torstai 15. heinäkuuta 2021

Tulipalo Oulunkylässä


   Huhtikuussa vuonna 1891 Vera Hjelt ilmoitti näkyvästi Uuden Suomettaren etusivulla:

   Allekirjoittanut saa kunnioittavasati ilmoittaa, että Oulunkylän pysäkin luokse perustan Höyrysaha & Höyrynikkaritehtaan ja että tilauksia jo nyt voidaan jättää konttoriini Vladimirinkatu 6.

   Tehdas toimittaa rakennustöitä, sisustaa asuinhuoneita, valmistaa sekä komeita, että yksinkertaisia huonekalunikkaritöitä: myöskin huviloita, kokoushuoneita, ruokahuoneita, tamburia ja kyökkiä varten; sisustaa konttorihuoneistoja ja myymälöitä, valmistaa puu-osia tarvekaluihin, valmistaa kouluhuonekaluja mm. hygienisiä koulupulpettia; valmistaa ja asentaa kuntoon voimistelutelineitä kouluihin ja koteihin; valmistaa koulukirjakauppatarpeita; linjaleja, penaleja, kynänvarsia, piirustuslautoja j.n.e. Varastossa myydään veistomallia, höyläpenkkiä, sorvia ja veistokaluja, sekä kokoelmissa kouluja varten, että kappaleittain. Työ toimitetaan halpaan hintaan ja taataan sen hyvyys. 
 VERA HJELT


   Tehdas oli aluksi yksin Vera Hjeltin omistuksessa, mutta parin vuoden kuluttua se muutettiin osakeyhtiöksi. Tehdasalue sijaitsi Jokiniementien varrella lähellä junaradan tasoristeystä (nykyään kevyen liikenteen silta).

   Saha- ja tehdasrakennusten lisäksi alueelle rakennettiin raaka-aine- ja valmistuotevarastoja sekä kaksikerroksinen konttorirakennus. Asuinrakennuksia oli neljä: isännöitsijä Lindholmilla ja työnjohtaja Pettersonilla kummallakin omansa ja kaksi työväelle tarkoitettua taloa. Tehdasalueella sijaitsi myös Folkets Hus, joka ilmeisesti oli tarkoitettu työväen harrastuksille. Työväkeä oli suurimmillaan satakunta henkilöä.

   Lauantaina heinäkuun 25. päivänä 1896 Oulunkylän tehtailla oltiin täydessä työn touhussa. Tehtaan toiminta oli laajentunut eikä tuotteita pystytty toimittamaan niin paljon kuin niitä oli tilattu. Klo 11 aikaan höyrykoneen hoitaja oli pistäytynyt tarkistamaan veden tuloa. Kun hän 5 minuutin kuluttua palasi, oli konehuone täysin tulen vallassa; tulipesästä oli tippunut kekäle lattialla olleeseen lastukasaan. Tuli levisi räjähdysmäisen nopeasti konttorirakennukseen, jonka toisessa kerroksessa työskennellyt konttoristi oli jäädä loukkuun, mutta pelastautui ikkunan kautta. Tehdasrakennus, kaksikerroksinen konttorirakennus ja neljä asuinrakennusta olivat parin tunnin jälkeen palaneet poroiksi perustuksiaan myöten. Rakennus, jossa oli sahalaitos, kuivaushuoneita ja höyrykonehuone sekä vastatulleita koneita, tuhoutui. Puusepäntehdas, jossa oli 250 puolivalmista ovea ja juuri valmistuneet 500 ikkunakarmia ja joukko ovenkarmeja, paloi kuten myös puutavaravarasto ja siellä olleet 500 tukkia ja 100 syltä halkoja. Maalitehdas ja valmiitten tuotteitten varasto, jossa oli koulupulpetteja, tuoleja, pöytiä, kaappeja ja hienompia huonekaluja, tuhoutuivat. Radan varrella varastoidut 2500 tukkipuuta säilyivät.

