Lepolan päärakennus |
Sata vuotta sitten vuonna 1921 päättyi Hjelttien aika Lepolassa Tuusulanjärven rannalla. Otto Hjeltin kuoleman jälkeen vuonna 1913 Lepola oli jäänyt hänen poikiensa August ja Arthur Hjeltin haltuun. August kuoli vuonna 1919, jonka jälkeen toiseksi omistajaksi jäi hänen leskensä Lisbeth.
Kevääseen 1921 mennessä Arthur ja Lisbeth olivat tulleet siihen tulokseen, etteivät taloudellisesti pysty enää hoitamaan Lepolaa. Asia oli edennyt jo sen verran, että oli ilmaantunut kaksi ostajaehdokasta; Elanto ja professori E.N. Setälä. Arthur ja Lisbeth eivät kuitenkaan pitäneet Setälän tarjousta 400.000 mk sopivana. Heinäkuun lopulla näytti kuitenkin jo siltä, että kaupasta oltaisiin jo päästy yksimielisyyteen Setälän kanssa. Mutkia tuli kuitenkin matkaan kun Setälä kiinnostuikin enemmän Koivikon tilasta, joka tuli yllättäen myyntiin agronomi Hernbergin kuoltua vain 42-vuotiaana ja perikunnan joutuessa laittamaan Koivikon myyntiin. Syyskuussa Koivikko myytiin kuitenkin Suojeluskuntajärjestölle, jonka päällystöopistona se sitten toimi 1940-luvulle saakka. Suojeluskuntien lakkautuksen jälkeen paikalla toimi Taistelukoulu.
Koivikon kaupan näin ratkettua pääsivät Arthur ja Lisbet uudelleen Setälän kanssa sopimukseen Lepolan myynnistä. Osan kauppahinnasta Setälä näyttää maksaneen omistamillaan Merilinnan osakkeilla, koska Arthurin perhe muutti Merilinnan Neitsytpolun puoleisesta portaikosta Setälän tilavampaan asuntoon Merikadun puolella.
”Ilmeisesti on tämä kesä todella viimeinen, jonka vietämme Lepolassa. Täällä on käynyt ostajia useampia paikkaa katsomassa. Näyttää kuitenkin varmalta, että Lepola joutuu prof. Setälälle. Ratkaisu tapahtunee tällä viikolla. Kyllä tuntuu raskaalta luopua rakkaasta lapsuudenkodista, mutta se on osoittautunut yhä selvemmin välttämättömyydeksi, johon on pakko alistua.” (Arthur Hjelt 31.7.1921)
Kesään 1921 päättyi siis Lepolan tarina Hjelt-suvun keskeisenä paikkana. Eron haikeus on varmaankin ollut käsin kosketeltavaa kun kolmen perheen irtaimistoa huutokaupattiin syksyllä.
Keski-Uusimaa 14.9.1921 |
Toimeliaana miehenä Setälän mielestä Lepola-nimi ei ollut hänelle sovelias; hän vaihtoi sen Toimela-nimeen. Marraskuussa 1921 Setälä oli jo muuttanut Lepolaan, mutta pienestä lehti-ilmoituksesta päätellen hänen Hupi-koiransa ei tainnut sinne kotiutua.
Uusi Suomi 20.11.1921 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti