maanantai 1. kesäkuuta 2020

Uudenkirkon ja Amerikan Levisonit



Levison- ja Hjelt-sukujen yhteys ja uudet sukuhaarat.

(Kirjoittajat: Erkki Hjelt ja Jani Muurinen)

   Oheisesta kaaviosta näkyy, että 1800-luvulla kolme Levison-sukuista veljestä solmi avioliiton kolmen Hjelt-suvun naisen kanssa. Levison-suku tuli Mecklenburgista Suomeen vasta 1790-luvulla eikä se vielä ollut kovin laaja. (Ks. Ripaus suomenjuutalaisten historiaa). Miespuoleisia jälkeläisiä suvussa on ollut ainoastaan kahdella em. veljeksistä, joten voidaan käytännössä sanoa, että 1800-luvusta lähtien se joka Suomessa oli Levison oli myös Hjelt. Tosin suku pieneni voimakkaasti niin, ettei sukunimeä Levison ole Suomesta löytynyt pitkiin aikoihin. Kahdesta 1800-luvulla merille lähteneen Levison-miehen vaiheista ei ole säilynyt tietoja. Nyt on kuitenkin vuoden sisällä löytynyt kaksi uutta, ennen tuntematonta sukuhaaraa.


Outo haploryhmä löytyy Uudeltakirkolta

   Vuosi sitten Jani Muurinen halusi selvittää DNA-testillä, pitävätkö hänen tiedot isoisästään paikkansa. Uudenkirkon (Kannaksella) kirkonkirjojen mukaan isoisä kuului vanhaan paikalliseen talonpoikaissukuun. Suvun miehistä oli jo aikaisemmin tehty Y-DNA-testi, jonka mukaan he kuuluvat suomalaisten miesten yleisimpään haploryhmään N. Sen takia hämmästys oli suuri kun selvisi, että Jani Muurisen haploryhmä on täysin erilainen (J-ZS10611), itse asiassa toistaiseksi ainut laatuaan Suomessa. Muualta maailmasta on vain yksi tapaus, jonka kanssa Muurisella on yhteinen geneettinen esi-isä 400-600 vuoden päässä. Muurisen haploryhmä ja geneettisesti häntä lähimpien miesten nimet viittaavat siihen, että kyseessä on yksi aškenasijuutalaisille tyypillisistä haploryhmistä.

   Pian selvisi, että Jani Muurisen isoisän syntymän aikoihin 1910-luvulla Uudellakirkolla vaikutti tulliaseman päällikkönä Axel Levison. Hänen isoisänsä oli Mecklenburgista Saksasta vuonna 1794 Turkuun tullut aškenasijuutalainen Selig Levin. Axel Levison lähti merille 18-vuotiaana ja valmistui merikapteeniksi kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1889 hän aloitti työnsä Jukkolan tulliaseman päällikkönä Uudellakirkolla. Jani Muurisen suvussa kerrotun tradition mukaan hänen aviottoman isoisänsä isä oli ”saksalainen merikapteeni”. Kirkonkirjojen mukaan Axel Levison oli myös isoisän siskon kummi. Axel Levisonin ainoa avioliitosta syntynyt poikalapsi eli vain kymmenkuukautiseksi.

   Jani Muurinen teetti myös autosomalisen DNA-testin (miehille ja naisille). Tämän testin serkkulistan kärjessä esiintyy monia Hjelt-sukuun kuuluvia henkilöitä. Hjelt-sukuyhteisössä tiedetään 24 henkilön tehneen autosomalisen testin. Joukosta erottuu selvästi viisi Fredrik Wilhelm Hjeltin jälkeläistä, joitten testitulokset ennustavat heidän olevan Jani Muurisen 3.-5. serkkuja. Tämä selittyy sillä, että Axel Levisonin äiti oli Fredrik Wilhelm Hjeltin tytär Sofia Carolina Hjelt.

   Käräjäoikeudessa tämä ei riittäisi, mutta käytännössä voidaan sanoa, että Uudeltakirkolta löytyi Levison/Hjelt-suvulle uusi geneettinen, patrilineaarinen jälkeläishaara, jossa ei kylläkään esiinny mainittuja sukunimiä (vielä).


Levisoneja löytyy Amerikasta

   Jani Muurisen DNA-serkkulistalla ei tullut vastaan yhtään suomalaista Levison-suvun jäsentä. Satojen serkkujen joukosta erään pseudonyymin takaa löytyi kuitenkin eräs kolmannen polven amerikansuomalainen, joka osoittautui Suomen Levison-suvun jälkeläiseksi. Testin antaman ennusteen mukaan tämä M. Levison olisi Jani Muurisen 3.-4. serkku. Ongelmaksi muodostui se, että M. Levison ilmoitti Suomesta lähteneeksi isoisäkseen 1870-luvulla syntyneen John Levisonin, joka oli ihan tuntematon nimi täällä. Lopulta M. Levison lähetti kopiot isovanhempiensa saamasta kahdesta ruotsinkielisestä kirjeestä. Kirjeet olivat Turussa naimattomana eläneeltä Zaida Levisonilta. Ensimmäinen kirje oli vuodelta 1938. Siinä Zaida kutsuu kirjeen saajaa veljekseen. Toinen kirje on osoitettu vuotta myöhemmin veljen leskeksi jääneelle englantilaissyntyiselle puolisolle Emma Jenzenille. Nyt nimiongelma ratkesi, kyseessä oli Zaida Levisonin kymmenen vuotta nuorempi veli Allan Waldemar Levison.

   Löydettyään Turun Levison-suvun amerikkalaiset jälkeläiset Jani Muurinen on tunnistanut kolme heistä autosomaaliselta serkkulistaltaan sellaisilta sijoilta, jotka vahvistavat löydettyä sukuyhteyttä. Vakuuttavin osoitus Muurisen ja Amerikan Levisonien välisestä sukuyhteydestä on erään Allan Waldemar Levisonin mieslinjaisen jälkeläisen tekemä Y-DNA-testi. 37 markkerista hänen ja Muurisen välillä on vain yhdessä poikkeama. Löydetyn sukuyhteyden mukaan heidän pitäisi olla keskenään neljänsiä serkkuja ja FTDNA:n laskentamalli tukee tätä päätelmää 89%:n todennäköisyydellä. 

   Allan Levison oli Turusta lähtenyt merille laivapoikana. Vuonna 1895 hän lopetti pestinsä suomalaisissa laivoissa, mutta jatkoi merimiehenä eri puolilla maailmaa. Vuonna 1914 hän asettui asumaan Yhdysvaltoihin ja otti nimen John Levison. Vuonna 1917 hänen nimensä näkyy eräässä lehtiuutisessa, jossa kerrotaan New Yorkissa tapahtuneesta salpietarilaitoksen tulipalosta. Laitos oli USA:n sotatarviketeollisuuden kannalta tärkeä, koska sen tuotetta käytettiin ruudin valmistuksessa. Sen takia uutisessa mainitaan laitoksen vartijan olleen suomalainen John Levison, siis Venäjän alamainen ja USA:n liittolainen käynnissä olleessa maailmansodassa. Sen sijaan vihollisvaltioitten Saksan ja Itävallan kansalaisia ei salpietarilaitoksella työskennellyt.

Boston Globe, 19.marraskuuta 1917

   Viime sotien aikana yhteydenpito amerikkalaisten ja turkulaisten Levisonien välillä loppui eivätkä he kahdeksaankymmeneen vuoteen tietäneet toisistaan mitään. Nyt yhteyden auettua uudestaan 3.-4. serkusten kesken amerikkalaiset Levisonit ovat saaneet kuulla aivan uusia asioita alkuperästään 1700-luvun Mecklenburgissa ja 1800-luvun Turussa. John Levisonin monien jälkeläisten sukunimi Levison on tänä päivänä Amerikassa käytössä jo kolmannessa sukupolvessa.