   Palo levisi myös tehdasalueen ulkopuolelle. Jokiniementien puhelinpylväät paloivat ja puhelinyhteydet Oulunkylään olivat poikki pari päivää. Jokiniementien toisella puolella sijainnut leskirouva Nyholmin huvilarakennus ulkohuoneineen tuhoutui. Pohjoispuolella sijainnut Ekströmin huvila, jossa toimi Nikanderin kauppa, paloi. Suurta pelkoa aiheutti lähistöllä sijainnut Julius Tallbergin ruuti- ja dynamiittivarasto, joka onneksi sijaitsi tuulen yläpuolella.

   Sammutusjoukoista ensimmäisinä tulivat paikalle Kumtähden ja Arabian tehtaitten ruiskut miehistöineen, sitten Oulunkylän ruisku. Rautateitse ylimääräisillä junilla paikalle saapuivat Helsingin VPK:n ja VR:n ruiskut. Avuksi oli myös komennettu sotilaita Uudenmaan Pataljoonasta ja venäläisestä varuskunnasta. ”Kaikilla palopaikalle johtavilla teillä oli joutilasta väkeä tungokseen saakka ja suureksi haitaksi sammutukselle. Warkauksia sekä palon aikana ja jälkeen ovat harjoittaneet pahankuriset pojat ja naiset”, kirjoitti Päivälehti.

--------------------------

Uusi Suometar 9.4.1891
Päivälehti 26.7. ja 28.7.1896
Aura Korppi-Tommola: Hjelt, Vera (1857-1947). Kansallisbiografia.
Tuula Vuolle-Selki: Vera Hjelt - työväensuojelija, 2013

torstai 8. huhtikuuta 2021

Pronssikuume

Pronssimiekkaa valetaan esihistoriallisella ajalla

 


   Uusi muinainen sukulainen

   Tammikuussa 2021 tehdyssä muinais-DNA-tutkimuksessa oli 24 vainajan joukossa eräs n. 2380 eaa. Ranskassa kuollut mies, joka on kiinnostava meidän kannaltamme. Euroopan museoihin varastoiduista muinaisten vainajien luista on viimeisten kuuden vuoden aikana kiihtyvään tahtiin tehty DNA-testejä. Vainajista on entuudestaan tiedetty perusasiat; hautauspaikka, elinympäristön kulttuuri ja arvioidut kuolinajat. Tässä artikkelissa aika-arviot ovat radiohiiliajoituksella saatuja piste-estimaatteja, joihin tulee huomioida 80-120 vuoden pituiset virhemarginaalit suuntaansa.

   Mainittu vainaja kuuluu haploryhmään R-DF27, johon Hjelt-suvun miehetkin kuuluvat (kuten ehkä kymmenen miljoonaa muutakin miestä ympäri maailmaa). Lisäksi hän on toistaiseksi vanhin löydetty R-DF27 mies. Kakkossijalle siirtyi n. 90 vuotta myöhemmin elänyt DF27-mies Pohjois-Saksasta. Seuraavina tulevat kaksi vainajaa Sisiliasta, toinen vain 20 vuotta ja toinen 110 vuotta myöhemmin. Viidenneksi vanhin löytyy Espanjasta 70 vuotta edellisen jälkeen eli 1897 eaa. Nämä viisi tapausta ovat tulleet esille viimeisten neljän vuoden aikana.


   Yhteinen muinainen kantaisämme

   Vielä muutama vuosi sitten geneetikot ovat omilla menetelmillään arvioineet DF27-mutaation syntymäajaksi n. 2200 eaa. Muinais-DNA:sta tehdyt todelliset havainnot ovat menneet kuitenkin tuota arvioita vanhemmiksi ja tänä päivänä DF27-mutaation arvellaan syntyneen 2700-2500 eaa. Tämä mutaatio on ilmestynyt jollekin miesyksilölle, jota ei todennäköisesti koskaan löydetä, mutta hänen voidaan joka tapauksessa sanoa olevan em. viiden vainajan ja myös kaikkien Hjelt-miesten DF27-kantaisä.

