maanantai 22. helmikuuta 2016

Vuoritalonpoikia



   

   Olen sukumme alkuperää koskevien kirjoitelmieni muodoksi valinnut blogin ensisijaisesti siksi, että voin näin kertoa aiheesta tuoreeltaan sitä mukaa kuin uutta tietoa ilmenee. Riskinä on kuitenkin se, että joittenkin artikkelien tiedot voivat osoittautua ristiriitaisiksi uudempien tutkimustulosten kanssa. Näin on nyt sitten käynyt elokuussa 2015 kirjoittamani artikkelin ”Itägöötanmaalaiset juuremme” kanssa. Täysin metsään en siinä kuitenkaan ole mennyt - ainakaan vielä. Tässä on kuitenkin ensin pientä korjausta em. artikkeliin ja sen jälkeen ilmennyttä uutta asiaa.

   Kirjoitin itägöötanmaalaisen Skedevin pitäjän lukkareista alkunsa saaneesta suvusta. Arkistoja uudelleen läpikäytäessä on nyt kuitenkin osoittautunut, että suvun kolme vanhinta 1600-luvun alussa elänyttä sukupolvea eivät kuulukaan DNA-näytteen antaneen miehen paternaaliseen linjaan vaikka ovatkin hänen esivanhempiaan. Pois jätettävien esi-isien tilalle on kylläkin löytynyt kaksi sukupolvea varsinaisesta mieslinjasta. Kyseisen Hjelt-suvulle geneettisesti toistaiseksi lähimmän suvun mieslinja käsittää nyt kymmenen sukupolvea ja sen vanhin tunnettu esi-isä on syntynyt noin vuonna 1630 Itä-Göötanmaalla. Koska lukkareita ei enää esiinny mieslinjassa, en myöskään voi enää käyttää nimitystä Klockare-suku. Vasta Yhdysvaltoihin muuttaneet kolme nuorinta sukupolvea ovat käyttäneet sukunimeä Fredrickson, jota minä käytän jatkossa koko suvusta. Näin on sovittu kalifornialaisen Leslie Fredricksonin kanssa.


Valstorpin vuoritalonpojat


   Se mitä aiemmin kirjoitin Hjelt- ja Klockare-sukujen geneettisestä yhteydestä ja mahdollisista serkussuhteista on siis kolmen vanhimman sukupolven osalta vaihdettava Fredrickson-suvun esi-isiin. Maantieteellisesti liikutaan silti aivan samoilla seuduilla, nyt Skedevin sijaan mielenkiintomme kohteena on sen pieni naapuripitäjä Hällestad (hélsta) lähellä nykyistä Finspångan kaupunkia. Siellä, Valstorp nimisessä talossa, syntyi noin vuonna 1630 suvun vanhin tunnettu esi-isä Lars Olofsson, joka oli ilmeisesti Olof-nimisen isännän poika. 1650-luvulla Valstorpin isännäksi tuli Lars Olofssonin vanhempi veli Håkan Olofsson. Lars lähti 1658 rengiksi saman pitäjän Österbyn taloon ja kuusi vuotta myöhemmin naapuripitäjä Regnan Högfallin talon vävyksi ja myöhemmin isännäksi. Seuraavien sukupolvien aikana suvun miehet olivat talonpoikia Regnan pitäjässä, kunnes kuudennessa sukupolvessa tilattomaksi jäänyt Per Erik Fredriksson lähti siirtolaiseksi Amerikkaan vuonna 1892.

   Valstorp sijaitsee keskellä Finspånga-Hällestadin malmikenttää, jossa on harjoitettu raudanvalmistusta 1300-luvulta lähtien aina 1700-luvun lopulle. 1600-luvun alussa aivan talon lähistöllä (1,8 km) sijaitsi alueen merkittävin kaivos, Storgruvan. Sen ympärille muodostunut kaivoskylä käsitti suurimmillaan viitisenkymmentä rakennusta. Storgruvanin malmi oli harvinaisen rikasta ja puhdasta. Ilmankos vuoritalonpojat mursivat rautamalmia aivan liian innokkaasti, mikä johti vuonna 1655 vakavaan sortumaan ja Storgruvanin toiminta loppui siihen. Todennäköisesti tähän tapaukseen päättyi myös Valstorpin Lars Olofssonin työ kaivosmiehenä ja hän lähtikin rengiksi Österbyn taloon pitäjän pohjoisosassa. Nykypäivän kartassa näkyy merkintöjä monista alueen kaivosraunioista ja aivan Valstorpin lähistöllä toimii tänä päivänä Gruvstugan-niminen museoitu kaivosympäristö.

