Hielt-nimisiä henkilöitä.
Tontti sijaitsi Södra Larmgatanin ja Korsgatanin kulmassa (nykyisin Södra Larmgatan nro 22). Alkuvuosina ikkunoista näkyvää maisemaa hallitsi kadun toisella puolella kaupunkia ympäröivän yksinkertaisen suojavallin rakennustyömaa, joka saatiin valmiiksi vuonna 1624. Sen jälkeen alkoi varsinaisen kaupunginmuurin ja vallihaudan rakentaminen, joka jatkui melkein koko 1600-luvun ajan. Hielttien talon eteen valmistui vähitellen kaksi bastionia eli sisälle avointa nelisivuista tykkiasemaa, joitten sivut muodostivat terävän ulospäin kurottavan kärjen. Niiden välille valmistui kurtiini, bastionit yhdistävä suora muurin osa (ks. kuva). Kivenheiton päässä sijaitsi Kungsporten, yksi Göteborgin kolmesta kaupunginportista, jonka kautta etelän suunnalta tulevat kulkivat kaupunkiin.
 |
Hielt-talon
(nro 11) ympäristö Göteborgissa 1600-luvulla. Repslagarbanan on merkitty
alkuperäiseen karttaan. |
 |
| Kungsporten
vuonna 1716. (Wikipedia) |
Tässä osassa kaupunkia asui pääasiassa käsityöläisiä. Osa Hielttien tontista oli lohkottu määräalaksi, jonka omisti eräs Sven Toresson i Lagga. Jonkin verran on säilynyt tietoja siitä minkälaista väkeä Hielttien (tontti nro 11) naapurit olivat.
Tontilla nro 10 Korsgatanin varrella kadun toisella puolella oli krouvi, jota piti vääpeli Jacob Nybeck. Vuonna 1655 omistajiksi tulivat tullitarkastaja (besökare) Nils Mönberg ja vaununtekijä Lars Jonasson Wallman.
Tontti nro 12 rajautui pohjoispuolella Hielttien tonttiin. Siellä työskenteli räätäli ja hattujen tekijä Per Larsson ja vuodesta 1655 suutari, jalkineitten paikkaaja Måns.
Tontilla 13 sijaitsi Arvid Gudmundssonin talo, jossa vuoteen 1655 asti asui vuokralla musikantti Peter Speleman. Vuonna 1648 kapteeniluutnantti Anders Ingelsson syytti Peter Spelemanin vaimoa Agneta Rattelinia kämnerioikeudessa. Ingelssonin kaksi hanhea oli karannut kadulle ja Spelemanin poika oli vienyt hanhet omalle pihalleen. Kun Ingelssonin poika kävi hakemassa hanhia, Spelemanin vaimo väitti hanhien kuuluvan hänen 43 hanhen laumaan ja päässeen häneltä karkuun. Vaimo nimitteli myös poikaa loukkaavilla sanoilla ja kutsui tätä roistoksi ja varkaaksi. Peter Spelemanin jälkeen tontille jäi asumaan ”kaksi köyhää leskeä”, joista toinen oli Spelemanin leski Agneta Rattelin
Tontilla 14 sijaitsi Arvid Gudmundssonin toinen talo, joka rajautui Södra Larmgatanin puolella Hielttien taloon. Sitäkin vuokrasi musikantti, nimeltään Påvel Speleman.
Köydenpunontarata
Vuonna 1646 kaupunki rakensi muurin viereen 210 metriä pitkän ja 4,8 metriä leveän, Södra Larmgatanin suuntaisen köydenpunontaradan (repslagarbana), joka ehkä muistutti kuvassa olevaa 1690-valmistunutta Karlskronan rataa. Nämä rakennelmat hallitsivat Hielttien näkymiä kadun puolen ikkunoista. Köydenpunontaradasta oli tarkat määräykset johtuen siitä, että se sijaitsi puolustusmuurien sisäpuolella. Se ei saanut olla haittana kaupungin puolustukselle, joten se oli oltava tarvittaessa nopeasti purettavissa eikä se saanut haitata sotilaitten liikkumista muurin vierellä. Radalla ei myöskään tulipalovaaran takia saanut pitää tervapataa.
Repslagarbana från 1690-talet, Karlskrona marinbas
(Wikipedia) |
Köydenpunontaradan mestarina (banemästare) toimi Roluf Lambertsson niminen hollantilainen. Hän oli vähän nuorempaa sukupolvea kuin naapurinsa Lars Nilsson Hielt kadun toiselta puolelta. Erikoista on se, että myös näitten miesten jälkeläiset toisessa ja kolmannessa polvessa asuivat toistensa naapureina Tukholman Södermalmilla Svartensgatanin varrella kahdeksan vuoden ajan 1713-1721 - sielläkin vastapäätä toisiaan. Kyseessä olivat Roluf Lambertssonin pojanpoika laivuri Roluf Rolufsson Helt ja turkulaisen Börjel Björnsson Hieltin kolme poikaa, sorvarit Nils, Börje ja Johan Hielt, jotka elivät pakolaisina Tukholmassa isovihan aikaan. Laivuri Rolufin nimi löytyy vielä sorvari Nils Hieltin vuoden 1731 perukirjasta Turussa pesän velkojien joukosta (tästä enemmän artikkelissa Pakolaiset Tukholmassa). Svenska Akademiens Ordbokin mukaan substantiivit helt ja hielt olivat sankaria tarkoittavan ruotsinkielen hjälte-sanan kantamuotoja keskihollannin ja keskialasaksin kielissä vielä 1500- ja 1600-luvuilla. ----------------------------------
Andersson, Bertil (1996): Göteborgs historia, näringsliv och samhällsutveckling. Från fästningstad till handelstad 1619-1820. Stockholm: Nerenius & Santérus.
Berg, Wilhelm (1890): Christine Kyrkas Böcker.
Dahl, Olga (1989): Det äldsta Göteborgs roteindelning. Sveriges släktforskarförbunds årsbok 1989.
Dahl, Olga (2007): Göteborgs tomtägare 1637-1807. Manuskript 2007.
http://www.gbgtomter.se/ Jakobsson, Håkan (2021): Dutch experts in the early modern Swedish state. Employment strategies and knowledge building, 1560-1670. Väitöskirja, Stockholms universitet.
Långström, Erland (1926): Göteborg stads borgarelängd 1621-1864.
Scander, Ralf (1975): Karl IX:s Göteborg på Hisingen, en holländsk koloni med svenskt medborgarskap. Göteborgs hembygdsförbund.
Veenstra, Raimond (2006): Var Karl IX:s Göteborg en holländsk koloni? En källkritisk diskussion utifrån bland annat nederländska källor. Publicerad i Göteborg förr och nu.
http://users.grevture.com/~raimond/gfn2006_sv.pdf Veenstra, Raimond: Nya Lödöse och Karl IX:s Göteborg.
http://www.goteborghistoria.se/sv/ Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula, Kalle Kananoja (2023): Suurvallan rakentajat. Ruotsin ja Alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa.