   Tässä mainitut viisi vainajaa ovat siis eläneet vain n. 270 vuoden aikana DF27-kantaisänsä jälkeen (virhemarginaalitkin huomioiden n. 350 vuotta). Liikkuvaa väkeä ovat olleet kun ovat levinneet niinkin laajalle alueelle Eurooppaan. Eivät he meidän esi-isiämme olleet, mutta varmasti samoihin aikoihin eläneitten muinaisten esi-isiemme jonkinasteisia serkkuja. Heistä saatujen arkeologisten ja kielitieteellisten faktojen avulla voimme jotenkin eläytyä siihen, millaista samoihin aikoihin eläneitten esi-isiemme elämä on mahdollisesti o
llut.



   Oheiseen karttaan olen merkinnyt viiden vainajan löytöpaikat ja lisäksi arokansojen leviämisreitin Tonavan laakson kautta Länsi-Eurooppaan yleisesti vallassa olevan käsityksen mukaan. European Lowlands tarkoittaa aluetta, josta Hjelttien oletetaan olevan lähtöisin. DF27- kantaisän elinaluetta ei tiedetä, mutta tähän asti hänen on oletettu asuneen Pohjois-Saksassa. Tosin tässä asiassa on vuosia ollut käynnissä maaottelu Espanja vastaan Muu maailma. Koska tänä päivänä selvä valtaosa R-DF27 miehistä elää Espanjassa ja Portugalissa, niin heikäläisten mielestä DF27-kantaisäkin on syntynyt Iberian niemimaalla. Viimeisin löytö kuitenkin heikentää espanjalaisten perusteluja; nyt tunnetaan neljä DF27-miestä, jotka ovat vanhempia kuin Iberian niemimaalla vanhin tiedossa oleva.


   Pronssin liikkeellepaneva voima

   Idästä tullut arokansa (steppe people) oli indoeurooppalainen ja se levisi hyvin nopeasti paleoeurooppalaisten asuttamaan Länsi-Eurooppaan. Arokansa osasi pronssin teon ja heidän mukanaan Eurooppa siirtyi pronssikauteen. He suunnistivat nopeasti sellaisille seuduille, joista löytyi pronssin valmistamiseen tarvittavaa tinaa ja kuparia. Noita mineraaleja ei tarvinnut pahemmin etsiä, sillä paleoeurooppalaiset olivat pitkään valmistaneet tina- ja kupariesineitä ja louhoksia oli ympäri Eurooppaa, mutta pronssin valmistamisen taitoa he eivät omanneet. Arolta tulleitten ei tarvinnut kuin tavalla tai toisella ottaa näitä louhoksia haltuunsa ja ryhtyä pronssin tekoon. Erityisesti Iberian niemimaalla oli näitä haluttuja mineraaleja ja sinne arolta tulleet suunnistivatkin. Mineraaleja löytyi myös Sisiliasta ja eikös juuri samoilta seuduilta saaren pohjoisosasta Palermon lähistöltä, jossa tässä mainitut kaksi sisilialaista muinaista vainajaakin elivät. Arolta tulleitten liikkuminen tapahtui nopeasti, koska he olivat tottuneet liikkuvaan elämänmuotoon; he ratsastivat, tavarat lastattiin härkävankkureihin ja karja kulki mukana. Sen sijaan paleoeurooppalaiset eivät tunteneet vankkureita eivätkä olleet nähneetkään hevosia.

----------------------------------

Marcella Di Bella: Archaeometric study of the hellenistic metallurgy in Sicily: Mineralogical and chemical characterization of iron slags from punic panormos (Palermo, Italy). 2018

Fernandes: The spread of steppe and Iranian-related ancestry in the islands of the western Mediterranean, 2020.

Seguin-Orlando et al.: Heterogeneous Hunter-Gatherer and Steppe-Related Ancestries in Late Neolithic and Bell Beaker Genomes from Present-Day France. 2021

Chris Corner: Ancient R-DF27.  https://sites.google.com/site/rox2cluster/ancient-df27

Anthrogenica: Where did DF27 originate? And when and how did it expand? (January - March 2021)