Valstorp 1638: 1) rälssitila, 2) verotila,
3-4) ruokopelto, 5) heinäpelto,
8) sulatushytti ja kankivasara.
   Oheisessa Valstorpin tilakartassa vuodelta 1638 näkyy ruoko- ja heinäpeltojen lisäksi pari mielenkiintoista seikkaa: talon omistuksiin kuului hytta eli raudansulatusmasuuni (sen rauniot on merkitty nykyisiin karttoihin) sekä tilan länsirajan muodostavasta joesta käyttövoimansa saanut hammar eli kankivasara (kartassa merkitty nro:lla 8). Peräti parikymmentä talonpoikaa omisti hytin ja vasaran Hällestadissa noina aikoina, heistä käytetään nimitystä vuoritalonpoika (bergsbonde,bergsman). Maanviljelyn ohella vuoritalonpojat mursivat malmia yhteismailla olevista kaivoksistaan, valmistivat puuhiiltä käytettäväksi raudan sulatukseen hyteissään ja lopuksi vielä takoivat vesikäyttöisissä vasaroissaan takorautaa seudun ruukinpatruunoille edelleen jalostettavaksi. Pitäjän vuoritalonpojat muodostivat ns.Hällestadin vuorikunnan (Hällestad Bergslag), joka muitten vastaavien vuorikuntienlailla nautti kruunun suomia lailla säädettyjä erivapauksia. 

Hällestadin vuorikunnan sinetti
(Hellesta Bergs Signet
   Kehittääkseen ruotsalaista raudanvalmistusta Kustaa Vaasa värväsi valtakuntaansa saksalaisia ja flaamilaisia kaivostoiminnan ja raudanvalmistuksen osaajia 1530-luvulta alkaen. 1600-luvun alussa Kustaa II Aadolf  puolestaan rohkaisi valloonejaRuotsiin valmistamaan tykinputkia heidän ylivoimaisella valantatekniikallaan. Meitä nämä yhteydet Pohjanmeren rannikolle kiinnostavat siksi, että siellä yli 60% miesväestöstä kuuluu geneettisesti haploryhmään R1b (Ruotsissa 15-20%, Suomessa 3-4%). Ruotsin Bergslagenin alueella on varmaankin vuoritoiminnasta johtuen ollut suhteellisesti muuta maata suurempi R1b-miesten osuus. 1500-luvulla Hällestadissa vaikutti esim. flaamilainen kaivosmestari Willem ja 1600-luvun alussa pitäjässä eli kolme nimeltä tunnettua valloonisukua.


   Fredrickson-suvulla tehtyjen DNA-testien perusteella tiedämme, että myös Valstorpin vuoritalonpojat olivat R1b-miehiä. Lisäksi he, kuten myös Hjeltit, edustavat hyvin pientä alahaploryhmää, jonka osuus R1b-miehistä on promillen luokkaa. Skandinavian ulkopuolelta kyseistä alahaploryhmää löytyy toistaiseksi vain muutamalta hollantilaiselta ja britiltä. Vaikuttaa siltä, että Hjelt- ja Fredrickson-sukujen yhteinen alkuperä löytyy nykyisen Hollannin alueelta. DNA-testien perusteella näyttää lisäksi siltä, että suvut ovat haarautuneet yhteisestä esi-isästään joskus 1300-luvulla tai sen jälkeen, mutta kuitenkin ennen 1500-luvun loppua. Tähän aikarajaan mahtuu se mahdollisuus, että Ruotsiin on saapunut vain yksi sukujemme yhteinen esi-isä ja suvut ovat haarautuneet vasta Ruotsissa. Testit tarkentuvat ja uusia valmistuu koko ajan, joten odotettavissa on lisää mielenkiintoisia tuloksia. 

------------------------------------

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti