tag:blogger.com,1999:blog-3529216729331221472024-02-22T22:53:05.884-08:00Hjelt-BlogiKirjoituksia Hjelt-suvun historiasta ja alkuperästä.Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.comBlogger57125tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-62283639959345758532024-02-04T07:21:00.000-08:002024-02-22T22:52:33.640-08:00Neljä kaupunkia<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-size: x-small;">Lataa pdf muodossa <a href="https://1drv.ms/b/s!AoYZMI9T_1gJ2w4pUryQhsOprczA?e=aZYYRb">täältä</a>.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRWwQl0mMzo7fVR3gppSI38RK3ythp4wAk4s8rr2V7bGPi_26LslCDmsHSkEC2sQV_T8y6KkPnOVD_m8Oauua2sJVYuSDKf8p-HOg9RNtGTos8ok4xn5V5KBwXGclNWRk25oBr4e2zNMh86qT3ThyphenhyphenVo7FagaASFEwESbiaVGQlfFSHcai4e3RzNuLAj_US/s1280/Nelj%C3%A4KaupunkiaKartta.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="326" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRWwQl0mMzo7fVR3gppSI38RK3ythp4wAk4s8rr2V7bGPi_26LslCDmsHSkEC2sQV_T8y6KkPnOVD_m8Oauua2sJVYuSDKf8p-HOg9RNtGTos8ok4xn5V5KBwXGclNWRk25oBr4e2zNMh86qT3ThyphenhyphenVo7FagaASFEwESbiaVGQlfFSHcai4e3RzNuLAj_US/w577-h326/Nelj%C3%A4KaupunkiaKartta.jpg" width="577" /></a></div><span style="font-family: verdana;"><br /> 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa Ruotsin hallussa oli vain pieni n. 20 km pituinen kaistale Pohjanmeren rannikkoa Gävle-joen suulla (kartalla tummennettuna). Pohjoisessa oli Norjaan (eli Tanskaan) kuuluva Bohus-lääni ja etelässä Tanskalle kuuluva Hallandin lääni. Kaupunkeja oli neljä: vuonna 1366 perustettu <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84lvsborgs_stad"><span style="color: #2b00fe;">Älvsborg</span></a> aivan joen suulla, n. 10 km päässä, Göta- ja Säve-jokien haaraan vuonna 1474 perustettu <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Nya_L%C3%B6d%C3%B6se"><span style="color: #2b00fe;">Nya Lödösen</span></a> kauppakaupunki ja vuosina 1604-1611 toiminut <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_IX:s_G%C3%B6teborg"><span style="color: #2b00fe;">Kaarle IX:n Göteborg</span></a> sekä Kustaa II Adolfin vuonna 1621 perustama <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborg"><span style="color: #2b00fe;">Göteborg</span></a>, joka nykyään käsittää kaikkien näitten vanhojen kaupunkien alueet.<br /><br /> Säilyneissä asiakirjoissa löytyy tietoja tällä alueella eläneistä viidestä Hielt-nimisestä miehestä ajalta 1604-1669; yhteensä 46 asiakirjamainintaa. Alkuperäisissä dokumenteissa nimi on kirjoitettu muodossa Hielt, mutta ruotsalais-hollantilainen tutkija Raimond Veenstra on kirjoituksissaan ”modernisoinut” nimen muotoon Hjelt. <br /><br /> Kyseiset viisi miestä olivat kahdesta perheestä. Toinen oli kauppias Oluf Hieltin perhe, josta löytyy mainintoja vuosilta 1604-1621. Hänen poikansa Oluf Hielt nuorempi toimi myös kauppiaana. Toinen perhe oli Nils Hieltin käsityöläisperhe, josta löytyy tietoja vuosilta 1616-1669. Myös hänen poikansa Lars Nilsson Hielt sekä pojanpoika Nils Larsson Hielt mainitaan. On mahdollista, että Turun Hieltit/Hjeltit polveutuvat tästä käsityöläisperheestä. Sukuyhteydestä kauppias-Hieltteihin ei sen sijaan ole mitään tietoa. Kaikki Hielt-nimiset henkilöt kuitenkin kiinnostavat, koska tuona aikana heitä ei muualta Ruotsista ole löytynyt. Sen sijaan muutamia löytyy 1500-ja 1600-lukujen Alankomaista lähinnä Flanderista ja Antwerpenin ympäristöstä, mutta ei Gelderlandista. <br /><br /> <br /><br /><b>Kaksi vanhinta kaupunkia</b></span><div><span style="font-family: verdana;"><b><br /></b></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh1ZEi4ttJyIwjhwUwmbX8pJqPuHwmQ-3b0vNr370KzfFsOYDhX0oMjVKAdW61FRkvl5Fbe0WCDovKqpkSQJpoP_E8PhqWbL79jiF3UYilaFLziF7mrOXJ7ut2RkOCRkbNS3gsFnDHs8PuFNF7KLUFY4y8LnEWIW5F3_-8uVZAY2UkWfJaTmdSQvvUTuif/s1067/Nya_Lodose.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="681" data-original-width="1067" height="307" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh1ZEi4ttJyIwjhwUwmbX8pJqPuHwmQ-3b0vNr370KzfFsOYDhX0oMjVKAdW61FRkvl5Fbe0WCDovKqpkSQJpoP_E8PhqWbL79jiF3UYilaFLziF7mrOXJ7ut2RkOCRkbNS3gsFnDHs8PuFNF7KLUFY4y8LnEWIW5F3_-8uVZAY2UkWfJaTmdSQvvUTuif/w481-h307/Nya_Lodose.jpeg" width="481" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: x-small;"><span lang="SV">En rekonstruktion av hur Nya Lödöse kan ha sett ut
vid slutet av 1500-talet (Wikipedia).</span></span><span style="font-size: x-small;">Hielt-kauppiaat asuivat kaupungin
halki kulkevan Säve-joen pohjoispuolella (vasemmalla).</span> </p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><o:p></o:p></p></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></span><span style="font-family: verdana;"> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahdeksankymmenvuotinen_sota"><span style="color: #2b00fe;">Alankomaitten vapaussodan</span></a> aikana espanjalaiset joukot karkottivat Flanderin protestantteja Alankomaitten pohjoisosiin ja erityisesti<span style="color: #2b00fe;"> <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Fall_of_Antwerp">Antwerpenin kukistumisen</a></span> jälkeen vuonna 1585. Kauppiaita ja käsityöläisiä päätyi 1563 alkaen myös Ruotsiin saakka, Älvsborgiin ja Nya Lödöseen. 1590-luvulla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX"><span style="color: #2b00fe;">Kaarle-herttua</span></a> lähetti edustajansakin värväämään hollantilaisia. Älvsborgiin asettui lähinnä laivanrakentajia ja merenkävijöitä ja joukko hollantilaisia kauppiaita sai perustaa kauppapaikan Nya Lödöseen. Vuonna 1599 arvioidaan Nya Lödösen asukasluvun olleen n. 1500, joista kolmannes ulkomaalaisia. Porvareita oli 232, ts. kauppiaita ja porvarioikeudet omaavia käsityöläisiä. <br /><br /> Nya Lödösessä tiedetään asuneen kolme Hielt-nimistä miestä. Kauppias Oluf Hielt vanhempi asui Hans Engelsmannin ruodussa <i>norr om Säveån</i> ja hän kuului 1600-luvun ensi vuosina kaupungin eniten verotettujen joukkoon. Vuonna 1604 hänen veronsa olivat 14,5 taaleria, mikä oli kuudenneksi suurin kaupungin 285 porvarin joukossa. Hänen poikansa Oluf Hielt nuorempi oli myös kauppias samassa ruodussa. Vuonna 1609 heidän talonsa paloi. <br /><br /> Vuonna 1639 laaditussa asiakirjassa luetellaan porvareita, jotka ovat asuneet Nya Lödösessä silloin kun Älvsborg oli tanskalaisten panttina eli vuosina 1614-1619. Dokumentti on sikäli mainitsemisen arvoinen, koska edellä mainittujen Hielt-kauppiaitten lisäksi siinä mainitaan Nils Hielt niminen porvari, jonka pojanpoika ja tämän veljenpoika saattavat olla ne, jotka muuttivat Turkuun 1660-luvulla. Niels Hielt oli ilmeisesti käsityöläinen, vaikka ammattia ei ole mainittu. <br /><br /><br /><br /><b>Kolmas kaupunki</b></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><b><br /></b></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMGWo0YtxdFeM7iX67YVSZdtw57Xftj-CzNlua_OBTMSIBhwLfucYamRpX1U0YrWgzJfXZY_wVZ423FcCO1a06n52uXV48N-R2HR_dg0egss9CeckbZOVUuXtjaOnCgPRrBdB-zcWJJFF-JjBkkGs81Mfl0bS_Vt3hXbhl3xt4lpN7SfxZVbiQBQINdqTT/s460/KarlIXsG%C3%B6teborg.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="321" data-original-width="460" height="270" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMGWo0YtxdFeM7iX67YVSZdtw57Xftj-CzNlua_OBTMSIBhwLfucYamRpX1U0YrWgzJfXZY_wVZ423FcCO1a06n52uXV48N-R2HR_dg0egss9CeckbZOVUuXtjaOnCgPRrBdB-zcWJJFF-JjBkkGs81Mfl0bS_Vt3hXbhl3xt4lpN7SfxZVbiQBQINdqTT/w388-h270/KarlIXsG%C3%B6teborg.jpg" width="388" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span face=""Calibri",sans-serif" lang="SV" style="font-size: 11pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: SV; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Förslag
till stadsplan för Karl IX:s Göteborg. </span><span face=""Calibri",sans-serif" style="font-size: 11pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Krigsarkivet.</span></td></tr></tbody></table></span><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: verdana;"> Kuninkaaksi tultuaan Kaarle IX alkoi voimakkaasti kehittää Ruotsin ulkomaankauppaa. Ruotsin tuotteilla oli maailmalla kova kysyntä; kuparia, rautaa, tervaa ja puutavaraa. Niitä oli sisämaasta helppo kuljettaa Göta-jokea pitkin Pohjanmeren rannikolle, millä vältettiin tanskalaisten tullimaksut Juutinraumalla. Hollantilaiset olivat kaupankäynnin osaajia ja heillä oli valmiit verkostot ympäri maailmaa. Niinpä kuningas antoikin hollantilaisille tehtäväksi laatia Göta-joen suulle suunnittelemansa uuden kaupungin perustamiskirjan ja privilegiot. Hollantilaisten kauppiaitten rahoittamana kaupunkia alettiin rakentaa pääosin hollantilaisvoimin vuonna 1604 Hisingen saarelle Älvsborgia vastapäätä ja se sai nimen Göteborg. Sen historia jäi vain seitsemän vuoden pituiseksi ja erotuksena nykyisestä Göteborgista sitä on myöhemmin kutsuttu nimellä Kaarle IX:n Göteborg. <br /><br /> Kuningas hyväksyi kauppiaitten itselleen laatimat hollanninkieliset privilegiot lähes sellaisenaan ja tuloksena oli Ruotsin valtakunnassa poikkeuksellinen kaupunki. Asukkaat saivat kahdenkymmenen vuoden verovapauden, sen hallinto kopioitiin Amsterdamista ja kaupungin johto oli hollantilaisten käsissä. Monet olivat lähtöisin Alankomaitten eteläosista Flanderista ja Brabantista espanjalaisten karkottamina. Antwerpenin kukistuttua vuonna 1585 protestanttiset kauppiaat suuntasivat ensin Amsterdamiin, josta monet siirtyivät myöhemmin Kaarle IX:n Göteborgiin. Hollantilaiset saivat vapaasti harjoitta reformoitua uskontoaan, mikä tiukasti luterilaisessa Ruotsissa ei muualla ollut sallittua. Ainoa kirkko, joka ehdittiin rakentaa, oli reformoiduille. Uskontojen suhteen mentiin vieläkin pitemmälle; privilegioissa mainittiin, että myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvinismi"><span style="color: #2b00fe;">kalvinistit</span></a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mennoniitat"><span style="color: #2b00fe;">mennoniita</span>t</a> saivat harrastaa uskoaan, mutta vain kotonaan. Uskonnolliset periaatteet jätettiin syrjään, kun kyseessä olivat kaupalliset edut. <br /><br /> Vuonna 1611 alkoi Ruotsin ja Tanskan välillä Kalmarin sota, ja tanskalaiset laivat piirittivät Göta-joen suiston. Kesällä tanskalaiset valtasivat Göteborgin ja polttivat sen niin perusteellisesti, ettei jäljelle jäänyt muuta kuin reformoidun <a href="https://www.kyrkoruiner.se/lundby.php"><span style="color: #2b00fe;">kirkon kivijalka</span></a> nykyisen Göteborgin Färjestadin kaupunginosassa. <br /><br /><br /><b>Neljäs kaupunki </b><br /><br /> Vuonna 1619 Ruotsi sai vallatut alueet takaisin isoja lunnaita vastaan. Lunnasrahoja lainattiin Hollannista, jolla oli intressissään saada kauppa Ruotsin kanssa taas käyntiin. Kuningas Kustaa II Aadolf laatikin uudelle kaupungille perustamiskirjan jo samana vuonna. Hollantilaiset kauppiaat saivat läpi vaatimuksensa samoista eduista kuin tuhoutuneessa kaupungissa. Niinpä vuonna 1621 valmistuneeseen uuteen Göteborgiin tuli Kaarle IX:n Göteborgista paenneita asukkaita, pääosin hollantilaisia, ja uusia kauppiaita Amsterdamista. Nya Lödösen asukkaitten oli muutettava uuteen kaupunkiin ja sen historia kaupunkina päättyi. Heidänkin joukossaan oli hollantilaisia kauppiasperheitä. Muitten mukana myös kauppias Oluf Hieltin ja Nils Hieltin käsityöläisperheet vaihtoivat kotikaupunkiaan. Nykyään Nya Lödösen paikalla on Göteborgin kaupunginosa Gammelstaden. <br /><br /> Uusi Göteborg rakennettiin osin vetiselle maaperälle, jossa oli syviä savikerroksia. Hollantilaisilla oli vastaavista olosuhteista kokemusta ja vaikeudet voitettiin. Kanaaleilla saatiin rakennusmaata kuivatettua, mutta paikoin tarvittiin myös mittavaa paalutusta rakennusten perustaksi. Aluksi parhaat kuivan maan tontit piti jakaa alankomaalaisille ja muille ulkomaalaisille. Sääntöä muutettiin kuitenkin siten, että parhaat tontit jaettiin niille, jotka rakensivat kivestä, seuraavaksi niille, joitten julkisivuseinä tuli kivestä ja loput tontit niille, jotka rakensivat puusta. Kauppias Oluf Hieltin talon paikka ei ole tiedossa. Hän kuului jo perustamisvuonna 1621 kaupungin raatiin, joten oletettavasti hän asettui parhaille rakennuspaikoille. Vuoden 1621 jälkeen hänestä ei enää löydy mitään tietoja.</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjunBx9pXpiww6Zemm3ZkRMMG97dHWFWgakwfY6eAyEfeUceAux2rIWlxKXnuaSl0hQ5XenLwxJYPB5cjmfSKRkxB_Nspgmf5-VAaZFUvJD_3GVTJucvHuJsOYlg3DoRmp73VBmeeaem29a3KHHcF_LjoAnDH_pNe7GCf3VMF4p_2QjR1eHTRM0jgHqUabF/s803/Suecia_3-037_;_G%C3%B6teborg.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="373" data-original-width="803" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjunBx9pXpiww6Zemm3ZkRMMG97dHWFWgakwfY6eAyEfeUceAux2rIWlxKXnuaSl0hQ5XenLwxJYPB5cjmfSKRkxB_Nspgmf5-VAaZFUvJD_3GVTJucvHuJsOYlg3DoRmp73VBmeeaem29a3KHHcF_LjoAnDH_pNe7GCf3VMF4p_2QjR1eHTRM0jgHqUabF/w558-h260/Suecia_3-037_;_G%C3%B6teborg.jpg" width="558" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span face=""Calibri",sans-serif" style="font-size: 11pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Göteborg
1600-luvulla idän suunnalta. Oikealla Christine-kyrkan (nyk. <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Tyska_kyrkan,_G%C3%B6teborg">Tyska kyrkan</a>)
ja satama, keskellä Gustavi-kyrkan (nyk. <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborgs_domkyrka">Domkyrka</a>).
Vasemmalla kaupunginmuurista kohoava rakennelma on Kungsporten, jonka luona
Hielttien talo sijaitsi. (Kuparikaiverrus <i>Suecia antiqua et hodierna</i>)</span></td></tr></tbody></table><br /><p></p><span style="font-family: verdana;"><br /><br /><b>Kaupunginmuurin varjossa</b><br /><br /> Käsityöläis-Hielttien talon paikka sen sijaan on tiedossa. Kuudentoista verovapaan vuoden takia kaupungin manttaalikirjoja alettiin pitää vasta vuodesta 1637 alkaen ja vuoteen 1669 saakka <a href="https://www.gbgtomter.se/Rote_1/1.11.pdf"><span style="color: #2b00fe;">ruodun 1 tontti numero 11:n</span></a> omistaja on ollut Nils Hielt ja hänen jälkeensä hänen poikansa Lars Hielt. Ruotu (<i>rote</i>) vastaa lähinnä nykyajan kaupunginosaa. Ruotumestari vastasi ruotunsa palontorjunnasta, järjestyksenpidosta ja väestönlaskennasta. Todennäköisesti Hieltit ovat omistaneet aivan rakennetun kaupungin laidalla sijaitsevan tontin jo vuonna 1621, jolloin muuttivat Nya Lödösestä. <br /><br /> Ensimmäinen omistaja oli Nya Lödösestä tullut Nils Gunnarson Hielt. Hänestä ei verotustietojen lisäksi ole säilynyt muita tietoja. Nilsin puolisosta sen sijaan on säilynyt merkintä raadin pöytäkirjassa vuodelta 1636 kun vaimo (nimeä ei mainita) oli ottanut hoitaakseen häpeäpaaluun kuolleen Agnes-nimisen naisen tytön ja pyysi raatia myymään kuolleen naisen vaatteet ja käyttämään rahat orpotytön hyväksi. Pöytäkirja on laadittu alasaksin kielellä. <br /><br /> Nils Hielt kuoli vuoden 1653 paikkeilla, jolloin tontti siirtyi hänen pojalleen Lars Nilsson Hieltille. Hän kuoli elokuussa 1669 samana vuonna kun <a href="https://gbg.yimby.se/2015/11/historiska-brander-i-g_3731.htmllang=no"><span style="color: #2b00fe;">Göteborgin kahdessa suuressa tulipalossa</span></a> tuhoutui 341 rakennusta. Hielttien talo ilmeisesti säästyi ja se jäi Lars Nilsson Hieltin lesken Elin Esbjörnsdotterin haltuun, koska ainakaan heidän poikiansa ei enää asunut Göteborgissa. Nimeltä tunnetaan ainoastaan poika Nils Larsson Hielt, jonka oletetaan lähteneen Turkuun muutamia vuosia aikaisemmin, mahdollisesti veljenpoikansa kanssa. Leski Elin Esbjörnsdotter eli vielä vuonna 1675, jolloin hän möi tontin. Sen jälkeen Göteborgista ei enää löydy Hielt-nimisiä henkilöitä. <br /><br /> Tontti sijaitsi Södra Larmgatanin ja Korsgatanin kulmassa (nykyisin Södra Larmgatan nro 22). Alkuvuosina ikkunoista näkyvää maisemaa hallitsi kadun toisella puolella kaupunkia ympäröivän yksinkertaisen suojavallin rakennustyömaa, joka saatiin valmiiksi vuonna 1624. Sen jälkeen alkoi varsinaisen <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborgs_bef%C3%A4stningar"><span style="color: #2b00fe;">kaupunginmuurin</span></a> ja vallihaudan rakentaminen, joka jatkui melkein koko 1600-luvun ajan. Hielttien talon eteen valmistui vähitellen kaksi <i>bastionia</i> eli sisälle avointa nelisivuista tykkiasemaa, joitten sivut muodostivat terävän ulospäin kurottavan kärjen. Niiden välille valmistui <i>kurtiini</i>, <i>bastionit</i> yhdistävä suora muurin osa (ks. kuva). Kivenheiton päässä sijaitsi <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Kungsporten,_G%C3%B6teborg"><span style="color: #2b00fe;">Kungsporten</span></a>, yksi Göteborgin kolmesta kaupunginportista, jonka kautta etelän suunnalta tulevat kulkivat kaupunkiin.</span></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /><br /></span><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLerbtDe9I-u2PYEb5jZDpTIv_ljsnT1cDCVAe1mDnYVLQlpoRl0AiFLE3ELVNQFKHBONXeTfBmKm9yFkWh2Spk7WefqfslMZlatU8zpHWQcTRBz0BdHmm-H0WQ9Xlulc6PjGoTb1uEIBy6N6r05wvJbzyqk_joKFRQbw49D9JJWAj1Nif0Q5SjOxGnU_D/s631/HieltTalo.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="433" data-original-width="631" height="317" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLerbtDe9I-u2PYEb5jZDpTIv_ljsnT1cDCVAe1mDnYVLQlpoRl0AiFLE3ELVNQFKHBONXeTfBmKm9yFkWh2Spk7WefqfslMZlatU8zpHWQcTRBz0BdHmm-H0WQ9Xlulc6PjGoTb1uEIBy6N6r05wvJbzyqk_joKFRQbw49D9JJWAj1Nif0Q5SjOxGnU_D/w462-h317/HieltTalo.jpg" width="462" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;">Hielt-talon
(nro 11) ympäristö Göteborgissa 1600-luvulla. Repslagarbanan on merkitty
alkuperäiseen karttaan. <o:p></o:p></p></td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTggcymu1H0Zx4ilKAruSjKIA4rwD2F6g_F7bR1jzv6X74WBvnA5UHyS5OOBuM8XZ_WRKBgkoHGTGmduQP4euht3adm1Tw1bFG8VBRFdiji5IjocQSZghTuTnmaj6ndNlGPXvpwSbBpAB4Xn84Gg06cnjxsoFhwatXbi2oYf1OS9QKxM3bYmZq_SPGduXQ/s322/Kungsporten.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="322" data-original-width="226" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTggcymu1H0Zx4ilKAruSjKIA4rwD2F6g_F7bR1jzv6X74WBvnA5UHyS5OOBuM8XZ_WRKBgkoHGTGmduQP4euht3adm1Tw1bFG8VBRFdiji5IjocQSZghTuTnmaj6ndNlGPXvpwSbBpAB4Xn84Gg06cnjxsoFhwatXbi2oYf1OS9QKxM3bYmZq_SPGduXQ/s320/Kungsporten.jpg" width="225" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span face=""Calibri",sans-serif" style="font-size: 11pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Kungsporten
vuonna 1716. (Wikipedia)</span></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><br /> Tässä osassa kaupunkia asui pääasiassa käsityöläisiä. Osa Hielttien tontista oli lohkottu määräalaksi, jonka omisti eräs Sven Toresson i Lagga. Jonkin verran on säilynyt tietoja siitä minkälaista väkeä Hielttien (tontti nro 11) naapurit olivat. <br /><br /><b>Tontilla nro 10</b> Korsgatanin varrella kadun toisella puolella oli krouvi, jota piti vääpeli Jacob Nybeck. Vuonna 1655 omistajiksi tulivat tullitarkastaja (<i>besökare</i>) Nils Mönberg ja vaununtekijä Lars Jonasson Wallman. <br /><br /><b>Tontti nro 12</b> rajautui pohjoispuolella Hielttien tonttiin. Siellä työskenteli räätäli ja hattujen tekijä Per Larsson ja vuodesta 1655 suutari, jalkineitten paikkaaja Måns. <br /><br /><b>Tontilla 13</b> sijaitsi Arvid Gudmundssonin talo, jossa vuoteen 1655 asti asui vuokralla musikantti Peter Speleman. Vuonna 1648 kapteeniluutnantti Anders Ingelsson syytti Peter Spelemanin vaimoa Agneta Rattelinia kämnerioikeudessa. Ingelssonin kaksi hanhea oli karannut kadulle ja Spelemanin poika oli vienyt hanhet omalle pihalleen. Kun Ingelssonin poika kävi hakemassa hanhia, Spelemanin vaimo väitti hanhien kuuluvan hänen 43 hanhen laumaan ja päässeen häneltä karkuun. Vaimo nimitteli myös poikaa loukkaavilla sanoilla ja kutsui tätä roistoksi ja varkaaksi. Peter Spelemanin jälkeen tontille jäi asumaan ”kaksi köyhää leskeä”, joista toinen oli Spelemanin leski Agneta Rattelin <br /><br /><b>Tontilla 14</b> sijaitsi Arvid Gudmundssonin toinen talo, joka rajautui Södra Larmgatanin puolella Hielttien taloon. Sitäkin vuokrasi musikantti, nimeltään Påvel Speleman. <br /><br /> <br /><br /><b>Köydenpunontarata </b><br /><br /><br /> Vuonna 1646 kaupunki rakensi muurin viereen 210 metriä pitkän ja 4,8 metriä leveän, Södra Larmgatanin suuntaisen <a href="https://www.gbgtomter.se/Rote_1/1.38.pdf"><span style="color: #2b00fe;">köydenpunontaradan</span></a> (<i>repslagarbana</i>), joka ehkä muistutti kuvassa olevaa 1690-valmistunutta Karlskronan rataa. Nämä rakennelmat hallitsivat Hielttien näkymiä kadun puolen ikkunoista. Köydenpunontaradasta oli tarkat määräykset johtuen siitä, että se sijaitsi puolustusmuurien sisäpuolella. Se ei saanut olla haittana kaupungin puolustukselle, joten se oli oltava tarvittaessa nopeasti purettavissa eikä se saanut haitata sotilaitten liikkumista muurin vierellä. Radalla ei myöskään tulipalovaaran takia saanut pitää tervapataa. </span>
<p></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><o:p> </o:p></p><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihQQI-WV9RtMSCAhSC4oyB7n6Qlsm3BAWqUT035-aSi5-9guJ1jaw7VayFjKhyphenhyphen0lq3DjDtyogjlPnDV6CLpfXP0jbSX2NuyOjyzqSQNVv73LekPeNmrmp-XBlu_cbLx37aDbpzFHp9KNhjdUzu2VD8OAdwILsCc3xM5pSZ8yjDJY0Ip32hrXZClmK2vuSR/s1200/Karlskrona_marinbas_Repslagarbanan_017.JPG"><img border="0" data-original-height="797" data-original-width="1200" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihQQI-WV9RtMSCAhSC4oyB7n6Qlsm3BAWqUT035-aSi5-9guJ1jaw7VayFjKhyphenhyphen0lq3DjDtyogjlPnDV6CLpfXP0jbSX2NuyOjyzqSQNVv73LekPeNmrmp-XBlu_cbLx37aDbpzFHp9KNhjdUzu2VD8OAdwILsCc3xM5pSZ8yjDJY0Ip32hrXZClmK2vuSR/s320/Karlskrona_marinbas_Repslagarbanan_017.JPG" width="320" /></a></div><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span lang="SV">Repslagarbana från 1690-talet, Karlskrona marinbas
(Wikipedia)<o:p></o:p></span></p></td></tr></tbody></table><br /><span style="font-family: verdana;"> Köydenpunontaradan mestarina (<i>banemästare</i>) toimi Roluf Lambertsson niminen hollantilainen. Hän oli vähän nuorempaa sukupolvea kuin naapurinsa Lars Nilsson Hielt kadun toiselta puolelta. Erikoista on se, että myös näitten miesten jälkeläiset toisessa ja kolmannessa polvessa asuivat toistensa naapureina Tukholman Södermalmilla Svartensgatanin varrella kahdeksan vuoden ajan 1713-1721 - sielläkin vastapäätä toisiaan. Kyseessä olivat Roluf Lambertssonin pojanpoika laivuri Roluf Rolufsson Helt ja turkulaisen Börjel Björnsson Hieltin kolme poikaa, sorvarit Nils, Börje ja Johan Hielt, jotka elivät pakolaisina Tukholmassa isovihan aikaan. Laivuri Rolufin nimi löytyy vielä sorvari Nils Hieltin vuoden 1731 perukirjasta Turussa pesän velkojien joukosta (tästä enemmän artikkelissa <span style="color: #2b00fe;"><a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2019/04/pakolaiset-tukholmassa.html">Pakolaiset Tukholmassa</a></span>). Svenska Akademiens Ordbokin mukaan substantiivit <i>helt</i> ja <i>hielt</i> olivat sankaria tarkoittavan ruotsinkielen <i>hjälte-</i>sanan kantamuotoja keskihollannin ja keskialasaksin kielissä vielä 1500- ja 1600-luvuilla. </span><br /><br />---------------------------------- <br /><br /><b>Andersson, Bertil</b> (1996): Göteborgs historia, näringsliv och samhällsutveckling. Från fästningstad till handelstad 1619-1820. Stockholm: Nerenius & Santérus. <br /><br /><b>Berg, Wilhelm</b> (1890): Christine Kyrkas Böcker. <br /><br /><b>Dahl, Olga</b> (1989): Det äldsta Göteborgs roteindelning. Sveriges släktforskarförbunds årsbok 1989. <br /><br /><b>Dahl, Olga</b> (2007): Göteborgs tomtägare 1637-1807. Manuskript 2007. <a href="http://www.gbgtomter.se/"><span style="color: #2b00fe;">http://www.gbgtomter.se/</span></a> <br /><br /><b>Jakobsson, Håkan</b> (2021): Dutch experts in the early modern Swedish state. Employment strategies and knowledge building, 1560-1670. Väitöskirja, Stockholms universitet. <br /><br /><b>Långström, Erland</b> (1926): Göteborg stads borgarelängd 1621-1864. <br /><br /><b>Scander, Ralf</b> (1975): Karl IX:s Göteborg på Hisingen, en holländsk koloni med svenskt medborgarskap. Göteborgs hembygdsförbund. <br /><br /><b>Veenstra, Raimond</b> (2006): Var Karl IX:s Göteborg en holländsk koloni? En källkritisk diskussion utifrån bland annat nederländska källor. Publicerad i Göteborg förr och nu.<br /><a href="http://users.grevture.com/~raimond/gfn2006_sv.pdf"><span style="color: #2b00fe;">http://users.grevture.com/~raimond/gfn2006_sv.pdf</span></a> <br /><br /><b>Veenstra, Raimond</b>: Nya Lödöse och Karl IX:s Göteborg. <a href="http://www.goteborghistoria.se/sv/"><span style="color: #2b00fe;">http://www.goteborghistoria.se/sv/</span></a> <br /><br /><b>Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula, Kalle Kananoja</b> (2023): Suurvallan rakentajat. Ruotsin ja Alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa. </div><div><b><br /></b></div><div><b>Svenska Akademiens Ordbok</b> (SAOB) <a href="https://www.saob.se/"><span style="color: #2b00fe;">https://www.saob.se/</span></a> </div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-64727121686858013832023-08-19T11:08:00.006-07:002023-08-22T09:43:22.067-07:00Esi-isiemme Grand Tour<p> </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd7w2ZBcRzVD6xp-0ETEYt_LrStgPodsDfjPZpzR3o8q4ZJKoe92jY_LrWqjuOeYDQAgRfLMsOnTkTo5BlKgkp9vONhFgBBr_3HxvWZ99ieb05UMwTcW2w5mLzW0_M0Y2kwCwI5DyMIXCoU8ui-BzV2Par4WZW_JHeFhoJM29FzpJzJT4mOcSJXeswvib_/s846/HB34GrandTour.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="707" data-original-width="846" height="449" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd7w2ZBcRzVD6xp-0ETEYt_LrStgPodsDfjPZpzR3o8q4ZJKoe92jY_LrWqjuOeYDQAgRfLMsOnTkTo5BlKgkp9vONhFgBBr_3HxvWZ99ieb05UMwTcW2w5mLzW0_M0Y2kwCwI5DyMIXCoU8ui-BzV2Par4WZW_JHeFhoJM29FzpJzJT4mOcSJXeswvib_/w539-h449/HB34GrandTour.jpg" width="539" /></a></div><span><br /><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Oheinen Family Tree DNA-laboratorion laatima kartta perustuu allekirjoittaneen Y-DNA näytteeseen. Siinä näkyy arvio esi-isieni noin 6000 vuotta kestäneen matkan reitistä Venäjän aroilta Turkuun. Kartan laatimiseksi on yhdistelty lukuisille muinaisille vainajille tehtyjen DNA-testien tuloksia, vainajille tehtyjä radiohiiliajoituksia, arkeologien tekemiä kulttuurimäärityksiä sekä väestöhistorioitsijoitten käsityksiä muinaisten ihmisryhmien liikkumisesta Länsi-Euroopassa.</span></div><span style="font-family: verdana;"><br /></span><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Sitä ei kannata ottaa kovin vakavasti, että reitti on piirretty noinkin yksityskohtaisella viivalla. Enemmän on merkitystä viivan ympärille piirretyllä tummennetulla alueella (corridor), joka on arvio esi-isien kulloisestakin todennäköisestä asuinalueesta; jossain jokia ja solia seuraava kapea väylä, jossain laajempi tasankoalue.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Sinisellä pohjalla olevat miehenkuvakkeet esittävät haploryhmiä. Ne on sijoitettu sellaisiin kohtiin, joissa ko. haploryhmän arvellaan saaneen alkunsa eli sinne, missä sen mieshenkilön arvellaan eläneen, jonka Y-kromosomissa ko. mutaatio on tapahtunut. Näitä miehiä tutkittujen vainajien joukossa tuskin on, mutta geneetikot pystyvät tutkituista vainajista arvioimaan kuinka monta sukupolvea on kulunut heidän ja ko. haploryhmän ensimmäisen miehen välillä.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Allekirjoittanut kuuluu haploryhmään R-BY3280, jonka arvellaan syntyneen 1650-luvulla (95%:n varmuudella välillä 1430-1827). Neljä muutakin testin tehnyttä Hjelt-miestä kuuluu tähän samaan haploryhmään ja koska he polveutuvat Niclas Hjeltin (s. 1739) kahdesta eri pojasta (Johan Gustaf s. 1783 ja Christian Ludvig s. 1786), niin myös Niclas Hjelt oli BY3280-mies. Ts. haploryhmä BY3280 on ilmaantunut viimeistään Niclas Hjeltin Y-kromosomiin tai aikaisintaan vanhimmalle tunnetulle Hjeltille, Nils Hieltille 1600-luvun Göteborgissa. Hänet FTDNA on merkinnyt kartalle ja hän sijoittuu hyvin esi-isiemme kulkuväylälle.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Hjelttejä geneettisesti lähimmät kahdeksan sukua ovat ruotsalaisia. Kolmesta meitä selvästi lähimmästä ruotsalaissuvusta olen kartalle merkinnyt punaisella ympyrällä heidän vanhimman tunnetun esi-isänsä asuinpaikan, nimen ja elinajan. Nämäkin sijoittuvat hyvin FTDNA:n hahmottelemalle kulkuväylälle.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Kartan mukaan em. yhdeksän suvun esi-isät ovat tulleet Etelä-Ruotsiin Hollannin suunnalta. Sehän käy hyvin yhteen sukutradition kanssa, jonka mukaan Hjelttien esi-isä on lähtöisin Gelderlandista. Näyttää siltä, että Hjelttien esi-isä on saapunut Ruotsiin viimeisenä, joten meidän sukumme ja mainittujen kolmen ruotsalaissuvun yhteinen esi-isä on todennäköisesti elänyt Hollannissa 1350-luvun paikkeilla (95%:n varmuudella 1040-1555). Kun mukaan otetaan seuraavat kaksi ruotsalaissukua, niin yhteinen esi-isä on asunut Hollannissa noin 1280-luvulla. Loppujen kolmen ruotsalaissuvun kanssa yhteinen esi-isä löytyy vasta suunnilleen 1160-luvulta (virhemarginaalit huomioiden). Varmasti Hollannissa tai Luoteis-Saksassa elää samoista esi-isistä polveutuvia miehiä, mutta miksei heitä näy DNA-testin tehneitten joukossa? Yleisin vastaus tähän on se, että historiallisista yms. syistä johtuen hollantilaiset ja saksalaiset tekevät testejä huomattavasti vähemmän kuin pohjoismaalaiset. Ei auta muu kuin odotella. Seuraavaksi geneettisesti lähimmät testin tehneet miehet ovat toistaiseksi ranskalaisia ja anglosakseja, mutta yhteys heihin menee aikaan ennen ajanlaskumme alkua.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Kartalla esitetty reitti vastannee tutkijoitten yleistä käsitystä muilta osin paitsi haploryhmän R-DF27 kohdalla Etelä-Ranskassa. Tämän haploryhmän syntyajasta n. 2550 eaa ei ole erimielisyyttä, mutta syntypaikasta on käyty jo vuosia eräänlaista maaottelua Espanja vastaan muu maailma. Kartalla on esitetty ”muun maailman” käsitys eli, että DF27 olisi syntynyt Pyreneitten vuoriston pohjoispuolella. Espanjalaisten mielestä se on tapahtunut Iberian puolella ja he suhtautuvat asiaan melko tunneperäisesti. Se on ymmärrettävää sikäli, että Espanjan ja Portugalin nykyisestä miesväestöstä n. 60% on DF27-miehiä (plus huomattava osa latinalaisen maailman miesväestöstä). Vanhimmat DF27-vainajat on kuitenkin löydetty Ranskan puolelta, mutta vain n. 200 vuoden erolla näitä vainajia on löytynyt myös Espanjasta. Ei siis ole täysin poissuljettua, etteivätkö esi-isämme olisi voineet käydä kääntymässä Iberian niemimaan puolella.</span></div><br /><span style="font-family: arial;">
-----------</span><br /><br /><span style="font-family: arial;">Aiheeseen liittyviä kirjoituksia: </span><br /><br /><a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2022/09/hjeltit-1600-luvun-goteborgissa.html" style="font-family: arial;">Hjeltit 1600-luvun Göteborgissa</a><span style="font-family: arial;"> (Syyskuu 2022) </span><br /><br /><a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2022/07/geneettiset-ruotsalaisserkkumme.html" style="font-family: arial;">Geneettiset ruotsalaisserkkumme</a><span style="font-family: arial;"> (Heinäkuu 2022) </span><br /><br /><a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2015/05/olivatko-esi-isamme-iberialaisia-2300_27.html" style="font-family: arial;">Olivatko esi-isämme iberialaisia? (2.300-1.300 eaa)</a><span style="font-family: arial;"> (Toukokuu 2015) </span><br /><br /><a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2022/12/elivatko-muinaiset-esi-isamme-etela.html" style="font-family: arial;">Elivätkö muinaiset esi-isämme Etelä-Ranskassa?</a><span style="font-family: arial;"> (Joulukuu 2022) </span><br /><br /><a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2021/04/pronssikuume.html" style="font-family: arial;">Pronssikuume</a><span style="font-family: arial;"> (Huhtikuu 2021) </span><br /><br /><a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/11/gelderland-hollannin-geneettisella.html" style="font-family: arial;">Gelderland Hollannin geneettisellä kartalla</a><span style="font-family: arial;"> (Marraskuu 2019)</span></span><br /><p></p>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-77121293170684069412023-03-12T04:58:00.004-07:002023-03-12T11:09:49.961-07:00Otto E. A. Hjelt 200 vuotta<p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEIyt4eKJvXuirhyo7aez-XohwUJYrkOKI7fmqBgPWF2m1TMqGRwVLluHMDVHdnJhpe0S0a4Ry2L3CY0y9SpRd3rtbdzyfW4bkdb8rG8E-Q1q6KEoGpGrcSd-hpjbh1QFz3gSjf5ZFIgaFGp4CqHNyK4belWpJQ5tJQkzxH95eajMqUC1ltCbAnljRsg/s673/RestauroituOtto2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="673" data-original-width="564" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEIyt4eKJvXuirhyo7aez-XohwUJYrkOKI7fmqBgPWF2m1TMqGRwVLluHMDVHdnJhpe0S0a4Ry2L3CY0y9SpRd3rtbdzyfW4bkdb8rG8E-Q1q6KEoGpGrcSd-hpjbh1QFz3gSjf5ZFIgaFGp4CqHNyK4belWpJQ5tJQkzxH95eajMqUC1ltCbAnljRsg/s320/RestauroituOtto2.jpg" width="268" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b>Otto E. A. Hjelt</b><br />Signeeraus: B. Reinhold 1871<br />(yksityisomistuksessa)</td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><br /></span><p></p><p><span style="font-family: verdana;">Arkkiatri Otto E. A. Hjeltin syntymästä tulee tänä vuonna 200 vuotta. Sen kunniaksi olen tähän koonnut löytämiäni muotokuvia Hjeltistä. </span></p><p><span style="font-family: verdana;"><br /></span></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihhJqrYHpxeIDD34mzhAp6ZSwIjsSu0Q3ubpWuh9PeXGg1pCUB_EBuSLVeKR7XHiIXjzzjuBMdbfI9p-agXKvZDunmDUQIO9FdAdQfm__Ikn8PH19WF1beKu09EWm0XF7jIyK5nbTfuaMVgeh97OpE1TmM_CzTSaKAG3cTVeRkVzAaDREYokTySPSQdA/s1134/HY_2011104GA137.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1134" data-original-width="920" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihhJqrYHpxeIDD34mzhAp6ZSwIjsSu0Q3ubpWuh9PeXGg1pCUB_EBuSLVeKR7XHiIXjzzjuBMdbfI9p-agXKvZDunmDUQIO9FdAdQfm__Ikn8PH19WF1beKu09EWm0XF7jIyK5nbTfuaMVgeh97OpE1TmM_CzTSaKAG3cTVeRkVzAaDREYokTySPSQdA/s320/HY_2011104GA137.jpg" width="260" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b>Otto Edv. Aug. Hjelt<br />Anatomiae patol. Professor 1859-1885<br />Instit path. Fundator 1878</b><br />Signeeraus: Eero Järnefelt 1894<br />(Kuva: Helsingin yliopistomuseo /Eero Huvilinna<br />Sijainti: Anatomian laitos, Haartmaninkatu 3)</td></tr></tbody></table><br /><br /><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZlEnEC_ZkMsPUQDjZx-f59ppugc6EwYG7u5ZDTcGux-pi6281PzjqpCeSMQWzEJCBzunJacgowvYZSyPltvx4JNwxa8bp1db2pCc0mtPib3aljht6rfHGn0Ae5VS5usc8c1TTCCTyPzf4phYe-v-6skAk5VEalci2sAkxz1ITbUfOI-jEtWojzSw3FA/s1134/HY_2011104GA831.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1134" data-original-width="1013" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZlEnEC_ZkMsPUQDjZx-f59ppugc6EwYG7u5ZDTcGux-pi6281PzjqpCeSMQWzEJCBzunJacgowvYZSyPltvx4JNwxa8bp1db2pCc0mtPib3aljht6rfHGn0Ae5VS5usc8c1TTCCTyPzf4phYe-v-6skAk5VEalci2sAkxz1ITbUfOI-jEtWojzSw3FA/s320/HY_2011104GA831.jpg" width="286" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Signeeraus: Fr. Ahlstedt 1900<br />(Kuva: Helsingin yliopistomuseo /Pia Vuorikoski)</td></tr></tbody></table><br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVQHJ510iV9GnBdC6DzsxOXIp86FIbO8s2tNHbFfguo5chzFbdvQJ-Ydzw-_lIOU_BLCsBLdO1qOdiPacxvRMppTP8ooSnFdUU7CsFD07cAl1k0LvtQXqz5tUI3wxV-CnpBKuAhBIKPQPQ6q1lyZFgA0mOfZt2mG2ldX8QUGPSZU6i6SYv5cP6VS36dQ/s1134/HY_2011104GA878.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1134" data-original-width="937" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVQHJ510iV9GnBdC6DzsxOXIp86FIbO8s2tNHbFfguo5chzFbdvQJ-Ydzw-_lIOU_BLCsBLdO1qOdiPacxvRMppTP8ooSnFdUU7CsFD07cAl1k0LvtQXqz5tUI3wxV-CnpBKuAhBIKPQPQ6q1lyZFgA0mOfZt2mG2ldX8QUGPSZU6i6SYv5cP6VS36dQ/s320/HY_2011104GA878.jpg" width="264" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">1900-luvun alku. Ei signeerausta.<br />(Kuva: Helsingin yliopistomuseo)</td></tr></tbody></table><br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrGU-W_ndBVOcNRG9aHsDNumrll0nnGrYkDhQ_xcIxy8KGRV20aCQViBKLLdXGvv6EGdAwtc8rMZIqfCVr77Vdk1Gu4jCqfLAcuKeu7lt_HTOJDjKSfCBspL93INQexD0K1FtSyAZMrq3c6jE55f9h1f0ngBsJhc-CHowj3jqppxA259oibs_U2ebL1A/s799/Kuva1A.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="733" data-original-width="799" height="294" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrGU-W_ndBVOcNRG9aHsDNumrll0nnGrYkDhQ_xcIxy8KGRV20aCQViBKLLdXGvv6EGdAwtc8rMZIqfCVr77Vdk1Gu4jCqfLAcuKeu7lt_HTOJDjKSfCBspL93INQexD0K1FtSyAZMrq3c6jE55f9h1f0ngBsJhc-CHowj3jqppxA259oibs_U2ebL1A/s320/Kuva1A.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b><u>Farfar</u>. Lepola</b><br />Akvarelli Esther Hjelt-Cajanus, 1907<br />(Kirjasta: Edvard Hjelt: Otto E. A. Hjelt:<br />hans liv och gärning, 1916)<br /><br /></td></tr></tbody></table><br /><br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPBl6HoETTRuU6ziDZY-IndEM2RBtXZAFxvo5QXl6lJU3YIQ0cqlezqfmZKr-2_-6rEyhz1np1rigYxUDvNKnb6BIcmTMsNvhzI3HTuk1N3XbwbjobNnqBScA_mK_8-KumtvVRY6MlRWE_k4c8nW6bUdTPQ33PRkPPyPVxYwk74DecHqlwe1_KxbgQCA/s1134/HY_2011104GA138_2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1134" data-original-width="711" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPBl6HoETTRuU6ziDZY-IndEM2RBtXZAFxvo5QXl6lJU3YIQ0cqlezqfmZKr-2_-6rEyhz1np1rigYxUDvNKnb6BIcmTMsNvhzI3HTuk1N3XbwbjobNnqBScA_mK_8-KumtvVRY6MlRWE_k4c8nW6bUdTPQ33PRkPPyPVxYwk74DecHqlwe1_KxbgQCA/s320/HY_2011104GA138_2.jpg" width="201" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b>Otto E. A. Hjelt</b><br />Pronssattu kipsi<br />Yrjö Liipola 1912.<br />(Helsingin yliopistomuseo /Sanna-Mari Niemi)<br /><br /></td></tr></tbody></table><br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW3ugmOODziLmiGMM_oxo8ktB2RiUPwvckqalYG35VQe9idpYz0tTaKW5T-zQ3Sda962ARxJyRenBJmgjiEMzwv2ba1cpzNZdlsQCSK2I47-bqUtIzTBEubW5U1gyzhBriyk4Dp77VtMtou7ajZ9LjcjEXNK916GQjeNeSF06SOd7typCW0O06yY-kSA/s850/HY_ExLibris.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="850" data-original-width="541" height="381" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW3ugmOODziLmiGMM_oxo8ktB2RiUPwvckqalYG35VQe9idpYz0tTaKW5T-zQ3Sda962ARxJyRenBJmgjiEMzwv2ba1cpzNZdlsQCSK2I47-bqUtIzTBEubW5U1gyzhBriyk4Dp77VtMtou7ajZ9LjcjEXNK916GQjeNeSF06SOd7typCW0O06yY-kSA/w242-h381/HY_ExLibris.jpg" width="242" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b>Otto E. A. Hjelt Ex-libris</b><br />Esther Hjelt-Cajanus 1903<br />(Kuva: Helsingin yliopistomuseo)<br /><br /></td></tr></tbody></table>Esther Hjelt-Cajanus suunnitteli exlibriksen isoisänsä 80-vuotispäivälle vuonna 1903. Kuvassa on tiivistetysti tuotu esiin Otto Hjeltin elämän hengellinen ja maallinen puoli. Hyvien ja pahojen voimien välisessä taistelussa hän luotti ylhäältä tulevaan Jumalan apuun. Maallisen työn keskeisiä elementtejä ovat vanha mikroskooppia käyttävä tutkija, kirjoista löytyvä viisaus ja anatomiaa symboloivat ihmisen luut. Mikroskoopin alta löytyy signeeraus "EH". Lue Otto Hjeltin mikroskoopista <a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2019/04/otto-hjeltin-mikroskooppi.html"><span style="color: #2b00fe;">täältä</span></a>.<div><br /></div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-61464453215652609492023-01-07T06:30:00.003-08:002023-02-13T00:23:25.764-08:00Merilinna vaarassa<p> </p><span style="font-family: verdana;"> <table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSmC9YckwD1L8ZzKT4A6pR9W4hO3f410maMnMNPnldKSth3k7czikqBJUNkyrX0UgmS57ovg2Mg0dGHFDO6xU7ASXJVHK99AcTi8-0qbKVwuj6o6eDKQc1ukIh3j337iluwoaG5ImFVr21QlBwwdna3p5PZ-5553J8dw5ZjCFC-8HCQRkVgAho5vpuKg/s733/HB30SuomenlinnanKanuuna.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><b><span style="font-size: x-small;"><img border="0" data-original-height="432" data-original-width="733" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSmC9YckwD1L8ZzKT4A6pR9W4hO3f410maMnMNPnldKSth3k7czikqBJUNkyrX0UgmS57ovg2Mg0dGHFDO6xU7ASXJVHK99AcTi8-0qbKVwuj6o6eDKQc1ukIh3j337iluwoaG5ImFVr21QlBwwdna3p5PZ-5553J8dw5ZjCFC-8HCQRkVgAho5vpuKg/w449-h265/HB30SuomenlinnanKanuuna.jpg" width="449" /></span></b></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b><span style="font-size: x-small;">11-tuuman kanuuna Kustaanmiekassa.<br />(Suomenlinnan hoitokunta)</span></b></td></tr></tbody></table><br /><div style="text-align: justify;"> Vuonna 1900 valmistui ensimmäinen kivitalo Merikadun varrelle; Asunto-osakeyhtiö <a href="https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000006k2">Merilinna</a>. Sen rakennutti pankinjohtaja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Hjelt_(pankinjohtaja)">Otto Jonatan Hjelt</a>, jonka veli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Hjelt">August Hjelt</a> perheineen muutti myös taloon. Parin vuoden kuluttua Otto Jonatan Hjeltin pankki meni konkurssiin ja hän pakeni velkojiaan Amerikkaan. Tilalle Merilinnaan muutti professori <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Hjelt">Arthur Hjelt</a> perheineen.</div><br /></span><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgApzWpyu0LgrUEu3YYStlh68zKmHVKNaxslfdt5uWww7_7LBoqB1KZVSM-gZ8-sCM9UPwI6vhJwVXA-eroRYf8J10FTufD1_xiNTfGyTvBKXCoJHbcj8102ah6KbjiJauj5k8BA7IhGyvPctI1xHwJUL7Go6IxuMeLA8KVyWzr1znrwv3InKghHoKMpQ/s1030/HB30Merilinna1906.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="421" data-original-width="1030" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgApzWpyu0LgrUEu3YYStlh68zKmHVKNaxslfdt5uWww7_7LBoqB1KZVSM-gZ8-sCM9UPwI6vhJwVXA-eroRYf8J10FTufD1_xiNTfGyTvBKXCoJHbcj8102ah6KbjiJauj5k8BA7IhGyvPctI1xHwJUL7Go6IxuMeLA8KVyWzr1znrwv3InKghHoKMpQ/w596-h245/HB30Merilinna1906.jpg" width="596" /></a><div><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"> Heinäkuun lopulla vuonna 1906 Arthur Hjelt työskenteli Merilinnassa, vain palvelijatar Miina oli hänestä huolehtimassa. Aino-puoliso kolmen lapsen kanssa vietti kesää Arthurin siskon Landa Collianderin luona Valkealan kartanossa. Heinäkuun 30. päivänä Viaporin bolševikkisotilaat nousivat </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Viaporin_kapina" style="font-family: verdana;">kapinaan</a><span style="font-family: verdana;">, jota kaupunkilaiset seurasivat Kaivopuiston kalliolta kuin näyttämöltä. Myös Arthur Hjelt pystyi seuraamaan tapahtumia oman työhuoneensa ikkunasta.</span></div></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibHu6oxK53uMVHIQVmM0FRL05OeI6Gx_aGT5TJwA3RYDrg2XVzzX-yZEqhUPBYIFuQWd0suL7pbqtWeOtNS2S1_t1SxKaezGqmJyvxAMHeBcMjUzmr8yGzxd_bc23JoGHw45nY7UlCPaI-ys8ded4KSnnMW5S4vOffpVdJY371rS4gjTt9Od_x8jd7lQ/s1255/HB30Harakka.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="675" data-original-width="1255" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibHu6oxK53uMVHIQVmM0FRL05OeI6Gx_aGT5TJwA3RYDrg2XVzzX-yZEqhUPBYIFuQWd0suL7pbqtWeOtNS2S1_t1SxKaezGqmJyvxAMHeBcMjUzmr8yGzxd_bc23JoGHw45nY7UlCPaI-ys8ded4KSnnMW5S4vOffpVdJY371rS4gjTt9Od_x8jd7lQ/w565-h304/HB30Harakka.jpg" width="565" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;"><b>Kaupunkilaiset seuraavat kapinaa Kaivopuiston kalliolta.<br />Harakan saari etualalla. (Museovirasto)</b></span></td></tr></tbody></table> <br /><span style="font-family: verdana;"> Perheelleen Arthur kertoi kokemuksistaan kirjeessään pari päivää myöhemmin: </span><br /><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"> ”</span><i style="font-family: verdana;">Eilen jatkui pommitus miltei katkeamatta koko päivän ja kiihtyi tuliseksi varsinkin illan suussa, kun sotanäyttämölle ilmestyi kaksi panssarilaivaa. Minä olen ikkunastamme Merilinnasta voinut hyvin seurata asioiden menoa. Eilen iltapäivällä tapahtui Viaporissa ruutikellarin räjähdys kamalalla paukinnalla aiheuttaen sellaisen ilmanpaineen, että olin kirjoituspöytäni äärestä lentää selälleen ja ikkunaruutuja helähti rikki. Miina, joka on kaiken aikaa ollut kovin peloissaan, pakeni koko Merilinnasta.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Harakka_(saari)"> Harakka</a> on tähän asti pysynyt puolueettomana, mutta eilen iltapäivällä näkyi sielläkin valmistauduttavan taisteluun. Jos näin ollen Harakkaa ruvettaisiin pommittamaan Viaporista käsin, niin joutuisi Merilinna mitä suurimpaan vaaraan</i><span style="font-family: verdana;">. ” (2.8.1906)</span></div><br /> <table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikNFgKQx9GCaV2mi3YKlBs8N35WOcX1qrNgQrJyUKPwwiRFrLuw4MXeS2zspqDxrvct20hLpcMIPzbq5XF8eGJmsPSPD01hg2MhS8mzCmR2YNMJFohNX_qbst6DlXf7fIgFKHWuKaJT1QrMtxnTRvnd0pbvkvGtf9MHbwnUiLs80vYhmoJB5xA1ySRKQ/s1280/Tsesarevich1914-1917Helsingfors.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><b><span style="font-size: x-small;"><img border="0" data-original-height="851" data-original-width="1280" height="283" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikNFgKQx9GCaV2mi3YKlBs8N35WOcX1qrNgQrJyUKPwwiRFrLuw4MXeS2zspqDxrvct20hLpcMIPzbq5XF8eGJmsPSPD01hg2MhS8mzCmR2YNMJFohNX_qbst6DlXf7fIgFKHWuKaJT1QrMtxnTRvnd0pbvkvGtf9MHbwnUiLs80vYhmoJB5xA1ySRKQ/w425-h283/Tsesarevich1914-1917Helsingfors.jpg" width="425" /></span></b></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: verdana; text-align: start;"><b><span style="font-size: x-small;">Taistelulaiva Tsesarevitš Kaivopuiston edustalla.<br />(Wikipedia)</span></b></span></td></tr></tbody></table><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"> Ruutivaraston räjähdyksessä kuoli 60 miestä. Jäätyään ilman Miinan huolenpitoa Arthur lähti kiireellä Lepolaan, jossa hän kirjoitti em. kirjeen. Hänen huoli turvallisuudestaan ei myöskään liene ollut liioiteltua; Merilinna oli Kustaanmiekasta Harakkaan ampuvien kanuunoitten tulilinjalla, vain 700 metriä saaren takana. Kanuunoitten ampumasektori oli </span><span style="font-family: verdana;"><span style="line-height: 107%;">360</span><sup><span style="line-height: 107%;">°</span></sup><span style="font-size: 11pt; line-height: 107%;">,</span></span><span style="font-family: verdana;"> joten niillä pystyi ampumaan myös mantereen suuntaan. Ampumaetäisyys Harakkaan oli 2,0 kilometriä, jolloin ilmeisesti olisi käytetty </span><a href="https://fi.wiktionary.org/wiki/suorasuuntaus" style="font-family: verdana;">suorasuuntausta</a><span style="font-family: verdana;"> ja pienellä tulokulmalla kalliosta kimmonneet ammukset olisivat voineet räjähtämättä jatkaa lentoaan Merikadulle. Erään rannikkotykistön asiantuntijan mukaan Arthur Hjeltin päätös evakuoida itsensä oli aiheellinen.</span></div></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZYWoOtMoR-HnvXvCnFt2FGYD6oqy2P5k2tuSbCe0yOxZ5t4WBfObuhJZWw2kjr9-qOJKWM7iOKAj0CdW3xqyLH0KX_QAwlxuFpfJ74tTxzzeWSrf_Odq2mR2D2q_ey5c9GVnZ3iVSNJRECwDTSN-FkvAJ25qXxvmMvQ77NBxJQk-vmhdrTdxIqIaDcg/s951/HB30Ilmakuva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="667" data-original-width="951" height="391" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZYWoOtMoR-HnvXvCnFt2FGYD6oqy2P5k2tuSbCe0yOxZ5t4WBfObuhJZWw2kjr9-qOJKWM7iOKAj0CdW3xqyLH0KX_QAwlxuFpfJ74tTxzzeWSrf_Odq2mR2D2q_ey5c9GVnZ3iVSNJRECwDTSN-FkvAJ25qXxvmMvQ77NBxJQk-vmhdrTdxIqIaDcg/w559-h391/HB30Ilmakuva.jpg" width="559" /></a></div><br /><span style="font-family: verdana;"> Aivan Merilinnan läheltä on säilynyt myös toinen silminnäkijäkuvaus. Maissi ja Eero Erkko asuivat noina aikoina Sirpalesaaren ainoassa asuinrakennuksessa. Maissi Erkko kirjoitti:</span></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><i>"Olemme saarellamme voineet seurata koko sotamaastoa. Pahin ampuminen kesti koko päivän, lakkasi hetkeksi ja jatkui taas keskiyöllä. Seurasimme parvekkeeltamme tätä hirvittävää näytelmää, näimme kun ihmisiä ammuttiin ja näimme heidän kamppailevan elämästään tuntien ajan."</i></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div><span style="font-family: verdana;"> Ruutivaraston räjähdyksessä lensi kiviä ja hiekkaa Sirpalesaarelle saakka.</span></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho7XM5YFCg5-a_qtyR552FnrD9G3NCTv-_MroxiR7NfrCGPYKxyAmD3nJ5v_M0wfGydG0mM5O-nyT66p3fdgGgiao81lbgGa6-fkkadTKqH38YN0TTnyaByK4zCpunGbVNiSODl-OqZQ5pcTCov_ChxFie1XS_y8evRLC94an52LkA77fnW3NZj1M1Uw/s1200/HB30Sirpalesaari.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="866" data-original-width="1200" height="262" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho7XM5YFCg5-a_qtyR552FnrD9G3NCTv-_MroxiR7NfrCGPYKxyAmD3nJ5v_M0wfGydG0mM5O-nyT66p3fdgGgiao81lbgGa6-fkkadTKqH38YN0TTnyaByK4zCpunGbVNiSODl-OqZQ5pcTCov_ChxFie1XS_y8evRLC94an52LkA77fnW3NZj1M1Uw/w363-h262/HB30Sirpalesaari.jpg" width="363" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sirpalesaari (HKM)</td></tr></tbody></table><br /></div><div><span style="font-family: verdana;">------------</span><br /><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;">Aino Hjelt (os. Neovius) käsikirjoituskokoelma, Kansalliskirjasto Coll.925.1.</span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;"><br /></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;">Reetta Hänninen: Tulisydän. Maissi Erkon kiihkeä elämä. 2022<br /><br />Pertti Pelkonen, RT-asiantuntija</span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-88905741713151215662022-12-03T07:43:00.005-08:002023-01-07T10:03:53.538-08:00Elivätkö muinaiset esi-isämme Etelä-Ranskassa?<p> </p><p style="text-align: justify;"> <span style="font-family: verdana;">Tässä blogissa on vuodesta 2015 lähtien kirjoitettu Hjelt-suvun muinaisten esi-isien 6000 vuotta kestäneestä matkasta Venäjän aroilta Turkuun. Viimeisten parin vuoden aikana on jälleen tullut esiin sen verran uutta tietoa, että tätä matkakertomusta on syytä ylläpitää, koska yleinen käsitys reitistä on joiltakin osin muuttunut aiemmasta. Yleinen käsitys tässä kirjoituksessa perustuu muinaisille vainajille tehtyjen DNA-testien tuloksista laadittuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Koska ne eivät avaudu maallikolle, olen seurannut tutkimusraporttien käsittelyä </span><a href="https://www.anthrogenica.com/forumdisplay.php?119-R1b-DF27" style="font-family: verdana;">Anthrogenica</a><span style="font-family: verdana;">-keskustelufoorumissa. Seitsemän vuoden aikana olen oppinut tunnistamaan ne keskustelijat, joitten asiantuntemukseen voi luottaa. Lisäksi olen pitänyt luotettavana sivustoa </span><a href="https://sites.google.com/site/rox2cluster/ancient-df27" style="font-family: verdana;">Ancient DF27</a><span style="font-family: verdana;">, jossa sivuston pitäjä seuraa aktiivisesti haploryhmän R-DF27 viimeisimpiä tutkimustuloksia, jotka koskevat Hjelttejäkin.</span></p><div class="separator" style="clear: both;"><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /><br /><br /><b>Uusia oksia</b></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><span style="font-family: verdana;"><b><br /></b></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><span style="font-family: verdana;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: verdana;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTLnbz1Wdiskx4xynA13CN215CGiB6ocD7mYxESWYY_OZhV6sojTadj9TlyMyKMbpdCwN-YUL0BZXfkxSPLYKxU2N3Nr_yAM1LjpbdhZe4fkuByvQqe3TCtduvjlVrS4z8WfPAItD77eABxB7-R3XiDgmVy3pf5N-gCnIJRTnR5cI0C8S9mUdJ1Sg7pg/s1771/SAPP_S16854.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1771" data-original-width="1204" height="470" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTLnbz1Wdiskx4xynA13CN215CGiB6ocD7mYxESWYY_OZhV6sojTadj9TlyMyKMbpdCwN-YUL0BZXfkxSPLYKxU2N3Nr_yAM1LjpbdhZe4fkuByvQqe3TCtduvjlVrS4z8WfPAItD77eABxB7-R3XiDgmVy3pf5N-gCnIJRTnR5cI0C8S9mUdJ1Sg7pg/w320-h470/SAPP_S16854.png" width="320" /></a></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: verdana; text-align: left;"> Kuvassa on esitetty geneettinen sukupuu, joka on rakennettu Hjelttejä geneettisesti lähinnä olevien 28 miehen DNA-testien perusteella. Ajallisesti </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: verdana; text-align: left;">puu kattaa n. 2800 vuotta vuodesta 950 eaa alkaen. Hjeltteihin johtavassa puunrungon osassa on neljä keskim. 700 vuoden pituista haaraa, jotka tavallaan vastaavat perinteisen sukupuun sukupolvia. Viimeisin oksa tähän haaraan ilmestyi viime kesänä kahden ruotsalaismiehen testien tuloksena Hjelt-oksamme vasemmalla puolella. Aiemmin tunnetut kolme ruotsalaisserkkuamme istuvat oikealla puolellamme olevalla oksalla. Toivottavasti tähän haaraan ilmestyy jatkossakin uusia oksia, koska ne voivat valaista sitä, missä esi-isämme ovat eläneet 1500- ja 1600-luvuilla, ennen Turkuun tuloa.</span></div></div><div class="separator" style="clear: both;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;">Vielä pari vuotta sitten geneettinen sukupuumme oli huomattavasti harvempi. Puun oikeaan puoliskoon on nyt kuitenkin ilmestynyt uusia haaroja ja oksia ranskalaisten ja italialaisten miesten teettämistä DNA-testeistä. Ts. heidän ja meidän skandinaavien yhteinen esi-isä on elänyt n. 950 eaa. Tietenkin herää kysymys, missä päin Eurooppaa ko. esi-isä on silloin elänyt. Koko puun luonne on muuttunut aiemmasta, kun sen skandinaaviset osat ovat jääneet vähemmistöön suhteessa 10/18. Aiemmin vallalla ollut käsitys siitä, että Hjelttien asuinalue pronssikaudella pysyi Reinin itäpuolella, ei enää oikein sovi tähän kuvioon. </span></div><div class="separator" style="clear: both;"><span style="font-family: verdana;"><br /> <br /></span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b style="font-family: verdana;">Ulottuiko esi-isiemme etelänmatka Pyreneille?</b></div></blockquote><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq3CWv4oK5G1mD1vcE9cZR2ql-6z5OSVFsCFYPc4Q9DmVjgwP7qJZ19O-rTYrtya2ouw_A1KFl1Q97Ct-a8GSMG7HU_bdleYyZZS-zylPHJ7LKGj-L9QSfYW_KZbrRU8t8nAEJc7Aq1Q1DI6y95e8C5bTiWZX2h9iYOYCglOYu0pHVJ0ppCLoup6xM5g/s1073/HB33Etel%C3%A4-Ranska.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="670" data-original-width="1073" height="375" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq3CWv4oK5G1mD1vcE9cZR2ql-6z5OSVFsCFYPc4Q9DmVjgwP7qJZ19O-rTYrtya2ouw_A1KFl1Q97Ct-a8GSMG7HU_bdleYyZZS-zylPHJ7LKGj-L9QSfYW_KZbrRU8t8nAEJc7Aq1Q1DI6y95e8C5bTiWZX2h9iYOYCglOYu0pHVJ0ppCLoup6xM5g/w599-h375/HB33Etel%C3%A4-Ranska.jpg" width="599" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><p></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt; text-align: left;"> <br /></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt; text-align: left;"></p><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"> Myös tuoreimmat muinaisilla vainajilla tehdyt DNA-testit tukevat sitä, että yli Reinin mentiin ja reippaasti aina Pyreneiden pohjoisrinteille saakka, ks. kartta. Sinne syntyi ns. hotspot eli väestökeskittymä, kun liikkeellä ollut väestö on pysähtynyt luonnonesteen eteen. Eivät ihmiset sinne ikuisiksi ajoiksi jääneet, osa kiipesi vuorten yli Iberian niemimaalle ja heidän jälkeläisensä muodostavat nykyään valtosan sen miesväestöstä (ja suuren osan latinalaisen maailman miesväestöstä). Meidänkin pienestä sukupuustamme osa suuntasi Brittein saarille, Pohjois-Italiaan ja pohjoiseen. Osa jäi paikoilleen Etelä-Ranskaan ja sen näkee selvästi oheisesta karttapohjasta, johon on merkitty DF27-miesten osuus nykyisestä miesväestöstä eri puolilla Eurooppaa. Etelä-Ranskassa osuus on n. 25 %, Espanjassa n. 50 % sekä Ruotsin ja Suomen eteläosissa n. 1 %. Hjelttien esi-isät lähtivät siis pohjoiseen samoihin maisemiin, joista he tuhatkunta vuotta aikaisemmin olivat suunnanneet etelään.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"> Herää kysymys, miksei yllä esitetyssä geneettisessä sukupuussa ole yhtään espanjalaista oksaa (ainakaan vielä). Se johtuu siitä, että puun juureksi on valittu niinkin myöhäinen aika kuin 950 eaa. Tuhat vuotta taaksepäin laaditussa vastaavassa puussa espanjalaiset oksat sen sijaan näkyisivät selvästi.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> </span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"> Kartalla näkyvät väestöliikkeet ovat tapahtuneet tuhansien vuosien aikana. Liikkeitten tarkentamista vaikeuttaa huomattavasti se, että Mustanmeren pohjoispuolelta tulleet arokansat olivat kovia liikkumaan jo omina elinaikoinaan. Muinaisten vainajien hampaiden isotooppianalyysit ja luuston rakenne ovat kertoneet tiedemiehille vainajien hankkineen ravintonsa elinaikanaan hyvin laajoilta alueilta ja he olivat ratsastaneet paljon. Vainajilla on lisäksi tehty DNA-tutkimuksia jo sen verran runsaasti eri puolilla Eurooppaa, että niistä näkyy näitten miesten nopea maantieteellinen leviäminen.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;">-----------------------------------</span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><a href="https://www.anthrogenica.com/forumdisplay.php?119-R1b-DF27" style="font-family: verdana; font-size: small;">Anthrogenica</a><span style="font-family: verdana; font-size: small;">, Genetics & Anthropology Discussion Forum, R1b-DF27 Sub-Forum.</span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><a href="https://sites.google.com/site/rox2cluster/ancient-df27" style="font-family: verdana; font-size: small;">Ancient R-DF27</a><span style="font-family: verdana; font-size: small;">, A Genealogy Site by Chris Corner.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: small;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: small;">Andaine Seguin-Orlando et al.: Heterogeneous Hunter-Gatherer and Steppe-Related Ancestries in Late Neolithic and Bell Beaker Genomes from Present-Day France, 2021</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: small;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: small;">Carla García-Fernández: </span><a href="https://www.google.com/url?q=https%3A%2F%2Fwww.nature.com%2Farticles%2Fs41598-022-25200-7&sa=D&sntz=1&usg=AOvVaw1FUQS5eLTeNMFmIoveZt1r" style="font-family: verdana; font-size: small;">Y-chromosome target enrichment reveals rapid expansion of haplogroup R1b-DF27 in Iberia during the Bronze Age transition</a><span style="font-family: verdana; font-size: small;">, 2022.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: small;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: small;">Iñigo Olalde et al.: </span><a href="http://www.google.com/url?q=http%3A%2F%2Fscience.sciencemag.org%2Fcontent%2F363%2F6432%2F1230&sa=D&sntz=1&usg=AOvVaw2I9ATZpyZlHEjQ5Or03mYA" style="font-family: verdana; font-size: small;">The genomic history of the Iberian Peninsula over the past 8000 years</a><span style="font-family: verdana; font-size: small;">, 2019 </span></div><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span></p><p><br /> </p><div class="separator" style="clear: both;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><span style="font-family: verdana;"><b><br /></b></span></p></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p><br /></p>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-46136757780563393442022-11-13T05:58:00.012-08:002023-02-10T01:31:24.738-08:00Hjeltit Turussa 1827<p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-S95pKdP8Wg98awF0QGEo2GER4lAQxePZ2CyfbXd6fkDsSuMiyuqlWO7UvQSQ8LOQdHmzsZcb2iIp0vrPVXVRl8SyDDN9ETGX5n-ED2qOS-gVS49KhAPFaTMGE3xW6bgN9nCve7fDNBhChOHYJiSQznrHJFaioffbH42727446fzk1AiNWr_5ONOmLw/s524/HB31TurunPalo.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="331" data-original-width="524" height="308" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-S95pKdP8Wg98awF0QGEo2GER4lAQxePZ2CyfbXd6fkDsSuMiyuqlWO7UvQSQ8LOQdHmzsZcb2iIp0vrPVXVRl8SyDDN9ETGX5n-ED2qOS-gVS49KhAPFaTMGE3xW6bgN9nCve7fDNBhChOHYJiSQznrHJFaioffbH42727446fzk1AiNWr_5ONOmLw/w487-h308/HB31TurunPalo.jpg" width="487" /></a></td></tr></tbody></table><p></p><h4 style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: center;"><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;"><b>Turun palo</b>, Gustaf Finnberg 1827</span><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;">(Kansalliskirjaston kuva-arkisto)<o:p></o:p></span></p><div><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;"><br /></span></div></td></tr></tbody></table></td></tr></tbody></table></h4><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"> Kaikki sukuyhteisömme jäsenet polveutuvat Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja Niclas Hjeltistä (1739-1808). Hänellä oli viisitoista lasta, joista viisi oli kuollut jo ennen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_palo">Turun paloa</a> ja kolme muuttanut pois syntymäkaupungistaan. Turussa vuonna 1827 eläneitten seitsemän sisaruksen lapset asuivat vielä vanhempiensa luona. Lisäksi vuonna 1825 kuolleen huutokaupanjohtaja Johan Gustaf Hjeltin lapset oli otettu hänen kahden veljensä perheisiin kasvateiksi. Seitsemästä Hjelttien taloudesta viisi asui omistamillaan tonteilla ja kaksi vuokralla. Neljä omisti maatiloja Turun ympäristössä, mistä oli taivaan alle jääneille sisaruksille suuri apu kaupunkikotien tuhouduttua. </div></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><br /></span></div><div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"> Seuraavassa yhteenveto em. seitsemän sisaruksen tilanteesta juuri ennen Turun paloa. Kaikkien asuintalot tuhoutuivat, mikä ei ole ihme; yli 2500 rakennusta eli 75% Turun rakennuskannasta paloi. Sisarukset on lueteltu ikäjärjestyksessä.</span></span></div></div></blockquote><p> </p><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoYPcuUptEgrBwqt3uTtnRSRMp8EaL2KsRbITrr8EGobHQ58wXplAAeGz10PzpXnzOt8P6IrOs9W8ayugMVlm3vZTE7Rs_WQjvJvNLpo-H908mY6yHNCcDARUh157YpWKMZLsPWv-93xem4O0IDTFce8MkVjK7qtY3K_0xdXite3IQOeK3MQspcVs2rg/s1280/TurunPaloKartta.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="329" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoYPcuUptEgrBwqt3uTtnRSRMp8EaL2KsRbITrr8EGobHQ58wXplAAeGz10PzpXnzOt8P6IrOs9W8ayugMVlm3vZTE7Rs_WQjvJvNLpo-H908mY6yHNCcDARUh157YpWKMZLsPWv-93xem4O0IDTFce8MkVjK7qtY3K_0xdXite3IQOeK3MQspcVs2rg/w585-h329/TurunPaloKartta.jpg" width="585" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><h4 style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;">Hjelt-sisarukset Turussa 1827<br /></span><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;">(Karttapohja Johan Tillberg 1808)</span></h4>
<p align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><o:p></o:p></p></td></tr></tbody></table><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>1.</b> Hovioikeuden ylimääräinen notaari <b>Carl Niclas Hjelt</b>, vanhin sisaruksista, oli palon syttyessä 51-vuotias. Hän asui poikamiehenä omistamassaan Klemelä-nimisessä talossa Viskaalinkadun varrella (Kirkkokortteli no 66) seuranaan ainoastaan piika Maria. Carl Niclas oli aikanaan perinyt isältään Norrgårdin ja Mellangårdin rusthollit Paraisten Kirjalassa, jonne hän todennäköisesti muutti kaupunkitalon tuhouduttua.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>2.</b> <b>Margareta</b> <b>Charlotta Schybergson (Hjelt)</b> oli naimisissa Porin Rykmentin kapteeni Magnus Schybergsonin kanssa. He asuivat Taattisten rusthollissa Merimaskussa. Huhtikuussa 1927 kapteeni kuoli äkillisen halvauksen saaneena. Heti toukokuun alussa 49-vuotias leskirouva Margareta huutokauppasi koko rusthollin irtaimiston ja muutti poikansa kanssa takaisin syntymäkaupunkiin. Kuolinpesän varat eivät riittäneet velkojen maksuun, vaan Margaretan oli julkaistava sanomalehdessä kuolinpesän konkurssi-ilmoitus. Turussa hän asui vuokralla oikeuspormestari Sjöstedtin talossa Keskisen Poikkikadun varrella (Pohjoiskortteli no 49). Syyskuun alussa oli sitten koko kortteli savuavana rauniona ja Margareta Hjelt joutui taas lähtemään, tällä kertaa Vehmaalle. Siellä hän ehti asua vain neljä kuukautta ennen kuin tuntemattomasta syystä kuoli tammikuussa 1828.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>3.</b> 48-vuotias mamselli <b>Lovisa Magdalena Hjelt</b> asui Turun palon syttyessä merikapteeni Korströmin talossa Kuninkaankadun varrella (Luostarikortteli no 67). Lovisa eli samassa taloudessa serkkunsa leskirouva Hedvig Lovisa Caloanderin ja tämän kolmen alle 9-vuotiaan lapsen kanssa. Talo oli viimeinen tuhoutunut rakennus Kuninkaankadun varrella, sen lännen puoleiset naapurit säästyivät.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>4.</b> 45-vuotias merikapteeni <b>Fredrik Wilhelm Hjelt</b> ei ollut ehtinyt perheensä kanssa asua Weselius-nimisessä talossaan Piispankadulla (Kirkkokortteli no 9) kuin vuoden ennen sen tuhoutumista suuressa palossa. Sitä ennen talo kuului hänen veljelleen, huutokaupan johtaja Johan Gustaf Hjeltille. Fredrik Wilhelmin neljäs poika Herman Wilhelm syntyi elokuun viimeisenä päivänä 1827. Vain neljän päivän vanhana pienen vauvan oli muun perheen mukana paettava kotoaan suurta tulimyrskyä. Todennäköisesti määränpäänä oli merikapteenin omistama Kaponmäen rustholli Kaarinan Rauvolassa.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>5.</b> <b>Hedvig Fredrika Palmros (Hjelt)</b> oli vuonna 1827 42-vuotias ja asui perheensä kanssa kellarimestari Lindströmin lesken talossa Jokikadun varrella (Luostarikortteli no 10). Aviopuoliso oli entinen kauppias Henrik Palmros. Entinen sen takia, että Palmrosin kauppiastoiminta oli pari vuotta aikaisemmin päättynyt konkurssiin. Hedvigin nuorempi sisko Anna Sofia Hjelt oli aluksi apuna taloudessa, mutta heinäkuussa hän meni naimisiin kokkolalaisen kauppiaan Jakob Lithénin kanssa ja lähti Kokkolaan. Elokuussa Henrik Palmros yllättäen kuoli ja Hedvig jäi leskeksi kuuden alle 15-vuotiaan lapsensa kanssa. Hautajaisista ei ehtinyt kulua kuukauttakaan, kun syyskuun alussa talo ja koko asuinympäristökin oli mennyttä.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>6.</b> Kirjanpainaja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Christian_Ludvig_Hjelt"><span style="color: #2b00fe;"><b>Christian Ludvig Hjelt</b></span></a> oli 41-vuotias Turun palon syttyessä. Hän omisti vierekkäiset tontit Ison Hämeenkadun varrella (Kirkkokortteli nro:t 149, 150). Tonteilla sijaitsivat Hjelttien asuintalo, kirjapainon työntekijöitten talo, kirjapaino ja kirjapuoti. Lisäksi Christian Ludvig omisti kaksi muuta tonttia Kirkkokorttelissa, joita hän vuokrasi (no:t 108, 110). Oli Hjeltillä kirjojen lisäksi muutakin myytävää: <i>Godt Finskt Sädesbrännwin, i större och mindre partier, uti gården N:s 149 & 150 wid stora Tavastgatan</i>. (Viimeinen Åbo Underrättelser ennen Turun paloa)</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;">Syyskuun 4. päivänä 1827 Christian Ludvig Hjelt oli puolisonsa kanssa kaupungissa ja muu perhe Moision kesäasunnolla Liedossa. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_E._A._Hjelt"><span style="color: #2b00fe;">Otto Hjelt</span></a> muistaa miten hän 4-vuotiaana läheiseltä kalliolta saattoi seurata tulipaloa ja suurten liekkien loimuamista taivasta vasten. Hän ymmärsi kotinsa tuhoutuvan, mutta suurinta huolta hän kantoi leluistaan. Isä ja äiti tulivat palon jälkeisenä päivänä. Isä sulkeutui huolien murtamana muutamaksi päiväksi omaan huoneeseensa, jonne vain äiti sai mennä.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>7.</b> <b>Agatha Carolina Richter (Hjelt)</b> oli 38-vuotias nahkatehtailija Christoffer Richterin puoliso ja kahdeksan alle 16-vuotiaan lapsen äiti. Richterin tehdas sijaitsi Aurajoen länsirannalla Keskisen Välikadun varrella rajautuen silloiseen kaupunginrajaan (Pohjoiskortteli no 39). Samalla tontilla sijaitsi<span style="color: #2b00fe;"> <a href="https://aamuset.fi/artikkeli/4703924"><span style="color: #2b00fe;">Richterien kolmikerroksinen kivitalo</span></a></span>, jossa oli 20 huonetta. Tontilla oli myös muutama kookas lisärakennus, joita pidettiin vuokralla. Kadun toisella puolella oli lisäksi kaksi Richterin omistamaa tonttia (no:t 40, 46). Turun palon aikana isäntäväki ei ollut paikalla, mutta heidän renkinsä kuljettivat irtaimistoa Multavierun tullin takaiselle niitylle. Asuintalo vaurioitui pahasti, mutta se korjattiin ulkoasultaan entisen näköiseksi jo seuraavana vuonna.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><b>Paluu</b></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;">Sisarusten perheistä ensimmäisinä pääsivät palaamaan Richterit ja tehtailija Richter ilmoittikin toiminnan alkamisesta jo helmikuun alussa 1828:</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><i>Att jag, efter den förstörande brand som de 4 och 5 dagarna i sistw. Sept. månad öfwergick denne Stad, såwida åter i stånd kommit, att hos mig finnas diwerse sorter läder och saffianer till försäljning, samt att jag numera äfwen är i tillfälle att, såsom tillförene emottaga hudar och skin till beredning, och att denna min rörelse drifwes på gammal ställe uti gården N:o 39 i Norra Qwarteret, får jag härmedelst allmänheten tillkännagifwa. Åbo den 5 Febr. 1828. Christoph Richter. (Finlands Allmänna Tidning 9.2.1828)</i></div></span></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"> Nopeasti palasi myös kirjanpainaja Hjelt. Professori Lagus oli muuttanut Yliopiston mukana Helsinkiin ja Hjelt vuokrasi professorin palolta säästyneet kaksi tonttia Piispankadun päästä (kartalla no 6.1, tulipalon raja merkitty punaisella). Ne, ja eräs kolmas tontti olivat ainoita Kirkkokorttelissa säästyneitä. Painokoneet ja suurimman osan ensi alkuun tarvitsemistaan työvälineistä Hjelt sai nopeasti hankittua toimintansa lopettaneesta kirjapainosta Tukholmassa. Heinäkuussa 1828 painossa päästiin töihin käsiksi ja Christian Ludvig saattoi virallisessa lehdessä tiedottaa toiminnan käynnistymisestä:</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><i>Att mitt genom branden härstädes förstörde Boktryckeri, nu mera är uti Process, och Ridd. Doctor Lagi wid Biskopsgatan belägne gård, retableradt, får jag wördesammeligen tillkännagifwa</i></div></span></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><i style="font-family: verdana; font-size: large; text-align: justify;">Åbo d. 9 Julii 1828. Christ. Ludw. Hjelt</i><br /></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"> 5-vuotias kirjanpainajan poika Otto Hjelt aloitti koulunkäyntinsä uudelleenrakennetussa alkeiskoulussa, joka sijaitsi Uuden Torin takana. Koulumatka oli pitkä ja synkkä: sen varrella oli vielä pelkkiä palaneita taloja ja niitten keskeltä kohoavia savupiippuja.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"> Christian Ludvig Hjelt aloitti välittömästi rakennustyöt Kirkkotorin varrella sijainneella tontilla, jonka hänen veljensä omisti ennen paloa. Vuonna 1831 perhe pääsi muuttamaan komeaan uuteen kotitaloonsa, joka on edelleen olemassa (<a href="https://www.google.com/maps/@60.4530241,22.276949,3a,75y,11.71h,90.85t/data=!3m6!1e1!3m4!1siubvz7wae4gyVjxb8BhxCw!2e0!7i13312!8i6656"><span style="color: #2b00fe;">Gezeliuksenkatu 2</span></a>). Samalle tontille valmistui vähän myöhemmin uusi kirjapainorakennus, Tryckerihuset (<a href="https://www.google.com/maps/@60.4530417,22.2779105,3a,75y,301.12h,88.1t,2.67r/data=!3m6!1e1!3m4!1st58msMwHWRpBdfUycAloHQ!2e0!7i13312!8i6656"><span style="color: #2b00fe;">Piispankatu 19</span></a>).</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"> Fredrik Wilhelm Hjeltillä ei ollut paikkaa minne palata, ja hän aloittikin tarmokkaasti oman uudisrakennuksen toteuttamisen Vanha Suurtorin varrelle (<a href="https://www.google.com/maps/@60.4507993,22.2761495,3a,75y,138.71h,89.57t/data=!3m6!1e1!3m4!1spUyfq_ZuEdCYlUMmxSlDQQ!2e0!7i13312!8i6656"><span style="color: #2b00fe;">Hjeltin talo</span></a>). Se valmistui vuonna 1831 ja merikapteenin oman perheen lisäksi sinne muuttivat myös hänen kaksi siskoaan: mamselli Lovisa Magdalena Hjelt ja leskirouva Hedvig Fredrika Palmros kuuden lapsensa kanssa.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;">--------------------------------------</div></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;">Videoita paloa edeltävästä Turusta (Turun museokeskus)</div></span></div><div><span style="color: #2b00fe; font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=hLbb3Om2wNE">Luostarikortteli</a></div></span></div><div><span style="color: #2b00fe; font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=pgEsegtkvks"><span>Luostarinmäk</span>i</a></div></span></div><div><span style="color: #2b00fe; font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=mSHhGndofTg">Aninkaistenkatu ja <span>T</span></a>urun palo</div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;">--------------------------------------</div></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;">August Hjelt: Släkten Hjelt, 1903</div></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;">Edvard Hjelt: Otto E. A. Hjelt – Hans liv och gärning, 1916</div></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;">Anna Perälä: Tilanomistaja kirja-alalla. Christian Ludvig Hjelt kirjanpainajana, kustantajana ja kirjakauppiaana 1823-1849, 2019.</div></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><div style="text-align: justify;">Hannu Salmi: Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827, 2022</div></span></div><span style="font-family: verdana;"><br /><a href="https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6109822832&aineistoId=1838466459"><span style="color: #2b00fe;">Dahlströmin kortisto</span></a></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><span style="font-family: verdana;"><a href="https://digi.kansalliskirjasto.fi/search"><span style="color: #2b00fe;">Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto</span></a><br /><a href="https://digihakemisto.net/aineisto/2298795402"><span style="color: #2b00fe;">Turun ja Porin läänin henkikirjat 1824-32</span></a></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><a href="https://digihakemisto.net/aineisto/1269541474"><span style="color: #2b00fe; font-family: verdana;">Turun ruotsalaisen seurakunnan pääkirjat 1812-31</span></a></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><br /></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div></span></div></blockquote><div><span style="font-family: verdana; font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><br /></div><br /><br /></span><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-45102106396228348352022-09-11T04:37:00.012-07:002023-11-15T07:02:18.766-08:00Hjeltit 1600-luvun Göteborgissa<p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzKN0-cckl1Et-QXyaUZ6DvpO9kc_y502Rwqbl8CO5LRBjX_hmxeOXWFWzAVDBcv6zzX8YZswpTVlVzW-eWuFAOPX-GSCUgSDcJVAjd96XFK7_O8oWqaPMRZzyzO_3xD20zxNgg8fQUg1hQOxTPNdGA99GtZvT82IQpZLHInZ5XPciwr63jjxQ8p0U0g/s696/HB29G%C3%B6teborgVanhaKuva.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="417" data-original-width="696" height="204" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzKN0-cckl1Et-QXyaUZ6DvpO9kc_y502Rwqbl8CO5LRBjX_hmxeOXWFWzAVDBcv6zzX8YZswpTVlVzW-eWuFAOPX-GSCUgSDcJVAjd96XFK7_O8oWqaPMRZzyzO_3xD20zxNgg8fQUg1hQOxTPNdGA99GtZvT82IQpZLHInZ5XPciwr63jjxQ8p0U0g/w340-h204/HB29G%C3%B6teborgVanhaKuva.jpg" width="340" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p align="center" class="MsoCaption" style="margin-bottom: 0cm;"><b><span lang="SV" style="font-size: 10pt; mso-ansi-language: SV;">Kungliga Sjö- och
Stapelstaden Göteborg<o:p></o:p></span></b></p></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana; font-size: x-small;">Voit ladata pdf-muodossa <a href="https://1drv.ms/b/s!AoYZMI9T_1gJ1RHY_93RVdDBW-Gq?e=VNXiv1"><span style="color: #2b00fe;">täältä</span></a> </span></p></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><b>Miksi juuri Göteborg?</b><br /></span></blockquote> <span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Ensinnäkin: isovihan aikana kolme Hjeltin sorvariveljestä Turusta elivät kahdeksan vuotta (1713-21) pakolaisina Tukholmassa. Siellä he saivat tukea Göteborgissa syntyneeltä varakkaalta laivuri Roluf Rolufsson Heltiltä, joka ilmeisesti järjesti pakolaisille asunnon aivan naapuristaan ja joka ilmeisesti myös taloudellisesti tuki heitä (lue <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/04/pakolaiset-tukholmassa.html"><span style="color: #2b00fe;">tästä</span></a>). Voisivatko samalta vaikuttavat sukunimet merkitä yhteisiä sukujuuria Göteborgissa? </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Toiseksi: Siinä sukutraditiossa, jonka mukaan Hjeltit ovat lähtöisin <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Geldern"><span style="color: #2b00fe;">Geldernin</span></a> kaupungista Hollannin Gelderlandissa, mainitaan esi-isien tulleen Saksan kautta Ruotsiin. Mikä olisikaan luontevampi paikka saapua kuin Göteborg, jota 1600-luku käsittelevissä kirjoituksissa luonnehditaan hollantilaisten siirtokunnaksi – ”<i>Nieuwe Amsterdam</i>”. Em. Roluf Helt on taustaltaan selvästi friisinmaalainen, mutta löytyisikö Göteborgista joitain vihjeitä Hjelttien hollantilaisesta alkuperästä? </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><b>Tontinomistajat </b></span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Göteborgin Larmtrumman-korttelissa, <a href="https://www.google.com/maps/@57.7035509,11.9669786,3a,75y,287.6h,87.74t/data=!3m6!1e1!3m4!1sWn8VypfyFTlIIfR88ZE9SA!2e0!7i13312!8i6656"><span style="color: #2b00fe;">Korsgatanin ja Södra Larmgatanin kulmassa</span></a>, sijaitsee tontti, jonka omistajat vuosina 1637-69 olivat Hielt-nimisiä. Manttaalikirjat alkavat vasta vuodesta 1637, joten Hieltit ovat voineet asua siinä jo aikaisemminkin. Ensimmäisenä mainitaan Nils Gunnarsson Hielt ja sen jälkeen hänen poikansa Lars Nilsson Hielt vuodesta 1653 kuolemaansa saakka vuonna 1669. Larsin puoliso Elin Esbjörnsdotter peri talon leskeksi jäätyään ja myi sen vuonna 1675. Heidän poikansa Nils Larsson Hielt mainitaan vain kerran, vuonna 1666. Muitakin perheenjäseniä on varmaankin ollut, mutta heistä ei ole mitään tietoa. </span></blockquote><br /><p style="text-align: left;"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaiL84BVL7s4hqLkOf_oV2qrciEtxFbeIJdf86Ygq5xgJ5vQIPseer6P1swiOiNHGLnYvc_FpT-u5eVIXTZ06-BiEFXawFw3ZaehU4GqRZ59fPmESS1vSa80VXG4oQ1r3USR-RGIAwk7UcgO6vZD9k30l0-sy2SmTA_fsfR6MwDrJpfgZpMI0-d0M6kQ/s432/HB29G%C3%B6teborg1693.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="432" data-original-width="427" height="286" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaiL84BVL7s4hqLkOf_oV2qrciEtxFbeIJdf86Ygq5xgJ5vQIPseer6P1swiOiNHGLnYvc_FpT-u5eVIXTZ06-BiEFXawFw3ZaehU4GqRZ59fPmESS1vSa80VXG4oQ1r3USR-RGIAwk7UcgO6vZD9k30l0-sy2SmTA_fsfR6MwDrJpfgZpMI0-d0M6kQ/w282-h286/HB29G%C3%B6teborg1693.jpg" width="282" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b><span face=""Calibri",sans-serif" lang="SV" style="font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: SV; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Detalj
av en fransk plan över Göteborg 1693.</span></b></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt; text-align: left;"></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> </span><span style="font-family: verdana;">Käytettävissä olevista asiakirjoista löytyy ainoastaan yksi toinen Hielt-niminen henkilö: <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborgs_r%C3%A5dhusr%C3%A4tt"><span style="color: #2b00fe;">raastuvanoikeuden</span></a> raatimiehenä vuonna 1621 toiminut Oluf Hielt. Muitakin on ehkä ollut, mutta Göteborgin 1600-luvun kirkonkirjoja on säilynyt vain kolmelta vuodelta (1669-71). Ainoa kirkonkirjoista löytynyt tieto koskee Lars Hieltin kuolemaa 2.4.1669. Tässä esitetyt tiedot perustuvat tutkija Olga Dahlin kokoamiin tietoihin 1600- ja 1700-luvun tontinomistajista ja henkilöistä, jotka esiintyvät tontteja koskevissa asiakirjoissa: erilaisia veroluetteloita, perukirjoja, maistraatin ja raastuvanoikeuden pöytäkirjoja sekä kaupungin tilikirjoja, joissa sukulaissuhteita ilmenee vain satunnaisesti. Missään ei mainita näiden Hielttien ammattia, sinänsä outoa.</span></div></blockquote><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Vanhin merkintä Hielteistä löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 25.8.1636. Oikeastaan kyse oli Nils Gunnarson Hieltin vaimosta, jonka nimeä ei mainita: ”<i>Nils Hiälts fraw ist heut dato vor Gericht erschienen</i> …” (Niels Hieltin vaimo on tänä päivänä tullut oikeuden eteen …). Nilsin vaimo pyysi raatia myymään erään Agnes-nimisen, häpeäpaalurangaistuksen kärsineen naisen vaatteet ja korvaamaan siten huostaansa ottaman Agneksen lapsen kuluja. Olga Dahlin mukaan kyseessä on vanhin saksankielinen raastuvanoikeuden pöytäkirja Göteborgissa (ks. <a href="http://www.gbgtomter.se/Rote_1/1.11.pdf"><span style="color: #2b00fe;">täältä</span></a> ).</span></div></blockquote><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt; text-align: left;"></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Olga Dahl on myös translitteroinut runsaasti otteita asiakirjojen teksteistä, joita on sekä ruotsiksi että saksaksi. Henkilöitten nimistä, asiakirjojen sisällöistä ja tekstien kielestä voi karkeasti päätellä, että 1600-luvulla tontinomistajista selvästi alle puolet oli taustaltaan ruotsalaisia ja lopuista puolet hollantilaisia ja puolet saksalaisia. Göteborgin hallinnon johdossa oli kolme pormesteria, yksi ruotsalainen, yksi hollantilainen ja yksi saksalainen, sekä 12 raatimiestä, joista neljän piti olla ruotsalaisia, kolme hollantilaista, kolme saksalaista ja kaksi skottia. Voiko Nils Hieltin vaimoa koskevan pöytäkirjan kielestä päätellä mitään vaimon tai Nilsin äidinkielestä tai alkuperästä? Tuskin, todennäköisesti se merkitsee vain sitä, että alasaksi oli ruotsin ohelle raatimiesten ”työkieli”. </span></div></blockquote><p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_dFZV-wf5Ts1IvRC9LkUnqS3-WQTiM2djWopS4Vu4UfuoBo576dyJvz-on7b2-FSJJBOPD8-ZAyaia7HTGYZx3a4VWAp5gH7KZLCwIDy18oa1avewjpLbsGhqOett6wxkGb5YQjHYYaiGx4P4yvP0lvbN6n-BHfYtqTU3U8laXxBq6T253RvZyHoOJg/s1012/HB29NilsLars.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="292" data-original-width="1012" height="152" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_dFZV-wf5Ts1IvRC9LkUnqS3-WQTiM2djWopS4Vu4UfuoBo576dyJvz-on7b2-FSJJBOPD8-ZAyaia7HTGYZx3a4VWAp5gH7KZLCwIDy18oa1avewjpLbsGhqOett6wxkGb5YQjHYYaiGx4P4yvP0lvbN6n-BHfYtqTU3U8laXxBq6T253RvZyHoOJg/w529-h152/HB29NilsLars.jpg" width="529" /></a> </div><p></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Kuvassa on kaksi esimerkkiä Hielt-nimen kirjoitusasusta. Nils (Gunnarsson) Hielt Göteborgin manttaaliluettelossa vuonna 1637 ja merkintä hänen poikansa Lars (Nilsson) Hjeltin kuolemasta vuonna 1669. Se on viimeinen tieto Hielt-nimisistä Göteborgissa 1600-luvulla.</span></div></blockquote><p> </p><p></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><b style="font-family: verdana;">Tulivatko Turun Hieltit Göteborgista?</b></blockquote><br /><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><span style="font-family: verdana;"> Kirjoitan tästä kysymyksestä ikään kuin vastaus olisi myönteinen. On kuitenkin selvää, etteivät tiedot yhteydestä Göteborgin ja Turun välillä riittäisi vakuuttamaan käräjäoikeutta, mutta tämähän on blogikirjoitus.</span></div></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Vain vähän sen jälkeen, kun Hielt-nimi katosi Göteborgin arkistoista, sama nimi ilmestyi Turkuun. Käytän tässä kirjoitusasua Hielt, joka oli käytössä molemmissa kaupungeissa tuohon aikaan. Hjelt-muoto tuli käyttöön vähitellen vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Viimeinen maininta Nils Larsson Hieltistä Göteborgissa on vuodelta 1666. Ensimmäinen maininta Nils-sorvarista Turussa löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 8.3.1669: ”<i>Nils Swarfare nämnes som värderingsman.</i>” Sukunimeä ei mainita. Göteborgissa Nilsin isä Lars Hielt on merkitty kuolleeksi 2.4.1669 ja talo siirtyi Nielsin äidin, Elin Esbjörnsdotterin, omistukseen. Börjel Björnsson Hieltistä on ensimmäinen maininta vuonna 1675 Turussa, jolloin hän oli ainoa sorvarikisälli edesmenneen sorvari Nilsin lesken luona. Kiltasääntöjen mukaan kuolleen käsityöläisen leskellä oli oikeus jatkaa toimintaa, mikäli siihen löytyy tarpeeksi kokenut kisälli. Seppo Perälä arvelee tutkimuksessaan, että edesmennyt sorvari Nils olisi voinut olla Börjelin setä. Nils Hieltin mukana Göteborgista olisi voinut tulla mahdollisesti hänen vaimonsa ja veljenpoikansa Börjel Björnsson oppipoikana tai kisällinä. Nilsillä ei ainakaan Turussa ollut omia lapsia. Siksi on luontevaa, että Börjel jatkoi setänsä työtä tämän talossa Turun Aninkaisissa. </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Käytössä olevat tiedonpalaset molemmista kaupungeista sopivat yhteen, ristiriitaisuuksia ei ole. Mutta yksi tärkeä palanen puuttuu; mitään tietoja ei löydy Börjelin isästä Björnistä. Oheisessa kaaviossa palapeliin on lisätty hänestä kuvitteellinen puuttuva pala, jossa hän olisi nimeltään Björn Larsson Hielt, Lars Nilsson Hieltin ja Elin Esbjörnsdotterin poika ja Nils-sorvarin veli. Oli aika yleistä, että vanhemmat antoivat ensimmäiselle pojalleen etunimen isänsä isän mukaan, tässä tapauksessa siis Nils Larssonin etunimi tulee Nils Gunnarssonilta, joka on voinut olla hollantilainen tai saksalainen nimeltään Niclas Günterssohn. Seuraava poika sai etunimensä äitinsä isän mukaan, tässä tapauksessa Björn Larssonin etunimi tulisi hänen äidinisältään, selvästi ruotsalaiselta Esbjörniltä ja näkyisi tuntemamme Börjel Björnsson Hieltin patronyyminä (Esbjörn-nimisellä miehellä on jumalten antamat karhun voimat). Tämä olisi myös kaunis selitys asialle, jota olen aina ihmetellyt; sukutraditio ja DNA-testit osoittavat selvästi Hollantiin, etunimet Börjel ja Björn puolestaan Skandinaviaan. </span></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhINo5xm3G47CCYNIEszhY42lI4IRBfhWCyj8XHAiLBrmPX8IIXxyi0YaeBPAienPi23eoEqF74pfEHATYGnjLSVAvC-2id9E6wp14vbabeRtW0AD2bhBhcfU17eQqrRVotd8GoWPh9Q4YDHPloaV5g7YnGoEjzkID-PHqjNMdgbuDHkZXAqAW3pyyCZ6tV/s567/HB29Sukutaulut.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="552" data-original-width="567" height="357" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhINo5xm3G47CCYNIEszhY42lI4IRBfhWCyj8XHAiLBrmPX8IIXxyi0YaeBPAienPi23eoEqF74pfEHATYGnjLSVAvC-2id9E6wp14vbabeRtW0AD2bhBhcfU17eQqrRVotd8GoWPh9Q4YDHPloaV5g7YnGoEjzkID-PHqjNMdgbuDHkZXAqAW3pyyCZ6tV/w366-h357/HB29Sukutaulut.jpg" width="366" /></a></div><br /><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"> <span style="font-family: verdana;">Erikoista on Nils/Niclas-nimen suosio: Göteborgissa se on ollut käytössä kahdessa sukupolvessa kolmesta ja sama tahti jatkui Turussa kolmessa sukupolvessa neljästä.</span></p></blockquote><p> </p><p></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><span style="font-family: verdana;"><b>Olivatko Göteborgin Hieltit hollantilaisia?</b></span></div></blockquote><div style="text-align: left;"> </div> <blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><span style="font-family: verdana;"> Nils Gunnarsson Hieltin syntymäaika voidaan vain karkeasti arvioida asiakirjamainintojen avulla, mutta sen on täytynyt olla aivan 1500-luvun loppuvuosia. Silloin ei vielä ollut mitään Göteborgin kaupunkia; Kustaa II Aadolf aloitti rakentamisen vuonna 1619 ja myönsi kaupunkioikeudet vuonna 1621. Niels Hielt on ehkä ollut niitten ensimmäisten lukuisten hollantilaisten ja saksalaisten joukossa, jotka saapuivat kaupunkia rakentamaan. Vielä 1800-luvulla eläneen sukutraditiomme mukaan hän lähti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Geldern"><span style="color: #2b00fe;">Geldernin</span></a> kaupungista (August Hjelt). Traditio ei kerro lähdön ajankohtaa, mutta tuskin tuollaiset traditiot elävät paljoa kahtasataa vuotta kauemmin, jolloin lähtö ei olisi tapahtunut paljoa ennen 1600-lukua. Alankomaissa käytiin 1500-luvun loppupuolella <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahdeksankymmenvuotinen_sota"><span style="color: #2b00fe;">kahdeksankymmenvuotista sotaa</span></a>; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistyneet_provinssit"><span style="color: #2b00fe;">Yhdistyneitten Alankomaitten Provinssit</span></a> taistelivat itsenäisyytensä puolesta espanjalais-habsburgilaisia joukkoja vastaan. Vuodesta 1587 Geldern kuului <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_Alankomaat"><span style="color: #2b00fe;">Espanjan Alankomaihin</span></a>, toisin sanoen Nils Gunnarsson on elänyt Espanjan kuninkaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Filip_II_(Espanja)"><span style="color: #2b00fe;">Filip II:n</span></a> alamaisena. Työntöä Alankomaista muualle on varmaan esiintynyt ja Kustaa II Aadolf on puolestaan varmistanut, että Göteborgiin on ollut vetoa. Nykyään Geldern kuuluu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon vain kahdeksan kilometriä Hollannin rajalta. </span></div></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Jos Nils Gunnarsson Hieltiä haluaa etsiä Hollannin arkistoista, niin olisi ehkä parempi käyttää nimen hollantilaista muotoa <i>Nicolaus Gondersson</i>. Sukunimi Hielt ilmeisesti kertoo nimen kantajan olevan kotoisin Geldernistä eikä nimi tietenkään ole siellä asuttaessa ollut vielä käytössä. Hielt- ja Geldern-nimien oudolta kuulostava yhteys selittyy hollantilaisten erikoiselta kuulostavalla tavalla ääntää sananalkuinen G-kirjain (kuuntele <a href="https://1drv.ms/u/s!AoYZMI9T_1gJ1QvqwM7-5ZHnaTYZ?e=4MUzV2"><span style="color: #2b00fe;">tästä</span></a>). Tässä voi olla myös selitys sille, että alkuaikoina sukunimi esiintyi joskus G-alkuisena: <i>Gält, Gäldt</i>. Lue Hjelt-nimen etymologiasta enemmän <a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2019/12/hjelt-nimen-etymologiaa.html"><span style="color: #2b00fe;">täältä</span></a>.</span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><br /><br /><b><span style="font-family: verdana;">Laivuri Roluf</span></b></blockquote><div><br /></div><br /><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="separator" style="clear: both;"><span style="font-family: verdana;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDW69B34-5OndgDtzK0lN6ECx7XoqbDgLMFPA7_mk03_o3vwBpSg5mRJj5QJDmENxwvxoXTZx1WfbBfJjWaLZThWjAdT-NMG3-vqr_SOcr6_yBx0cf15w7cw9SqR0ccBfaG_DxGRJAn8R_zKnKBEHsTXnGWATBZiApX4heDsugky44nKzVklvcqrMOPA/s1016/HB29Reparebana.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="651" data-original-width="1016" height="224" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDW69B34-5OndgDtzK0lN6ECx7XoqbDgLMFPA7_mk03_o3vwBpSg5mRJj5QJDmENxwvxoXTZx1WfbBfJjWaLZThWjAdT-NMG3-vqr_SOcr6_yBx0cf15w7cw9SqR0ccBfaG_DxGRJAn8R_zKnKBEHsTXnGWATBZiApX4heDsugky44nKzVklvcqrMOPA/w350-h224/HB29Reparebana.jpg" width="350" /></a></span></div></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><br /></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Hielttien taloa vastapäätä, Södra Larmgatanin toisella puolella, sijaitsi vuonna 1646 perustettu köydenpunontarata (<i>reparebana</i>). Se oli 210 metrin pituinen ja 4,8 metrin levyinen rakennelma ja sijaitsi aivan kaupungin vallihaudan vieressä eikä näin ollen saanut muodostaa estettä kaupungin puolustukselle. Rata oli rakennettava kokonaan puusta ja se oli oltava nopeasti purettavissa eli ilmeisesti se ei ollut katettu. Mestarina (<i>banemästare</i>) toimi Roluf Lambertsson niminen mies, joka työntekijöittensä ohella varmaankin kutsui työpaikkaansa saksalaisittain nimellä Reeperbahn. Friisinmaalainen etunimi Roluf oli 1600-luvun Göteborgissa harvinainen. Alasaksilaista Lambert-nimeä ei puolestaan löydy kuin tämä yksi. Roluf Lambertson on ainoa, joka nimensä ja muitten tietojensa perusteella sopisi entuudestaan tuntemamme Roluf Rolufsson Heltin isäksi. 1660-luvulla Roluf Lambertsson alkoi köydenpunonnan ohella yhä enemmän toimia kaupankäynnin ja laivanvarustamisen parissa ja maistraatti kehotti häntä hakemaan niihin elinkeinolupaa. Näin tapahtui ja Roluf Lambertsonista käytettiin myöhemmin nimityksiä <i>borgare, handelsman</i> ja <i>skeppare</i> eli hän oli ulkomaankauppaan oikeutettu valtaporvari ja oman kauppa-aluksen omistaja. Hänen pojastaan Roluf Heltistä käytettiin Tukholmassa samoja nimiä <i>handelsman</i> ja <i>skeppare</i>, joten näyttää siltä, että hän jatkoi isänsä ammattia ja oli varakas mies jo saapuessaan Tukholmaan 1700-luvun alkuvuosina. Arvoitukseksi jää kuitenkin se, miksi Roluf Lambertssonilla ei näy asiakirjoissa mitään sukunimeä, mutta pojalla on Tukholmaan tullessaan sukunimenä Helt. </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Laivuri Roluf Heltin ja kolmen turkulaisen Hjelt-sorvariveljeksen välinen kahdeksanvuotinen naapuruus ja kanssakäyminen Tukholmassa isovihan aikana ei varmaankaan syntynyt sattumalta, vaan he olivat entuudestaan jotenkin tienneet toisistaan. Lisäksi laivuri Roluf mainitaan yhden veljeksistä, sorvarimestari Niels Hieltin, perukirjassa vuonna 1732: <i>skepparen Roland Hielt</i> oli yksi pesän velkojista melko suurella summalla. Velka oli todennäköisesti peräisin veljesten Tukholman pakolaisvuosilta, kun laivuri auttoi heitä taloudellisesti. </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Riittääkö näihin yhteyksiin se, että heidän isänsä elivät ja työskentelivät saman kadun varrella Göteborgissa? Vai oliko heidän välillään lisäksi jokin sukuyhteys? Tässä asiassa ei voi kuin spekuloida, koska Roluf Heltin äidin nimi ei valitettavasti ole tiedossa, mutta ei se nyt ihan mahdotonta ole, että äiti olisi ollut joku Göteborgin köydenpunontaradan vastapäisen talon tyttäristä. Tällöin Turun kolme sorvariveljestä olisivat olleet Roluf Heltin serkkuja hänen äitinsä puolelta.</span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Mainittakoon vielä, että Tukholmassa laivuri Roluf Helt sai 1720- ja 1730-luvuilla kuusi lasta, jotka kaikki ottivat sukunimekseen Heldt. </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhpgxJsJG_RYYhOXjEVsKv7FP6bG0ZlEqsDhw-VZwzjlQEtcEGhTRswCO8tzjU1-naYRdhWJR5_z3OY72pUfxk4yAYhGbDF2kUtf4bmHy7-H0tjGSo_GUpq-y5AAh6Gbyr3F_MQ5BuTQxsZFpUqucMSh6tDYWwOnLcQma6oA4dwrvxluQBNVMUfKv1Ogw" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="569" data-original-width="768" height="253" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhpgxJsJG_RYYhOXjEVsKv7FP6bG0ZlEqsDhw-VZwzjlQEtcEGhTRswCO8tzjU1-naYRdhWJR5_z3OY72pUfxk4yAYhGbDF2kUtf4bmHy7-H0tjGSo_GUpq-y5AAh6Gbyr3F_MQ5BuTQxsZFpUqucMSh6tDYWwOnLcQma6oA4dwrvxluQBNVMUfKv1Ogw=w342-h253" width="342" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p align="center" class="MsoCaption" style="margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 10pt;"><b>Pinassi </b>(Helsingin
Kaupunginmuseo)<b><o:p></o:p></b></span></p></td></tr></tbody></table><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Laivuri Roluf Hieltin laivan (laivojen) tyypistä ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se oli pinassi, joka 1660-luvusta alkaen oli yleisesti käytössä Itämerellä.</span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /><br /><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><b>Onko genetiikasta apua?</b></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span><span style="font-family: verdana;"> Onhan genetiikasta ollut jo apua Hjelt-suvun alkuperän selvittämisessä ja varmasti uudet DNA-testit tuovat jatkossakin lisää tietoa. Tähän mennessä on selvinnyt, että Hjelt-suku ja sitä geneettisesti lähimmät kahdeksan ruotsalaissukua sijoittuvat yhteiseen <a href="http://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/02/mika-on-isalinjainen-haplopuu.html"><span style="color: #2b00fe;">haplopuun</span></a> haaraan (lue geneettisistä ruotsalaisserkuistamme<a href="https://hjeltblogi.blogspot.com/2022/07/geneettiset-ruotsalaisserkkumme.html"> <span style="color: #2b00fe;">täältä</span></a>). Mainitun haaran alkukoti näyttää olleen jossain Hollannin ja Luoteis-Saksan alueella. Hjelt-suvun ja kolmen sitä geneettisesti lähimmän ruotsalaissuvun yhteisen esi-isän arvioidaan eläneen 1400-luvun jälkipuoliskolla. Kaikkien yhdeksän suvun yhteisen esi-isän arvioidaan eläneen 1300-luvulla. Jos pitää paikkansa, että Hjeltit ovat saapuneet Ruotsiin 1600-luvun alussa ja jatkaneet kolmen sukupolven jälkeen Turkuun, niin ainakin Hjelttien ja em. sukujen yhteiset esi-isät ovat eläneet muualla kuin Ruotsissa. Periaatteessa kahdeksan ruotsalaissuvun kesken yhteisiä esi-isiä voisi löytyä Ruotsistakin, mutta tiedot näistä suvuista eivät oikein tue tätä ajatusta. </span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> Miksi sitten Hollannista ja Saksasta ei löydy vastaavia DNA-tuloksia? Eiväthän kaikki samaan haplopuun haaraan kuuluneet miehet ole sieltä Ruotsiin lähteneet. Yksi syy voi olla siinä, että molemmissa maissa, mutta varsinkin Saksassa tehdään huomattavasti vähemmän DNA-testejä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Ei auta muu kuin vain odotella.</span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"></blockquote><br /><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"> ----------------------------- </span></blockquote></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><br /></span><span style="font-family: verdana;"><b>Lähteitä:</b></span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Wilhelm Berg: <a href="https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/70865"><span style="color: #2b00fe;">Genealogiska anteckningar om Göteborgssläkter</span></a>. (Manuskript 1939)</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Olga Dahl: Det äldsta Göteborgs roteindelning. Sveriges släktforskarförbund. Årsbok 1989.</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Olga Dahl: Göteborgs tomtägare 1637-1807. (Manuskript 2007). <a href="http://www.gbgtomter.se/"><span style="color: #2b00fe;">http://www.gbgtomter.se</span>/</a></span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Göteborgs stad: <a href="https://goteborg.se/wps/portal/start/byggande--lantmateri-och-planarbete/stadsbyggnadskontorets-kundservice/historiskt-material/kartor"><span style="color: #2b00fe;">Historiska kartor</span></a>.</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Seppo Perälä: Sukupuusta sorvattua. Niclas Hjeltin ja Margaretha Caloanderin esivanhemmat, Helsinki 2002.</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Arkivdigital: Göteborgs bouppteckningar 1663-96</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Arkivdigital: Göteborgs rådhusrätts protokoll 1624, 1665-68</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Riksarkivet: Göteborgs Domkyrkoförsamling: död- och begravningsbok 1669-71</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;"> Riksarkivet: Göteborgs Mantallängd 1655</span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Det Gamla Göteborg. <a href="http://gamlagoteborg.se/"><span style="color: #2b00fe;">http://gamlagoteborg.se/</span></a></span></span></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Wikipedia: Göteborgs historia. <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborgs_historia"><span style="color: #2b00fe;">https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6teborgs_historia</span></a></span></span></blockquote><span style="font-family: verdana;"><br /> <br /></span><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><span style="font-family: verdana;"><b><br /></b></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0cm 65.2pt;"><br /><span style="font-family: verdana;"><br /></span></p><p></p>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-22742832048692360812022-07-02T05:00:00.033-07:002022-07-03T00:12:33.677-07:00Geneettiset ruotsalaisserkkumme <p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinwKf08Kh2IqebsUTK_tT5a7Owq8jMR0er_iK__NFoHdOSAZGHemkgR7nFPEuWsPRv3Qw3FtiN89VJoNNHRjnwZMpt8sHw0ZTKhlPjibBU9bKX4C5TelGkssvCgUimqF5uY_zJQWstuy40-sLaxRn1BCORkA6AYW88_FeEQyiZw5JFQkjT8A33XK0H3Q/s491/HB28Sukupuu.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="491" data-original-width="472" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinwKf08Kh2IqebsUTK_tT5a7Owq8jMR0er_iK__NFoHdOSAZGHemkgR7nFPEuWsPRv3Qw3FtiN89VJoNNHRjnwZMpt8sHw0ZTKhlPjibBU9bKX4C5TelGkssvCgUimqF5uY_zJQWstuy40-sLaxRn1BCORkA6AYW88_FeEQyiZw5JFQkjT8A33XK0H3Q/s320/HB28Sukupuu.jpg" width="308" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><span style="font-family: arial;"><br /> Joitakin vuosia on kulunut siitä, kun täällä viimeksi ovat aiheena olleet Hjelt-sukua geneettisesti lähimmät suvut, kaikki Ruotsista. Sen jälkeen on tehty muutamia DNA-testejä, joiden tulokset ovat tarkentaneet kuvaa sukujemme välisistä yhteyksistä. Lisäksi Y-DNA-testejä tehneitten miesten esi-isien haploryhmistä tehdyt aika-arviot ovat kehittyneet. Meitä geneettisesti lähinnä on nyt kahdeksan ruotsalaista sukua, joitten keskinäistä sukuyhteyttä ei voida asiakirjoin osoittaa. Näistä erottuu vielä meitä lähempinä kolmen suvun ryhmä. Perinteisen käsityksen mukaan heitä ei ehkä enää voi pitää sukulaisinamme, mutta geneettisen sukututkimuksen aikajänne on niin pitkä, että heitä voi kutsua geneettisiksi serkuiksemme. Serkuiksi me myös kutsumme toisiamme yhteisessä Facebook-ryhmässämme. <br /><br /> Hjelt-sukuyhteisöön kuuluvien neljän testatun miehen yhteinen<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup"> haploryhmä</a> on <a href="https://discover.familytreedna.com/y-dna/R-BY3280/story">R-BY3280</a>, jota ei esiinny missään muualla. Haploryhmän R-BY3280 viimeisimmän yhteisen esi-isän syntymävuodeksi geneetikkojen aika-arviot antavat laskennallisesti 1742 (95%:n luotettavuusväli 1552-1870). Oheisen kaavion pohjana on <a href="https://www.familytreedna.com/">FTDNA</a>:n aika-arviolaskelma haploryhmästä BY3280. Olen muokannut kuvaa suomentamalla tekstit ja lisäämällä samaan aikajanaan Hjelt-suvun mieslinjan edustajien elinkaaret. Geneetikkojen laskelmat pitävät tältä osin hyvin paikkansa, koska me tiedämme vanhastaan, että em. neljän testatun Hjelt-miehen viimeisin yhteinen esi-isä oli Niclas Hjelt (1739-1808).</span><div><span style="font-family: arial;"><br /></span><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0xMg4Yzxpwc5tfOTWl4EM9g2kiBxRtZ96rfu7rKWg-HCZlZB_7Hv31xxSzA_5Wj6_I3bmzP0VNE9Wv51ZEW4BHJUjZ95NUnItTRUJVrMi8MRfNAL2XTmq2wi9ijmLHsF80lkvTQnH2N5LrknmCwy_1ULyhJVCPjVwvAjMNS7cWyR4xm837ayQ7GMijw/s900/HB28BY3280B.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="590" data-original-width="900" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0xMg4Yzxpwc5tfOTWl4EM9g2kiBxRtZ96rfu7rKWg-HCZlZB_7Hv31xxSzA_5Wj6_I3bmzP0VNE9Wv51ZEW4BHJUjZ95NUnItTRUJVrMi8MRfNAL2XTmq2wi9ijmLHsF80lkvTQnH2N5LrknmCwy_1ULyhJVCPjVwvAjMNS7cWyR4xm837ayQ7GMijw/w568-h374/HB28BY3280B.jpg" width="568" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><span style="font-family: arial;"> Hjelttejä lähinnä olevien kolmen ruotsalaisen suvun keskinäistä sukuyhteyttä ei ole löytynyt asiakirjojen perusteella. Suvut ja niitten vanhimmat tunnetut esi-isät ovat: <br /><br /><b>Fredrickson</b>-suku: Lars Olofsson s. noin 1630 Itä-Göötanmaalla (lue enemmän <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2016/02/vuoritalonpoikia_22.html">täältä</a>) <br /><b>Karlsson</b>-suku: Bengt Olofsson s. 1712 Bergslagenin alueella (lue enemmän <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2016/02/kaivosvouteja-ja-seppia_25.html">täältä</a>) <br /><b>Larsson</b>-suku: Anders Hansson s. 1730 Älvsborgin läänissä <br /><br /> Näitten kolmen suvun sukunimet vakiintuivat vasta 1800-loppupuolella. Sitä ennen suvuissa käytettiin vain patronyymejä. Fredrickson- ja Karlsson sukujen esi-isät olivat vuoritalonpoikia (<a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Bergsman">bergsmän</a>), metallin valmistajia, seppiä, kaivosmiehiä ja kaivosvouteja. Larsson suvun esi-isät puolestaan tilattomia maaseudun asukkaita. <br /><br /> Geneettiset ruotsalaisserkkumme kuuluvat heidän yhteiseen haploryhmään <a href="https://discover.familytreedna.com/y-dna/R-BY13492/story">R-BY13492</a> ja laskennallisesti heidän viimeisimmän yhteisen esi-isänsä arvioidaan eläneen noin vuonna 1646 (95%:n luotettavuusväli 1421-1802). Fredrickson-suvun vanhin tunnettu esi-isä on syntynyt vuonna 1630, joten periaatteessa hän voisi olla ruotsalaisten yhteinen esi-isä. Asiakirjojen perusteella näin ei kuitenkaan ole, joten näitten kolmen suvun yhteisen esi-isän on täytynyt elää sitä aikaisemmin, mutta ei välttämättä kovin paljoa. Jos yhden sukupolven pituutena käytetään 30 vuotta, niin silloin ruotsalaisserkkumme olisivat suunnilleen 10.-12. serkkuja keskenään. <br /><br /> Oheisessa kaaviossa näkyy FTDNA:n aika-arvio ruotsalaisserkkujemme yhteisen esi-isän syntymäajasta. Kuvaan on lisätty kullekin ruotsalaissuvulle aikajana siihen saakka, kun heidän esi-isänsä ovat tiedossa.</span></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlLL6wW0fR0y4GDwqYft5SOmqwqxW5sAcM2cb9uUSTcA1SYUzDDzT7QPY_KKHnt72WXqbTZ-uwikkLcy9Xv3BlpKynHnUn8MJZpgmfFMYbQSnHwmC3TCl57reG-tmfojati-LJp0mWnR1DR-7ikjknlwh_KrgEblt3WKpFz51yjTtWj9pIiGCPb53XHw/s945/HB28BY13492B.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="606" data-original-width="945" height="372" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlLL6wW0fR0y4GDwqYft5SOmqwqxW5sAcM2cb9uUSTcA1SYUzDDzT7QPY_KKHnt72WXqbTZ-uwikkLcy9Xv3BlpKynHnUn8MJZpgmfFMYbQSnHwmC3TCl57reG-tmfojati-LJp0mWnR1DR-7ikjknlwh_KrgEblt3WKpFz51yjTtWj9pIiGCPb53XHw/w581-h372/HB28BY13492B.jpg" width="581" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><span style="font-family: arial;"> Entä milloin Hjelt-suvun esi-isälinja on erkaantunut geneettisten ruotsalaisserkkujemme yhteisestä esi-isälinjasta? Hjelt-suvun ja ruotsalaisten viimeisin yhteinen haploryhmä on <a href="https://discover.familytreedna.com/y-dna/R-BY33251/story">R-BY33251</a>, jonka arvioidaan syntyneen n. vuonna 1475 (95%:n luotettavuusväli 1243-1648). Hjelttien ja ruotsalaisserkkujen geneettiset linjat ovat siis erkaantuneet sen jälkeen. Tällöin DNA-testin tehneet kolme ruotsalaisserkkuamme olisivat suunnilleen elossa olevien Hjelt-miesten 15.-17. serkkuja.</span><br /><div><span style="font-family: arial;"><br /></span></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKtXTCtOgUMupL2irpizZGhHykLWzqEJnHplOB7xcCOt9ePKbJnCFFtkhjrWwxCT9e1cD_GmXcd8cjrP4nIIO5fZGZXSniVjl3W3AEheDPGkO5QOzuBQ3ewKK6-IqEBqTE00qDdZdqwHc5VK6iBChxaoz4O1u7X_iJdLsLOufRpT8d3VXnjCF96oXRVA/s1002/HB28BY33251B.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="675" data-original-width="1002" height="395" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKtXTCtOgUMupL2irpizZGhHykLWzqEJnHplOB7xcCOt9ePKbJnCFFtkhjrWwxCT9e1cD_GmXcd8cjrP4nIIO5fZGZXSniVjl3W3AEheDPGkO5QOzuBQ3ewKK6-IqEBqTE00qDdZdqwHc5VK6iBChxaoz4O1u7X_iJdLsLOufRpT8d3VXnjCF96oXRVA/w587-h395/HB28BY33251B.jpg" width="587" /></a></div><span style="font-family: arial;"> Jos Hjelt-suku on lähtöisin Hollannista, kuten oletetaan, niin lähtö on ilmeisesti tapahtunut aikaisintaan 1500-luvun puolivälissä, todennäköisesti vasta 1600-luvun puolella. Tämä merkitsisi sitä, että myös geneettisten ruotsalaisserkkujemme esi-isät olisivat lähtöisin Hollannista. Oheisessa kuvassa näkyy aika-arvio kaikkien tässä mainittujen seitsemän miehen ja neljän suvun yhteisen esi-isän syntymäajasta. Kuvaan on lisätty sukujen esi-isien aikajanat niin pitkälle kuin ne tunnetaan. On selvää, että yhteisen esi-isämme selvittäminen kirjallisten lähteitten perusteella ei onnistu. Sen sijaan voi hyvinkin ilmestyä uusia DNA-testejä, joitten tulokset tarkentavat tässä esitettyjä geneettisiä sukulaisuussuhteita.</span></div><div><span style="font-family: arial;"><br /></span></div><div><span style="font-family: arial;">------</span></div><div><span style="font-family: arial; font-size: x-small;">Tässä kirjoituksessa olevat aika-arviolaskelmat perustuvat Family Tree DNA:n ja Iain McDonaldin kehittämään algoritmiin.</span></div><div><span style="font-family: arial; font-size: x-small;">Kaaviopohjat: FamilyTree DNA Discover <a href="https://discover.familytreedna.com/">https://discover.familytreedna.com/</a> </span></div><div><span style="font-family: arial; font-size: x-small;"><br /></span></div><div><span style="font-family: arial;"><br /><br /></span></div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-35381445969543855942022-04-23T09:28:00.021-07:002022-05-27T06:56:11.773-07:00Lyseolaisen sotilaskivääri<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFCDBtSaBnCSY1FYL0wSnOTjk-Kj2VYMzbS5CEmcGZT1lxAZZcyHCW8-vKyR1tQ7PzoKNhdvFnh8uUGmkPOyi0qjjIcGWAK_UURpXq7SNhPVLhI9dspMoNMb1t4O3fO6dBGKvnvaXh6rITTm8PfHZkK5mm_ZNl52mldSePlsCFr8pOmLJMwrd8zNHNXA/s1172/Kiv%C3%A4%C3%A4rienJako2.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="815" data-original-width="1172" height="344" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFCDBtSaBnCSY1FYL0wSnOTjk-Kj2VYMzbS5CEmcGZT1lxAZZcyHCW8-vKyR1tQ7PzoKNhdvFnh8uUGmkPOyi0qjjIcGWAK_UURpXq7SNhPVLhI9dspMoNMb1t4O3fO6dBGKvnvaXh6rITTm8PfHZkK5mm_ZNl52mldSePlsCFr8pOmLJMwrd8zNHNXA/w493-h344/Kiv%C3%A4%C3%A4rienJako2.jpg" width="493" /></a></div><div><br /></div><span style="font-family: verdana;"> Yllä oleva kuva löytyy Helsingin Suojeluskuntapiirin historiateoksesta. Siinä Helsingin Koululaispataljoonalle jaetaan kiväärit Katajanokalla Merikasarmin asevarastolla 23. päivänä marraskuuta 1918. Olin heti varma, että tyytyväisenä myhäilevä juuri aseen saanut koululainen on isäni. Huom. varustus: kravatti kaulassa ja nenäliina rintataskussa. Asiasta olivat vakuuttuneita myös sisarukseni. Joka tapauksessa 16-vuotias isäni oli todistettavasti paikalla. Tämä selviää asekuitista, jonka löysin isäni jälkeen jääneistä papereista, kun selvittelin niitä kolmisenkymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Asekuitin mukaan I pataljoonan I komppaniaan kuuluva koululainen Kauko Hjelt kuittasi 23.11.1918 vastaanottaneensa venäläisen sotilaskiväärin no: 106974. Meillä Kaukon lapsilla ei ennen kuitin löytymistä ollut aavistustakaan tällaisesta toiminnasta. </span><div><br /></div><div><br /></div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgecVl8Ko1HNRUSsJAK2tibTFA_ntqu9W8yMobSVHPdU-fl8VjjkBWgGXuUaMJfIKZMnJ929zNcW3MVx5MyZ0ekOb5ux7BvxGMhiOMHf5aEINQCtQjvoINVoBWeCB9EEF9r9WCr0ScIYVmIAuclohxEOUL7AdIO8xsjSt9rxuajYqdGpZGQw5BEQrPXDQ/s1669/AsekuittiS.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1057" data-original-width="1669" height="334" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgecVl8Ko1HNRUSsJAK2tibTFA_ntqu9W8yMobSVHPdU-fl8VjjkBWgGXuUaMJfIKZMnJ929zNcW3MVx5MyZ0ekOb5ux7BvxGMhiOMHf5aEINQCtQjvoINVoBWeCB9EEF9r9WCr0ScIYVmIAuclohxEOUL7AdIO8xsjSt9rxuajYqdGpZGQw5BEQrPXDQ/w525-h334/AsekuittiS.jpg" width="525" /></a><div><br /></div><div><span style="font-family: verdana;"> Helsingin Suojeluskuntapiirin historiikissa kuvataan tapausta näin: <br /><br /><i>”Sotakomissariaatti luovutti Koululaispataljoonalle aseet 23.11.1918. Pataljoona marssi suljetussa osastossa Katajanokalla olleelle armeijan asevarastolle, jossa jokainen suojeluskuntalainen sai kuitata kiväärin. Aseistetut, mutta vielä siviilipukuiset komppaniat marssivat Kauppatorin laidalle, jossa suojeluskuntalaiset saivat käskyn mennä suorinta tietä kotiin. Osa pojista meni kuitenkin Espalle näyttämään ”saalistaan”. Poliisi tietysti ihmetteli aseistautuneiden siviilipukuisten nuorukaisten ilmestymistä katukuvaan - olivathan mielialat vielä syksyllä hieman levottomat. Lehtori Blomqvist joutui selvittämään asiaa poliisiasemalle, jolloin tilanne rauhoittui. Onneksi patruunoita ei vielä jaettu.” </i><br /><br /> Sisällissodan aikaisessa Helsingissä toimi maan alla Valkokaarti, jonka toiminnassa Kaukon 17-vuotias isoveli oli ollut mukana. Kaukolta moinen toiminta oli ehdottomasti kielletty ja isoveljen osallistuminen ase kädessä Helsingin valtaukseen 12. huhtikuuta oli nuoremmalle kova pala. Mutta äiti ei antanut periksi: <br /><br /><i>”… siinähän on pääsemättömissä, kun hän </i>[Kauko]<i> saa päähänsä jotain. Koko iltapäivän hän jankkasi kanssani, niin että ihan olin uuvuksissa. Nyt hän makaa sängyllä itkemässä. Saa nähdä voittaako hän itsensä ja alistuu.” </i><br /><br /> Valtauksen jälkeen Valkokaarti sulautettiin armeijaan ja näin syntyi Helsingin Jääkäriprikaati, johon Lauri-veli liittyi lyhyeksi aikaa. Tästä johtuen pääkaupungissa oli kesällä 1918 poikkeuksellinen tilanne; täällä ei ollut minkäänlaista suojeluskuntajärjestöä. Eräät voimistelunopettajat ja koululaiset eivät jääneet toimettomiksi. Ensimmäisinä suojeluskuntia ryhtyivät perustamaan koululaiset Ressun voimistelunopettajan lehtori Johan Blomqvistin johdolla. 22.10. pidetyssä Ressun toverikunnan kokouksessa laadittiin muitten koulujen toverikunnille kirje, jossa niitä pyydettiin nimeämään edustajansa seuraavana päivänä keskustelemaan kysymyksestä:” Onko uudestaan perustettavalla suojeluskunnalla Helsingin oppikoululaisten kannatus?”. 23.10. pidettyyn kokoukseen osallistui edustajia yhteensä 11 koulusta. Kokouksessa päätettiin elokuussa annettuun suojeluskuntia koskevaan lakiin perustuen perustaa Koululaispataljoona. Jäseniksi hyväksyttiin kaikki aikaisemmat suojeluskuntalaiset ja valkokaartilaiset sekä 17 vuotta täyttäneet koululaiset. Mukaan pääsi jopa muutamia 13-vuotiaita vanhempiensa luvalla. Kun sitten Helsingin Suojeluskuntapiiri perustettiin marraskuun alussa, niin toimintansa jo aiemmin aloittaneet koululaiset saivat kunnian tulla nimitetyksi Suojeluskuntapiirin 1. pataljoonaksi. <br /><br /> Koululaispataljoonaan ilmoittautui heti niin runsaasti jäseniä, että siihen voitiin perustaa neljä yksikköä: kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen kiväärikomppania sekä kaksikielinen konekiväärikomppania. 1. Komppaniaa kutsuttiin ”Normaalilyseon komppaniaksi”. Siihen kuului koululaisia Norssin lisäksi Uudesta Yhteiskoulusta ja Kallion Yhteiskoulusta. 2. Komppania koostui ruotsinkielisistä kouluista. 3. Komppaniaa kutsuttiin ”Reaalilyseon Komppaniaksi. Ressun lisäksi siihen kuuluivat Suomalainen Lyseo ja Suomalainen Yhteiskoulu. Konekiväärikomppanian päällikkönä toimi lyseolainen Akseli Pietiläinen, Kaukon luokkatoveri ja tuleva lanko. Luokka- ja koulutovereittensa lisäksi Kaukolla oli tuttu mies Koululaispataljoonan komentajana; vänrikki Heikki Järnefelt Lepolan naapurista. <br /><br /> Juho Kusti Paasikivi puolisoineen oli aktiivisesti mukana Koululaispataljoonan perustamisessa ja sen toimintaa tukemassa. Anna Paasikivi mm. osallistui pataljoonan lipun naulaamiseen. Heidän vanhempi poikansa, Jussi oli Kaukon luokkatoveri ja mukana myös Koululaispataljoonassa. Paasikivet olivat muutenkin tuttu näky Lepolassa, olihan Paasikivi toiminut senaattorina Edvard Hjeltin ja sitten August Hjeltin senaatissa. Lisäksi heidän Jukola-niminen maatilansa sijaitsi vain pienen matkan päässä Keravalla, ja heidän poikansa olivat mukana Tuusulanjärven nuorison riennoissa. <br /></span><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;">-------------------</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif;">Roudasmaa, Stig: Helsingin
Suojeluskuntapiirin historia 1918-1944. Jyväskylä 1997.<o:p></o:p></span></p><p><br /></p></div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-68256710246560232752021-12-12T05:25:00.002-08:002022-05-27T06:57:52.728-07:001921 - viimeinen kesä Lepolassa<p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiRi-jY4FfjiqgxEBs8Y5Yb6E5HvInXNCNZrflyP3j9OJ9uYTHbYy07E7_Y-YDhKZ0A0ZxuluuuFjcfjIfcwlM0xx5Rc2catuLdmNoxKdOvTM6plZ37TqNJKMLmQxwiCMnsHQuzwD2OO4m104Z2rbewtixG9DlLXbuFZZ_mW2_47j6teYsYmmLgRn9nZw=s549" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="357" data-original-width="549" height="329" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiRi-jY4FfjiqgxEBs8Y5Yb6E5HvInXNCNZrflyP3j9OJ9uYTHbYy07E7_Y-YDhKZ0A0ZxuluuuFjcfjIfcwlM0xx5Rc2catuLdmNoxKdOvTM6plZ37TqNJKMLmQxwiCMnsHQuzwD2OO4m104Z2rbewtixG9DlLXbuFZZ_mW2_47j6teYsYmmLgRn9nZw=w506-h329" width="506" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lepolan päärakennus</td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><br /> Sata vuotta sitten vuonna 1921 päättyi Hjelttien aika Lepolassa Tuusulanjärven rannalla. Otto Hjeltin kuoleman jälkeen vuonna 1913 Lepola oli jäänyt hänen poikiensa August ja Arthur Hjeltin haltuun. August kuoli vuonna 1919, jonka jälkeen toiseksi omistajaksi jäi hänen leskensä Lisbeth. <br /><br /> Kevääseen 1921 mennessä Arthur ja Lisbeth olivat tulleet siihen tulokseen, etteivät taloudellisesti pysty enää hoitamaan Lepolaa. Asia oli edennyt jo sen verran, että oli ilmaantunut kaksi ostajaehdokasta; Elanto ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/E._N._Set%C3%A4l%C3%A4">professori E.N. Setälä</a>. Arthur ja Lisbeth eivät kuitenkaan pitäneet Setälän tarjousta 400.000 mk sopivana. Heinäkuun lopulla näytti kuitenkin jo siltä, että kaupasta oltaisiin jo päästy yksimielisyyteen Setälän kanssa. Mutkia tuli kuitenkin matkaan kun Setälä kiinnostuikin enemmän Koivikon tilasta, joka tuli yllättäen myyntiin agronomi Hernbergin kuoltua vain 42-vuotiaana ja perikunnan joutuessa laittamaan Koivikon myyntiin. Syyskuussa Koivikko myytiin kuitenkin Suojeluskuntajärjestölle, jonka päällystöopistona se sitten toimi 1940-luvulle saakka. Suojeluskuntien lakkautuksen jälkeen paikalla toimi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taistelukoulu">Taistelukoulu</a>. <br /><br /> Koivikon kaupan näin ratkettua pääsivät Arthur ja Lisbet uudelleen Setälän kanssa sopimukseen Lepolan myynnistä. Osan kauppahinnasta Setälä näyttää maksaneen omistamillaan Merilinnan osakkeilla, koska Arthurin perhe muutti Merilinnan Neitsytpolun puoleisesta portaikosta Setälän tilavampaan asuntoon Merikadun puolella. <br /><br /> ”<i>Ilmeisesti on tämä kesä todella viimeinen, jonka vietämme Lepolassa. Täällä on käynyt ostajia useampia paikkaa katsomassa. Näyttää kuitenkin varmalta, että Lepola joutuu prof. Setälälle. Ratkaisu tapahtunee tällä viikolla. Kyllä tuntuu raskaalta luopua rakkaasta lapsuudenkodista, mutta se on osoittautunut yhä selvemmin välttämättömyydeksi, johon on pakko alistua.</i>” (Arthur Hjelt 31.7.1921) <br /><br /> Kesään 1921 päättyi siis Lepolan tarina Hjelt-suvun keskeisenä paikkana. Eron haikeus on varmaankin ollut käsin kosketeltavaa kun kolmen perheen irtaimistoa huutokaupattiin syksyllä. <br /><br /></span><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhonZGa2MJ4VJmNhppTqmthyr55QS0PO7aPaDqWchawvIsDFJb1Vmm9qPstrUe7p8UrYQP9Cwfv9mu1dgDA-qCgoXF-veNJ0-XaYQpVPf6UvIWJwKdri6vtjMiKTDlON8025MBMflkyeleq3GT1XxDNRoC-I9gNufNido8oXTaWWYY-ZiCpaSyK-GE3bw=s361" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhonZGa2MJ4VJmNhppTqmthyr55QS0PO7aPaDqWchawvIsDFJb1Vmm9qPstrUe7p8UrYQP9Cwfv9mu1dgDA-qCgoXF-veNJ0-XaYQpVPf6UvIWJwKdri6vtjMiKTDlON8025MBMflkyeleq3GT1XxDNRoC-I9gNufNido8oXTaWWYY-ZiCpaSyK-GE3bw=s361" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="361" data-original-width="237" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhonZGa2MJ4VJmNhppTqmthyr55QS0PO7aPaDqWchawvIsDFJb1Vmm9qPstrUe7p8UrYQP9Cwfv9mu1dgDA-qCgoXF-veNJ0-XaYQpVPf6UvIWJwKdri6vtjMiKTDlON8025MBMflkyeleq3GT1XxDNRoC-I9gNufNido8oXTaWWYY-ZiCpaSyK-GE3bw=w262-h400" width="262" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="color: #050505; font-family: "inherit",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: "Segoe UI Historic"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: EN-US;">Keski-Uusimaa 14.9.1921 </span></td></tr></tbody></table></a><span style="font-family: verdana;"><br /> Toimeliaana miehenä Setälän mielestä Lepola-nimi ei ollut hänelle sovelias; hän vaihtoi sen Toimela-nimeen. Marraskuussa 1921 Setälä oli jo muuttanut Lepolaan, mutta pienestä lehti-ilmoituksesta päätellen hänen Hupi-koiransa ei tainnut sinne kotiutua. <br /><br /></span><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgU-ylK_FtK_ef5-bl7i7f8DGS48ab3zlNR3tfRgTE47UPRk1-GqPhSIfDG7utQsIbg6fr9GjJMb-q6DPodEXgYZoP1-Jo2QhyYH4hbyDmlwgHJNny19sW_wKxC-73JUVcj4QYnuvw3kb4V_1Myury-320tD0S7IIrW7rHiKyZ6ADhjSJtjPfjwLXGMlA=s259" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="104" data-original-width="259" height="161" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgU-ylK_FtK_ef5-bl7i7f8DGS48ab3zlNR3tfRgTE47UPRk1-GqPhSIfDG7utQsIbg6fr9GjJMb-q6DPodEXgYZoP1-Jo2QhyYH4hbyDmlwgHJNny19sW_wKxC-73JUVcj4QYnuvw3kb4V_1Myury-320tD0S7IIrW7rHiKyZ6ADhjSJtjPfjwLXGMlA=w400-h161" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="color: #050505; font-family: "inherit", serif; font-size: 11.5pt;">Uusi Suomi 20.11.1921 <br /><br /></span></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"> Nykyään paikalla toimii Seurakuntaopisto, jossa Lepolan muistoa vaalitaan yhdessä sen mukaan nimetyssä opiston huoneessa ja puutarhassa olevalla Yolanda Hjeltin mukaan nimetyllä hiljentymispaikalla.</span><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /></div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-59896355039293034362021-07-15T01:38:00.029-07:002022-05-27T06:58:22.692-07:00Tulipalo Oulunkylässä<span style="font-family: verdana;"><br /> Huhtikuussa vuonna 1891 Vera Hjelt ilmoitti näkyvästi Uuden Suomettaren etusivulla: <br /><br /> <i>Allekirjoittanut saa kunnioittavasati ilmoittaa, että Oulunkylän pysäkin luokse perustan Höyrysaha & Höyrynikkaritehtaan ja että tilauksia jo nyt voidaan jättää konttoriini Vladimirinkatu 6. <br /><br /> Tehdas toimittaa rakennustöitä, sisustaa asuinhuoneita, valmistaa sekä komeita, että yksinkertaisia huonekalunikkaritöitä: myöskin huviloita, kokoushuoneita, ruokahuoneita, tamburia ja kyökkiä varten; sisustaa konttorihuoneistoja ja myymälöitä, valmistaa puu-osia tarvekaluihin, valmistaa kouluhuonekaluja mm. hygienisiä koulupulpettia; valmistaa ja asentaa kuntoon voimistelutelineitä kouluihin ja koteihin; valmistaa koulukirjakauppatarpeita; linjaleja, penaleja, kynänvarsia, piirustuslautoja j.n.e. Varastossa myydään veistomallia, höyläpenkkiä, sorvia ja veistokaluja, sekä kokoelmissa kouluja varten, että kappaleittain. Työ toimitetaan halpaan hintaan ja taataan sen hyvyys. </i></span><div><div style="text-align: center;"><i style="font-family: verdana;"> VERA HJELT</i></div><div><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFjUZNtyPjcsnuKDCYj1lHNNA7O64YavMBztVFFoI3xJalUNGFlyX6xZih87J48Abbk8LnslbFPDb2kiqYWvIDN8Kf5mvg84R4jyCOODUSMhYOrg6rKxayiuz4JxLc7Q89EYXNDNd-DOgO/s641/HB25Kartta.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="305" data-original-width="641" height="190" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFjUZNtyPjcsnuKDCYj1lHNNA7O64YavMBztVFFoI3xJalUNGFlyX6xZih87J48Abbk8LnslbFPDb2kiqYWvIDN8Kf5mvg84R4jyCOODUSMhYOrg6rKxayiuz4JxLc7Q89EYXNDNd-DOgO/w400-h190/HB25Kartta.jpg" width="400" /></a></div><br /><span style="font-family: verdana;"> Tehdas oli aluksi yksin Vera Hjeltin omistuksessa, mutta parin vuoden kuluttua se muutettiin osakeyhtiöksi. Tehdasalue sijaitsi Jokiniementien varrella lähellä junaradan tasoristeystä (nykyään kevyen liikenteen silta).</span></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /> Saha- ja tehdasrakennusten lisäksi alueelle rakennettiin raaka-aine- ja valmistuotevarastoja sekä kaksikerroksinen konttorirakennus. Asuinrakennuksia oli neljä: isännöitsijä Lindholmilla ja työnjohtaja Pettersonilla kummallakin omansa ja kaksi työväelle tarkoitettua taloa. Tehdasalueella sijaitsi myös Folkets Hus, joka ilmeisesti oli tarkoitettu työväen harrastuksille. Työväkeä oli suurimmillaan satakunta henkilöä. <br /><br /> Lauantaina heinäkuun 25. päivänä 1896 Oulunkylän tehtailla oltiin täydessä työn touhussa. Tehtaan toiminta oli laajentunut eikä tuotteita pystytty toimittamaan niin paljon kuin niitä oli tilattu. Klo 11 aikaan höyrykoneen hoitaja oli pistäytynyt tarkistamaan veden tuloa. Kun hän 5 minuutin kuluttua palasi, oli konehuone täysin tulen vallassa; tulipesästä oli tippunut kekäle lattialla olleeseen lastukasaan. Tuli levisi räjähdysmäisen nopeasti konttorirakennukseen, jonka toisessa kerroksessa työskennellyt konttoristi oli jäädä loukkuun, mutta pelastautui ikkunan kautta. Tehdasrakennus, kaksikerroksinen konttorirakennus ja neljä asuinrakennusta olivat parin tunnin jälkeen palaneet poroiksi perustuksiaan myöten. Rakennus, jossa oli sahalaitos, kuivaushuoneita ja höyrykonehuone sekä vastatulleita koneita, tuhoutui. Puusepäntehdas, jossa oli 250 puolivalmista ovea ja juuri valmistuneet 500 ikkunakarmia ja joukko ovenkarmeja, paloi kuten myös puutavaravarasto ja siellä olleet 500 tukkia ja 100 syltä halkoja. Maalitehdas ja valmiitten tuotteitten varasto, jossa oli koulupulpetteja, tuoleja, pöytiä, kaappeja ja hienompia huonekaluja, tuhoutuivat. Radan varrella varastoidut 2500 tukkipuuta säilyivät.<br /><br /> Palo levisi myös tehdasalueen ulkopuolelle. Jokiniementien puhelinpylväät paloivat ja puhelinyhteydet Oulunkylään olivat poikki pari päivää. Jokiniementien toisella puolella sijainnut leskirouva Nyholmin huvilarakennus ulkohuoneineen tuhoutui. Pohjoispuolella sijainnut Ekströmin huvila, jossa toimi Nikanderin kauppa, paloi. Suurta pelkoa aiheutti lähistöllä sijainnut Julius Tallbergin ruuti- ja dynamiittivarasto, joka onneksi sijaitsi tuulen yläpuolella. <br /><br /> Sammutusjoukoista ensimmäisinä tulivat paikalle Kumtähden ja Arabian tehtaitten ruiskut miehistöineen, sitten Oulunkylän ruisku. Rautateitse ylimääräisillä junilla paikalle saapuivat Helsingin VPK:n ja VR:n ruiskut. Avuksi oli myös komennettu sotilaita Uudenmaan Pataljoonasta ja venäläisestä varuskunnasta. ”<i>Kaikilla palopaikalle johtavilla teillä oli joutilasta väkeä tungokseen saakka ja suureksi haitaksi sammutukselle. Warkauksia sekä palon aikana ja jälkeen ovat harjoittaneet pahankuriset pojat ja naiset</i>”, kirjoitti Päivälehti.</span></div><div><span style="font-family: verdana;"><br /></span></div><div><span style="font-family: verdana;">--------------------------</span></div><br />Uusi Suometar 9.4.1891<br />Päivälehti 26.7. ja 28.7.1896<br />Aura Korppi-Tommola: Hjelt, Vera (1857-1947). Kansallisbiografia.<br />Tuula Vuolle-Selki: Vera Hjelt - työväensuojelija, 2013</div></div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-21977428398187189502021-04-08T07:26:00.002-07:002022-11-05T02:51:59.387-07:00Pronssikuume<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6UDR1T8dnZZCh2PmutKXPRtkTBk31bpB1tev7LqfzDwLb1IG22aiwLdY8eU9R4wzLeST87xxSq0AQ1Kp-hy2WXXXzmwMM8dRZt-K3whSEmrGu28k1zrV4FFNubTk2Kz0aX55N-o85QiUs/s589/HB24Pronssimiekka.jpg" style="font-family: verdana; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="462" data-original-width="589" height="314" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6UDR1T8dnZZCh2PmutKXPRtkTBk31bpB1tev7LqfzDwLb1IG22aiwLdY8eU9R4wzLeST87xxSq0AQ1Kp-hy2WXXXzmwMM8dRZt-K3whSEmrGu28k1zrV4FFNubTk2Kz0aX55N-o85QiUs/w400-h314/HB24Pronssimiekka.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pronssimiekkaa valetaan esihistoriallisella ajalla</td></tr></tbody></table><p> </p><br /><span style="font-family: verdana;"><b> Uusi muinainen sukulainen </b><br /><br /> Tammikuussa 2021 tehdyssä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Muinais-DNA">muinais-DNA</a>-tutkimuksessa oli 24 vainajan joukossa eräs n. 2380 eaa. Ranskassa kuollut mies, joka on kiinnostava meidän kannaltamme. Euroopan museoihin varastoiduista muinaisten vainajien luista on viimeisten kuuden vuoden aikana kiihtyvään tahtiin tehty DNA-testejä. Vainajista on entuudestaan tiedetty perusasiat; hautauspaikka, elinympäristön kulttuuri ja arvioidut kuolinajat. Tässä artikkelissa aika-arviot ovat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiohiiliajoitus">radiohiiliajoituksella</a> saatuja piste-estimaatteja, joihin tulee huomioida 80-120 vuoden pituiset virhemarginaalit suuntaansa. <br /><br /> Mainittu vainaja kuuluu <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup_R-DF27">haploryhmään R-DF27</a>, johon Hjelt-suvun miehetkin kuuluvat (kuten ehkä kymmenen miljoonaa muutakin miestä ympäri maailmaa). Lisäksi hän on toistaiseksi vanhin löydetty R-DF27 mies. Kakkossijalle siirtyi n. 90 vuotta myöhemmin elänyt <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2016/10/muinainen-sukulainen_16.html">DF27-mies Pohjois-Saksasta</a>. Seuraavina tulevat kaksi vainajaa Sisiliasta, toinen vain 20 vuotta ja toinen 110 vuotta myöhemmin. Viidenneksi vanhin löytyy Espanjasta 70 vuotta edellisen jälkeen eli 1897 eaa. Nämä viisi tapausta ovat tulleet esille viimeisten neljän vuoden aikana. <br /><br /><br /><b> Yhteinen muinainen kantaisämme </b><br /><br /> Vielä muutama vuosi sitten geneetikot ovat omilla menetelmillään arvioineet DF27-mutaation syntymäajaksi n. 2200 eaa. Muinais-DNA:sta tehdyt todelliset havainnot ovat menneet kuitenkin tuota arviota vanhemmiksi ja tänä päivänä DF27-mutaation arvellaan syntyneen 2700-2500 eaa. Tämä mutaatio on ilmestynyt jollekin miesyksilölle, jota ei todennäköisesti koskaan löydetä, mutta hänen voidaan joka tapauksessa sanoa olevan em. viiden vainajan ja myös kaikkien Hjelt-miesten DF27-kantaisä. <br /><br /> Tässä mainitut viisi vainajaa ovat siis eläneet vain n. 270 vuoden aikana DF27-kantaisänsä jälkeen (virhemarginaalitkin huomioiden n. 350 vuotta). Liikkuvaa väkeä ovat olleet kun ovat levinneet niinkin laajalle alueelle Eurooppaan. Eivät he meidän esi-isiämme olleet, mutta varmasti samoihin aikoihin eläneitten muinaisten esi-isiemme jonkinasteisia serkkuja. Heistä saatujen arkeologisten ja kielitieteellisten faktojen avulla voimme jotenkin eläytyä siihen, millaista samoihin aikoihin eläneitten esi-isiemme elämä on mahdollisesti o</span><span style="font-family: verdana; text-align: center;">llut.</span><span style="font-family: verdana;"><br /><br /></span><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB_UK50EjQ7HTeuT4eiJAkLqdMmLNFsuU5mFvtMOyublklhX7Bzo1MCFEqTgOFRZWKZKyk3EkQpTWpTqJxourX_9_cenktn23Hf5nGmdi66DuFYwrH_WUQoaxSx0DEq3iUfi6URN-A2qbe/s1280/HB24Pronssikuume.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB_UK50EjQ7HTeuT4eiJAkLqdMmLNFsuU5mFvtMOyublklhX7Bzo1MCFEqTgOFRZWKZKyk3EkQpTWpTqJxourX_9_cenktn23Hf5nGmdi66DuFYwrH_WUQoaxSx0DEq3iUfi6URN-A2qbe/w640-h360/HB24Pronssikuume.jpg" width="640" /></a><span style="font-family: verdana;"><br /><br /> Oheiseen karttaan olen merkinnyt viiden vainajan löytöpaikat ja lisäksi arokansojen leviämisreitin Tonavan laakson kautta Länsi-Eurooppaan yleisesti vallassa olevan käsityksen mukaan. European Lowlands tarkoittaa aluetta, josta Hjelttien oletetaan olevan lähtöisin. DF27- kantaisän elinaluetta ei tiedetä, mutta tähän asti hänen on oletettu asuneen Pohjois-Saksassa. Tosin tässä asiassa on vuosia ollut käynnissä maaottelu Espanja vastaan Muu maailma. Koska tänä päivänä selvä valtaosa R-DF27 miehistä elää Espanjassa ja Portugalissa, niin heikäläisten mielestä DF27-kantaisäkin on syntynyt Iberian niemimaalla. Viimeisin löytö kuitenkin heikentää espanjalaisten perusteluja; nyt tunnetaan neljä DF27-miestä, jotka ovat vanhempia kuin Iberian niemimaalla vanhin tiedossa oleva. <br /><br /><br /><b> Pronssin liikkeellepaneva voima </b><br /><br /> Idästä tullut arokansa (<i>steppe people</i>) oli indoeurooppalainen ja se levisi hyvin nopeasti paleoeurooppalaisten asuttamaan Länsi-Eurooppaan. Arokansa osasi pronssin teon ja heidän mukanaan Eurooppa siirtyi pronssikauteen. He suunnistivat nopeasti sellaisille seuduille, joista löytyi pronssin valmistamiseen tarvittavaa tinaa ja kuparia. Noita mineraaleja ei tarvinnut pahemmin etsiä, sillä paleoeurooppalaiset olivat pitkään valmistaneet tina- ja kupariesineitä ja louhoksia oli ympäri Eurooppaa, mutta pronssin valmistamisen taitoa he eivät omanneet. Arolta tulleitten ei tarvinnut kuin tavalla tai toisella ottaa näitä louhoksia haltuunsa ja ryhtyä pronssin tekoon. Erityisesti Iberian niemimaalla oli näitä haluttuja mineraaleja ja sinne arolta tulleet suunnistivatkin. Mineraaleja löytyi myös Sisiliasta ja eikös juuri samoilta seuduilta saaren pohjoisosasta Palermon lähistöltä, jossa tässä mainitut kaksi sisilialaista muinaista vainajaakin elivät. Arolta tulleitten liikkuminen tapahtui nopeasti, koska he olivat tottuneet liikkuvaan elämänmuotoon; he ratsastivat, tavarat lastattiin härkävankkureihin ja karja kulki mukana. Sen sijaan paleoeurooppalaiset eivät tunteneet vankkureita eivätkä olleet nähneetkään hevosia. <br /><br />---------------------------------- <br /><br /><span style="font-size: x-small;">Marcella Di Bella: Archaeometric study of the hellenistic metallurgy in Sicily: Mineralogical and chemical characterization of iron slags from punic panormos (Palermo, Italy). 2018 <br /><br />Fernandes: The spread of steppe and Iranian-related ancestry in the islands of the western Mediterranean, 2020. <br /><br />Seguin-Orlando et al.: <a href="https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(20)31835-2?fbclid=IwAR2DefL6suzjplU-ABy7x54WatRqnx3lYC05G7TIunImCFCMxyKogNyg0AQ">Heterogeneous Hunter-Gatherer and Steppe-Related Ancestries in Late Neolithic and Bell Beaker Genomes from Present-Day France</a>. 2021 <br /><br />Chris Corner: Ancient R-DF27. <a href="https://sites.google.com/site/rox2cluster/ancient-df27">https://sites.google.com/site/rox2cluster/ancient-df27</a> <br /><br />Anthrogenica: <a href="https://anthrogenica.com/showthread.php?827-Where-did-DF27-originate-and-when-and-how-did-it-expand/page90">Where did DF27 originate? And when and how did it expand?</a> (January - March 2021) <br /></span></span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><span style="font-size: x-small;"><br /></span> <br /><br /> Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-4999354714792581372020-11-07T08:33:00.005-08:002022-05-27T07:07:14.517-07:00Spiritismi Vera Hjeltin kiinnostuksen kohteena<p> </p><span style="font-family: verdana;"><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIepLQy1h6BdrHqBzrVX9aI_Gsxz4frS5VvszTIi4MeB2KVAybh1Tl5AFLKv6ezJRgED_c1W3OplexrvpdMws2o92ullXREuBiLCbfvnIMTf2PgvBJY3DgLnmIjrVsnpVlvZb8IMmk4SrP/s472/Spiritismi.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="472" data-original-width="428" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIepLQy1h6BdrHqBzrVX9aI_Gsxz4frS5VvszTIi4MeB2KVAybh1Tl5AFLKv6ezJRgED_c1W3OplexrvpdMws2o92ullXREuBiLCbfvnIMTf2PgvBJY3DgLnmIjrVsnpVlvZb8IMmk4SrP/s320/Spiritismi.jpg" /></a></div><br /></div> Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kirjoitti vuonna 2017 Vera Hjeltin teosofiasta (lue <a href="https://drive.google.com/file/d/13f0fV0s2C7UiBLrVBhZt9LSg62eELYmP/view?usp=sharing">tästä</a>). Nyt Kaartinen on löytänyt uutta lähdeaineistoa Vera Hjeltin toiminnasta spiritismin parissa, joka edelsi hänen teosofista heräämistään. <br /><br /><br /><b>Kiinnostus herää </b><br /><br /> 25.3.1894 36-vuotias Vera Hjelt kertoo eräässä kirjeessään spiritismin tutkijalle <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alexander_Aksakov">Aleksander Aksakoville</a> hieman siitä miten hänen kiinnostuksensa spiritualismiin sai alkunsa ja kehittyi (alkuperäinen kirje ruotsiksi): <br /><br /> ”<i>... as to my previous attitude towards spiritualism — I have known of the movement since 1880, without ever understanding anything about it, (except in the last two years,) but supposing that it dealt solely with the reality of ghosts. But for the past two years I have read, with vivid interest, books both in favor of and against spiritualism, and have taken part in the séances of family circles, here, and in those of the Society for Psychic Research of Stockholm. I was therefore perfectly familiar with the principles of spiritualism — at least with the most important ones. As for the purely psychic aspect of the question, I believed in the possibility of the phenomena, though I was not convinced of their actual occurrence.</i>” <br /><br /> Vuonna 1893 joukko spiritismistä kiinnostuneita henkilöitä kutsui tunnetun meedion Madame d’Espérancen Helsinkiin. Ilmeisesti Vera Hjelt oli yksi kutsujista, ainakin osa heistä kuului hänen ystäväpiiriinsä. Vera Hjelt ja hänen elämäntoverinsa Fanny Tavaststjerna osallistuivat jokaiseen kuuteen yksityiseen spiritistiseen istuntoon yhdessä toistakymmentä henkilöä käsittävän ryhmän kanssa. Istuntojen osanottajalista on mielenkiintoinen: mm. kaksi kenraalia, toinen perheineen, kirjailija <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasimir_Leino">Kasimir Leino</a> ja toimittaja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Boldt">Jean Boldt</a>, myöhemmin tunnettu järjestämistään ”kirkkomellakoista”.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Meri_Toppelius"> Meri Toppelius</a> oli mukana Vera Hjeltin ja Fanny Tavaststjernan "Höyläyhtiössä" ja myöhemmin leskeksi jäänyt Anna Hertzberg muutti äitinsä kanssa Vera Hjeltin ja Fanny Tavaststjernan Korkeavuorenkadulle perustamaan taloyhtiöön. <br /><br /><br /><b>Demateriaalisaatio</b> <br /><br /> Viimeisestä Madame d’Espérance istunnosta tuli sensaatio; sen aikana tapahtui meedion alaruumiin demateriaalisaatio. Istunnon jälkeen osanottajien kesken syntyi erimielisyyksiä ja ”kynäsota”, jota käytiin lehdistössä. Aleksander Aksakov julkaisi istunnosta kirjan, jossa oli myös osanottajien kirjallisia todistuksia tapahtuneesta. Ranskankielinen kirja käännettiin myös englanniksi ja sen myötä istunto tuli tunnetuksi maailmalla. Jotkut osanottajat tunsivat joutuneensa petoksen kohteeksi eivätkä antaneet todistuksiaan Aksakoville. Vera Hjelt puolestaan ei pitänyt arvosteluja perusteltuina: “<i>Epäilijän täytyy muistaa, että meedion olisi ollut mahdotonta saada aikaan tapahtunutta ilmiötä petollisesti samalla puhuen koko ajan meidän kanssamme</i>”. Aksakov suorastaan ylistää Vera Hjeltin todistuksen tarkkuutta ja hienoutta ja tutustuminen häneen vakuutti Aksakovin edelleenkin. Hjeltissä hän näki inhimillisen älyn elävän inkarnaation, joka on aktiivinen, käytännöllinen ja terve. (Lue Vera Hjeltin todistus <a href="https://archive.org/details/caseofpartialdem01aksa/page/34/mode/2up">tästä</a> ja Fanny Tavaststjernan todistus <a href="https://archive.org/details/caseofpartialdem01aksa/page/72/mode/2up">tästä</a>.) <br /><br /></span><span style="font-family: verdana;"> Vera Hjeltin kirjeestä Aksakoville 25.3.1894:</span><div><span style="font-family: verdana;"> </span><span style="font-family: verdana;"><br /> “.<i>.. I acquired that certainty in the course of séances given by Madam d'Espérance, having frequently had an opportunity to test the genuineness of the phenomena. The last of these sittings was particularly convincing to me. That which I saw and witnessed from my place is not, for me, a belief: it is a fact. At the same time, I have continued my investigations in spiritualism with still greater interest, without losing any of the faculty, which is my special characteristic, for taking a calmly critical view of such manifestations. <br /><br /> I may be permitted to pass this judgment upon myself because the method by which a person is accustomed to weigh evidence exercises a certain influence upon her judgment and her power of observation. ... I wish to convince you that I am not so credulous as to permit myself to be tricked or imposed upon</i>.” <br /><br /> Aksakov piti myös Fanny Tavaststjernaa erinomaisena todistajana, hän on koulutettu, ajatteleva, rauhallinen ja vakava luonteeltaan. Hän ei liioitellut, kuvitellut eikä välitellyt etukäteen muodostettuja mielipiteitä. Omassa todistuksessaan myös Fanny Tavaststjerna avaa hieman suhdettaan spiritismiin: <br /><br /> “<i>Such information as I possessed on the subject [spiritualism] was given me by my sister, who is a member of the "Society for Psychical Research," of Stockholm, and by Miss Hjelt, who has attended meetings of that society for the past year. The subject interested me deeply and I had an eager desire to learn more of it, and for this reason I was very glad of the opportunity to be present at the séances given by Madam d'Espérance.</i>” (Fanny Tavaststjernan kirje Aksakoville 20.4.1894) <br /><br /><br /><b>Spiritismistä teosofiaan </b><br /><br /> Myöhemmin Vera Hjelt ei myöntänyt kuitenkaan olleensa spiritisti ja toteaa: ”... <i>tämä on kummallista: istunnoista seuraa harvoin mitään hyvää. Niistä syntyy tavan takaa riitojen tulva, henkilökohtaisia syytöksiä, kyllä, suoranaista vihaa, vainoa ja toiveita vastapuolen vahingoittamisesta</i>.” (Vera Hjeltin kirje Cely Mechelinille 1901) <br /><br /> Vera Hjeltin teosofinen herääminen ajoittuu niin lähelle edellisiä tapauksia, että väistämättä herää kysymys, oliko asioilla jokin yhteys. Marjo Kaartisen mukaan herääminen tapahtui kesällä 1894 <a href="https://www.mommolankartano.fi/4">Mommolan</a> rusthollissa Kiskon Toijassa, jossa Vera vieraili monena kesänä. Kesällä 1893 Vera Hjelt kirjoitti Cely Mechelinille: ”<i>olen aivan ihastunut tähän spirituaaliseen ilmiöön</i>”. Vera Hjeltin eno Lars von Pfaler oli kaksivuotiaana otettu kasvattilapseksi Mommolaan. Sen jälkeen kun von Pfaler vuonna 1864 muutti pois, rusthollissa asui kolmenkymmenen vuoden ajan leskirouvien ja naimattomien naisten muodostama yhteisö. Vera Hjeltin mukaan naiset olivat ”<i>vanhoja älykkäitä kunnollisia tätejä täynnä nykyajan virtauksia, nykyajan vapaamielisiä ajatuksia</i>”. Hjelt luki tädeille myös politiikasta ja yhteiskuntakysymyksistä ja niistä keskusteltiin. <br /><br />------------------------------------------------------ <br /><span style="font-size: x-small;">Lähteet: <br /><br />Aleksander Aksakov: <a href="https://archive.org/details/caseofpartialdem01aksa/page/n5/mode/2up">A Case of Partial Dematerialization of the Body of a Medium</a>. Boston 1898. <br /><br />Marjo Kaartinen: <a href="https://drive.google.com/file/d/13f0fV0s2C7UiBLrVBhZt9LSg62eELYmP/view?usp=sharing">Vera Hjeltin teosofinen elämäntyö</a>. Historiallinen aikakauskirja 2/2017. <br /><br />Marjo Kaartinen: <a href="https://drive.google.com/file/d/1m371hHI98gvSW0hwQpv7DYG4SH2eATlx/view?usp=sharing">Vera Hjelt and the calling of theosophical universal work</a>, 1894–1904. 2017 <br /><br />Marjo Kaartinen: Spiritistinen istunto. 2020</span></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: x-small;">Kiskon seurakunnan rippikirjat 1842-99</span></span></div>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-61775754172793108602020-06-01T00:05:00.065-07:002022-10-10T09:55:51.317-07:00Uudenkirkon ja Amerikan Levisonit<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQ0JGkmpXpVg1vuCmSLqv1mNzO-zbKE24e4GMACuJwaoIhZkfpCMkDWaMI-2Eq34iJ6yExwPNT-VcDPYeP79B5mALvzAqpOhi4PCCtYxfRPw_INngRdJmTGuj_8tQnJ5uG_CDrzpdExfuf/s1600/Levison%2526Hjelt.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="467" data-original-width="893" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQ0JGkmpXpVg1vuCmSLqv1mNzO-zbKE24e4GMACuJwaoIhZkfpCMkDWaMI-2Eq34iJ6yExwPNT-VcDPYeP79B5mALvzAqpOhi4PCCtYxfRPw_INngRdJmTGuj_8tQnJ5uG_CDrzpdExfuf/w469-h243/Levison%2526Hjelt.jpg" width="469" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 10pt; line-height: 107%;">Levison- ja Hjelt-sukujen yhteys ja uudet
sukuhaarat.</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: right;">
<span style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">(Kirjoittajat: Erkki Hjelt ja Jani Muurinen)</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<span face=""verdana" , sans-serif"><br /> Oheisesta kaaviosta näkyy, että 1800-luvulla kolme Levison-sukuista veljestä solmi avioliiton kolmen Hjelt-suvun naisen kanssa. Levison-suku tuli Mecklenburgista Suomeen vasta 1790-luvulla eikä se vielä ollut kovin laaja. (Ks. <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/08/leevin-pojat-ripaus-suomenjuutalaisten.html">Ripaus suomenjuutalaisten historiaa</a>). Miespuoleisia jälkeläisiä suvussa on ollut ainoastaan kahdella em. veljeksistä, joten voidaan käytännössä sanoa, että 1800-luvusta lähtien se joka Suomessa oli Levison oli myös Hjelt. Tosin suku pieneni voimakkaasti niin, ettei sukunimeä Levison ole Suomesta löytynyt pitkiin aikoihin. Kahdesta 1800-luvulla merille lähteneen Levison-miehen vaiheista ei ole säilynyt tietoja. Nyt on kuitenkin vuoden sisällä löytynyt kaksi uutta, ennen tuntematonta sukuhaaraa. <br /><br /><br /><b>Outo haploryhmä löytyy Uudeltakirkolta</b> <br /><br /> Vuosi sitten Jani Muurinen halusi selvittää DNA-testillä, pitävätkö hänen tiedot isoisästään paikkansa. Uudenkirkon (Kannaksella) kirkonkirjojen mukaan isoisä kuului vanhaan paikalliseen talonpoikaissukuun. Suvun miehistä oli jo aikaisemmin tehty <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_sukututkimus#Y-DNA:n_tutkimus">Y-DNA-testi</a>, jonka mukaan he kuuluvat suomalaisten miesten yleisimpään haploryhmään N. Sen takia hämmästys oli suuri kun selvisi, että Jani Muurisen haploryhmä on täysin erilainen (J-ZS10611), itse asiassa toistaiseksi ainut laatuaan Suomessa. Muualta maailmasta on vain yksi tapaus, jonka kanssa Muurisella on yhteinen geneettinen esi-isä 400-600 vuoden päässä. Muurisen haploryhmä ja geneettisesti häntä lähimpien miesten nimet viittaavat siihen, että kyseessä on yksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/A%C5%A1kenasijuutalaiset">aškenasijuutalaisille</a> tyypillisistä haploryhmistä. <br /><br /> Pian selvisi, että Jani Muurisen isoisän syntymän aikoihin 1910-luvulla Uudellakirkolla vaikutti tulliaseman päällikkönä Axel Levison. Hänen isoisänsä oli Mecklenburgista Saksasta vuonna 1794 Turkuun tullut aškenasijuutalainen Selig Levin. Axel Levison lähti merille 18-vuotiaana ja valmistui merikapteeniksi kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1889 hän aloitti työnsä Jukkolan tulliaseman päällikkönä Uudellakirkolla. Jani Muurisen suvussa kerrotun tradition mukaan hänen aviottoman isoisänsä isä oli ”saksalainen merikapteeni”. Kirkonkirjojen mukaan Axel Levison oli myös isoisän siskon kummi. Axel Levisonin ainoa avioliitosta syntynyt poikalapsi eli vain kymmenkuukautiseksi. <br /><br /> Jani Muurinen teetti myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_sukututkimus#Autosomaalisen_DNA:n_tutkimus">autosomalisen DNA-testin</a> (miehille ja naisille). Tämän testin serkkulistan kärjessä esiintyy monia Hjelt-sukuun kuuluvia henkilöitä. Hjelt-sukuyhteisössä tiedetään 24 henkilön tehneen autosomalisen testin. Joukosta erottuu selvästi viisi Fredrik Wilhelm Hjeltin jälkeläistä, joitten testitulokset ennustavat heidän olevan Jani Muurisen 3.-5. serkkuja. Tämä selittyy sillä, että Axel Levisonin äiti oli Fredrik Wilhelm Hjeltin tytär Sofia Carolina Hjelt. <br /><br /> Käräjäoikeudessa tämä ei riittäisi, mutta käytännössä voidaan sanoa, että Uudeltakirkolta löytyi Levison/Hjelt-suvulle uusi geneettinen, patrilineaarinen jälkeläishaara, jossa ei kylläkään esiinny mainittuja sukunimiä (vielä). <br /><br /><br /><b>Levisoneja löytyy Amerikasta </b><br /><br /> Jani Muurisen DNA-serkkulistalla ei tullut vastaan yhtään suomalaista Levison-suvun jäsentä. Satojen serkkujen joukosta erään pseudonyymin takaa löytyi kuitenkin eräs kolmannen polven amerikansuomalainen, joka osoittautui Suomen Levison-suvun jälkeläiseksi. Testin antaman ennusteen mukaan tämä M. Levison olisi Jani Muurisen 3.-4. serkku. Ongelmaksi muodostui se, että M. Levison ilmoitti Suomesta lähteneeksi isoisäkseen 1870-luvulla syntyneen John Levisonin, joka oli ihan tuntematon nimi täällä. Lopulta M. Levison lähetti kopiot isovanhempiensa saamasta kahdesta ruotsinkielisestä kirjeestä. Kirjeet olivat Turussa naimattomana eläneeltä Zaida Levisonilta. Ensimmäinen kirje oli vuodelta 1938. Siinä Zaida kutsuu kirjeen saajaa veljekseen. Toinen kirje on osoitettu vuotta myöhemmin veljen leskeksi jääneelle englantilaissyntyiselle puolisolle Emma Jenzenille. Nyt nimiongelma ratkesi, kyseessä oli Zaida Levisonin kymmenen vuotta nuorempi veli Allan Waldemar Levison.</span></div><div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;"><span face=""verdana" , sans-serif"><br /></span></div><div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;"><span face=""verdana" , sans-serif"> Löydettyään Turun Levison-suvun amerikkalaiset jälkeläiset Jani Muurinen on tunnistanut kolme heistä autosomaaliselta serkkulistaltaan sellaisilta sijoilta, jotka vahvistavat löydettyä sukuyhteyttä. Vakuuttavin osoitus Muurisen ja Amerikan Levisonien välisestä sukuyhteydestä on erään Allan Waldemar Levisonin mieslinjaisen jälkeläisen tekemä Y-DNA-testi. 37 markkerista hänen ja Muurisen välillä on vain yhdessä poikkeama. Löydetyn sukuyhteyden mukaan heidän pitäisi olla keskenään neljänsiä serkkuja ja FTDNA:n laskentamalli tukee tätä päätelmää 89%:n todennäköisyydellä. <br /><br /> Allan Levison oli Turusta lähtenyt merille laivapoikana. Vuonna 1895 hän lopetti pestinsä suomalaisissa laivoissa, mutta jatkoi merimiehenä eri puolilla maailmaa. Vuonna 1914 hän asettui asumaan Yhdysvaltoihin ja otti nimen John Levison. Vuonna 1917 hänen nimensä näkyy eräässä lehtiuutisessa, jossa kerrotaan New Yorkissa tapahtuneesta salpietarilaitoksen tulipalosta. Laitos oli USA:n sotatarviketeollisuuden kannalta tärkeä, koska sen tuotetta käytettiin ruudin valmistuksessa. Sen takia uutisessa mainitaan laitoksen vartijan olleen suomalainen John Levison, siis Venäjän alamainen ja USA:n liittolainen käynnissä olleessa maailmansodassa. Sen sijaan vihollisvaltioitten Saksan ja Itävallan kansalaisia ei salpietarilaitoksella työskennellyt.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<span face=""verdana" , sans-serif"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSJjAsgaYqGRP7xrNjlaBECgLM-H99kjPQmsnR1YAKF3OWyx_CyJZck4P807-etoDzZFX8kFxaKCW6ysMs6gd_uwPJ1hW0Y0_ZsMdbNRlxUQjU-EKzBdp9m23xS1irsctrOaJhgWvE7QRA/s1600/HB22JohnLevison.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="843" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSJjAsgaYqGRP7xrNjlaBECgLM-H99kjPQmsnR1YAKF3OWyx_CyJZck4P807-etoDzZFX8kFxaKCW6ysMs6gd_uwPJ1hW0Y0_ZsMdbNRlxUQjU-EKzBdp9m23xS1irsctrOaJhgWvE7QRA/s320/HB22JohnLevison.jpg" width="210" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 11pt; line-height: 107%;">Boston Globe, 19.marraskuuta 1917</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<br /></div>
<span face=""verdana" , sans-serif"> Viime sotien aikana yhteydenpito amerikkalaisten ja turkulaisten Levisonien välillä loppui eivätkä he kahdeksaankymmeneen vuoteen tietäneet toisistaan mitään. Nyt yhteyden auettua uudestaan 3.-4. serkusten kesken amerikkalaiset Levisonit ovat saaneet kuulla aivan uusia asioita alkuperästään 1700-luvun Mecklenburgissa ja 1800-luvun Turussa. John Levisonin monien jälkeläisten sukunimi Levison on tänä päivänä Amerikassa käytössä jo kolmannessa sukupolvessa. </span>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-66752574809125131162020-05-19T01:45:00.001-07:002022-05-27T07:11:18.233-07:00Laulajatar Fanny Hjelt hurmasi italialaiset<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJVXwc0DJjRiTcvms93w1BLgZWYqSBKYHePxJ03iWK2zeiAHlwBZjQgH9V2gNN1iZF9g0NruOw9URqKy9KalHwEOH5zLBUuhyphenhyphenchfHi-OD1Gs6C_bRJaY5Ie0SIyKTGkpmDvTwiKsM4Ad4L/s1600/GranMondo.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="488" data-original-width="344" height="340" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJVXwc0DJjRiTcvms93w1BLgZWYqSBKYHePxJ03iWK2zeiAHlwBZjQgH9V2gNN1iZF9g0NruOw9URqKy9KalHwEOH5zLBUuhyphenhyphenchfHi-OD1Gs6C_bRJaY5Ie0SIyKTGkpmDvTwiKsM4Ad4L/w239-h340/GranMondo.jpg" width="239" /></a></div>
<br />
<span face=""verdana" , sans-serif"><i>Quante volte, diss io: <br />Costei per fermo nacque in paradiso!</i> <br /><br />(Kuinka usein olenkaan sanonut: <br />Hän on varmasti syntynyt paratiisissa!) <br /><br /> Näin luonnehti roomalainen kuvalehti Gran Mondo 28-vuotiasta suomalaista laulajatarta Fanny Hjeltiä artikkelissaan tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 1906. Fanny Hjelt oli opiskellut laulua Roomassa 1904-05 ja sen jälkeen oleskellut jonkin aikaa Suomessa. Tammikuussa 1906 hän palasi Roomaan jatkamaan opintojaan ja oli varmaan mielissään näistä Gran Mondon tervetuliaissanoista. Roomalaislehden artikkeli herätti huomiota myös Suomessa ja siitä löytyy käännöksiä lehdistössä: <br /><br /> <i>”Denna förtjusande unga dam härstammar från en av de mest berömda och mest aktade familjer, som för närvarande finnas i Finland. <br /><br /> Hon har kommit till Rom ledd av sin nobla smak; och vi hafva beundrat hennes utsökta godhet, hennes dygder, hennes blida lynne, hennes tjusande blygsamhet! Huru kunde jag förklara den beundransvärda skönheten, en skönhet så fin och säregen, hos denna Nordens ljufva dotter med blonda lockar och ögon blå! Från hela hennes unga person utgår städes ett det mest tjusande behag, vare sig hon går eller står, vare sig hon sjunger med sin härliga och uttrycksfulla röst eller talar eller ler sitt blida löje ... städse synes den älskvärda unga damen som det efterlängtade och drömda idealet! <br /><br /> Måtte den beundransvärda Fanny Hjelt uppfylla sitt löfte och stanna här för alltid, på det att Italiens trädgård må riktas med en så härlig blomma, det är hennes sanna vänners önskan, och jämte denna kära önskan upprepar jag de sköna raderna af kärlekens största skald."</i><br />(Nya Pressen 5.2.1906) <br /><br /> Gran Mondon artikkelissa oli myös kuva Fanny Hjeltistä, mutta sitä ei suomalaisista lehdistä valitettavasti löydy. Aikalaiskuvausten mukaan Fanny on selvästikin ollut kaunis nainen: </span><span face="Verdana, sans-serif"><i>Som ung satt Vera Hjelt söndag efter söndag i kyrkan och beundrade en "hänförande vacker" ung släkting, Fanny Hjelt; hennes skönhet fascinerade Vera.</i></span><br />
<span face=""verdana" , sans-serif"><br /></span>
<span face=""verdana" , sans-serif"> Ennen toista opintojaksoaan Roomassa Fanny Hjelt ehti esiintyä Suomessa monta kertaa. Italialaisvaikutus näkyi esim. Helsingin Seurahuoneella (nyk. kaupungintalo) 6.12.1905 pidetyssä musiikki-illassa, jossa esiintyi italialainen orkesteri ja jossa Fanny Hjelt esitti italialaisia yksinlauluja luutun säestyksellä. </span><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK6O5Q7MK1RhBC5BwFD7uPGYAoJnnOsddNFcNGSRIdykban9ggKpZWlpr0fa0o3RSDTFmA7WxosoS5qsvorWDXfcEa14AdvSPyA0vkxWc0l7ujR7A4km9VwrhhxhFCG8Ay4G9KgB0Da7oG/s1600/Soiree.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="308" data-original-width="191" height="347" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK6O5Q7MK1RhBC5BwFD7uPGYAoJnnOsddNFcNGSRIdykban9ggKpZWlpr0fa0o3RSDTFmA7WxosoS5qsvorWDXfcEa14AdvSPyA0vkxWc0l7ujR7A4km9VwrhhxhFCG8Ay4G9KgB0Da7oG/w215-h347/Soiree.jpg" width="215" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="line-height: 107%;"><span face=""verdana" , sans-serif" style="font-size: xx-small;">Hbl 3.12.1905</span></span></td></tr>
</tbody></table>
<span face=""verdana" , sans-serif"><br /> Palattuaan Suomeen Fanny Hjelt jatkoi esiintymisiään, joista löytyy mainoksia ja arviointeja lehdistössä. Suomalaiset arvioinnit eivät tosin yllä lähellekään Gran Mondon hurmaantunutta tekstiä. <br /><br /> <i>”Fröken Fanny Hjelt sjöng temperamentfullt den ena sången efter den andra. Prestationerna mottogs med lifliga applåder”.</i> (Hbl 27.1.1917) <br /><br /> Nuorsuomalaisen naisklubin 10-vuotisjuhlissa huhtikuussa 1912 ”nti Fanny Hjelt lauloi pianon säestyksellä lauluja”. Tilaisuudessa esiintyi myös ”teatteriseurue” Lepolan naapurista: neidit Liisa Järnefelt ja Ruth Sibelius sekä herra Heikki Järnefelt. <br /><br /> Fanny Pauline Hjelt syntyi Turussa vuonna 1877 ja oli vanhempiensa litografi Karl Rurik Hjeltin ja Augusta Björnin ainoa lapsi. Joku yhteys perheessä oli jo silloin Italiaan, koska peräti 16 kummin joukossa oli neiti Carolina Borgogni Pisasta. Vuonna 1904 Fanny kihlautui Theodor Söderlundin kanssa. Vähän myöhemmin häntä kutsuttiin nimellä rouva Fanny Söderlund muissa yhteyksissä kuin laulajattarena. Jonkin ajan kuluttua häntä nimitettiin taas neiti Fanny Hjeltiksi, olisikohan hän jäänyt leskeksi. <br /><br /> Vuonna 1922 Fanny Hjelt meni naimisiin helsinkiläisen liikemies Hugo Daniel Grönlundin kanssa. Grönlund omisti mm. 1905 perustamansa Katajanokan Tupakkakaupan. Taisi olla Fannyn vaikutusta, että uudeksi nimeksi tuli Tupakkakauppa Signora. Fannyn henki elää vielä: paikalla toimii tänä päivänä kahvila Signora, joka mainostaa aitoa italialaista kahviaan. Fanny Hjelt kuoli vuonna 1933. Fannyn kuolinpaikka ei ole tiedossa, mutta viimeisen leposijansa hän sai vanhempiensa vieressä Turun hautausmaalla.</span><br />
<div>
<span face=""verdana" , sans-serif"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYjJeo1EGiEWkbo8tZWOCF67uZBxKNi5762CGUDlaNFWYv4sWwb8kfON7mTgl4rv60yXHhNsCbdlNOXyxyO8g8Ci8C2pKGQiS9Ufqn_3oUKclqXEUOYTHhq53Fj-nvI2oT9YHmGuukaryU/s1600/Signora.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="750" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYjJeo1EGiEWkbo8tZWOCF67uZBxKNi5762CGUDlaNFWYv4sWwb8kfON7mTgl4rv60yXHhNsCbdlNOXyxyO8g8Ci8C2pKGQiS9Ufqn_3oUKclqXEUOYTHhq53Fj-nvI2oT9YHmGuukaryU/s320/Signora.jpg" width="240" /></a></div>
<div>
<span face=""verdana" , sans-serif"><br /></span></div>
Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-22460318536658783442020-05-10T04:01:00.000-07:002022-12-01T09:17:42.910-08:00Sukufilateliaa<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSH8ieRcxSzFETIZvckpFWpvMbACd72YNvDGcdiEu8hU9vAh_9545R3Q_gXZodKe8gNduhTWfZFUPcbt72-nLcsCha-K998ca3MN-hW4nt8XanNnJVtbYjcHPz-j4WKonuKTFHQPFD550N/s1600/OskarHjelt.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="269" data-original-width="455" height="236" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSH8ieRcxSzFETIZvckpFWpvMbACd72YNvDGcdiEu8hU9vAh_9545R3Q_gXZodKe8gNduhTWfZFUPcbt72-nLcsCha-K998ca3MN-hW4nt8XanNnJVtbYjcHPz-j4WKonuKTFHQPFD550N/s400/OskarHjelt.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 10.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Kotiväeltä Keravalta lähti vuonna 1906
uudenvuodentervehdys 22-vuotiaalle merimies Oskar (Ossian) Hjeltille
Melpomene-laivalle Iquiquen satamaan Chilessä. Kortti on osoitettu Saksan konsulaattiin
Iquiqueen Chileen.<br />"Kuvia sukufilateliakansioista ©SEH" </span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"> Kuten monet muutkin, emeritusprofessori <a href="https://prabook.com/web/sven-erik_oskar.hjelt/134564">Sven-Erik Hjelt</a> aloitti postimerkkien keräilyn jo lapsena opastajanaan isoisänsä Pieksämäen apteekkari Osvald Hjelt. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2004 hän pystyi vakavissaan syventymään harrastukseensa ja kiinnostui filateelisten näyttelykokoelmien teosta. Aluksi hän keskittyi aihefilateliaan, jonka kokoelmien täytyy muodostaa aineistoon perustuva tarina. Näyttelyissä esillä olleitten kokoelmiensa aiheet ovat liittyneet Hjeltin tieteenalan, geofysiikan, eri osa-alueisiin: ukkoskortit, salamat, revontulet ja maanjäristykset. Lisäksi filatelia-aiheina ovat olleet DX-kuuntelu ja Antarktiksen eri alueet. Oman ja vaimonsa sukuihin liittyvien Pieksämäen ja Raudun postihistoriat ovat tulleet mukaan viime vuosina. <br /><br /> Huutokaupoissa eteen tuli silloin tällöin Hjelt-sukulaisten postia ja vähitellen Sven-Erik Hjelt alkoi systemaattisesti ottaa sitä talteen. Hjelt-sukuun liittyvää aineistoa on kertynyt neljä mapillista; yhteensä muutamia satoja kohteita 1880-luvulta 1940-luvulle (<a href="https://drive.google.com/open?id=1QdF5ajh3ZDAgFLi0kPkKeEXnwp9m--s1">ks. luettelo</a>). Melkein kaikista Hjelt-suvun haaroista on löytynyt jotakin. Hjeltin suunnitelmissa on jo jonkun aikaa ollut laatia tästä aineistosta kelvollinen ”sukupuu” johonkin filateeliseen näyttelyyn. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><b>Asemapäällikkö Karl Alfred Hjelt osoittautuu sukulaiseksi</b><br /><br /> Aluksi Sven-Erik ei ollut orientoitunut sukulaissuhteisiin liittyviin filatelistisiin kohteisiin. Innostus aiheeseen syntyi Ruukin asemapäällikkö Karl Alfred Hjeltille syyskuussa vuonna 1896 osoitetusta kortista. Siinä T. Jussila Pihlajavedeltä välitti asemapäällikölle 30 kg:n perunaerää hintaan, jota itse piti liian korkeana. Asemapäällikkö oli Sven-Erik Hjeltille entuudestaan tuntematon ja henkilöllisyyden selvittäminen oli tutkittava. Yllättäen asemapäällikkö osoittautui hänen isoisosedäkseen. </span><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihRR5hBSPTisq-ugg4W7aScv0XTxiYbksWrc_Kz-Ra6o8z1Tf3vVMfwWP9n-u9PhbFsDxdhITQrODAgQNPpi_XD2PmHnKT-uyjIntryZC5Gi_PSbHhADfDfqN95Dbw7RpkuSZ5czuXmqrj/s1600/KarlAlfredHjelt1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="654" data-original-width="970" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihRR5hBSPTisq-ugg4W7aScv0XTxiYbksWrc_Kz-Ra6o8z1Tf3vVMfwWP9n-u9PhbFsDxdhITQrODAgQNPpi_XD2PmHnKT-uyjIntryZC5Gi_PSbHhADfDfqN95Dbw7RpkuSZ5czuXmqrj/s320/KarlAlfredHjelt1.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 10.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">"Kuvia sukufilateliakansioista ©SEH"</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /><b>Arkkiatri Otto Hjelt ja Lepolan remontti</b><br /><br /> Otto Hjelt sai kaupunkiosoitteeseensa Pohjoisranta 14:ään Tuusulan Lepolassa 7.4.1881 päivätyn kortin. Lähettäjä oli Lepolassa palvellut työmies Richard Huttunen, jolla ilmeisesti oli alkamassa Lepolan huoneitten seinien päällystys pahvilla. Pahvia oli hankittava lisää, mutta listalautoja oli tarpeeksi.<br /><br /><i>Bahvia täällä tarvitaa.<br /><br />Ruoka konttorin porstuaa 16<br />Ruokakonttoriin 18<br />Likkain kammarii 63<br />Rengi kammarii 40<br />Köökin porstuaa 18<br />Rapun seinää 3<br />Täällä on entisiä 88<br /><br />Boorttia on tarpeeksi<br /><br />7 päivänä/4/kuu. 81 R. Huttunen</i></span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i><br /></i></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijBGt6gt7U4FwEYTEHor_wsd8i3bRbhKh-Ty7jccx2PnEcaYUkNoszny9Cc0cH33-dYBIqxjVsCnM5f0sFJPROUxCoCt9QCM0zms3HJ3t2UnJ04TSNM7AaU5vLdDJUuiDE3OfHYbPv7zEH/s1600/OttoHjelt.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="284" data-original-width="436" height="208" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijBGt6gt7U4FwEYTEHor_wsd8i3bRbhKh-Ty7jccx2PnEcaYUkNoszny9Cc0cH33-dYBIqxjVsCnM5f0sFJPROUxCoCt9QCM0zms3HJ3t2UnJ04TSNM7AaU5vLdDJUuiDE3OfHYbPv7zEH/s320/OttoHjelt.jpg" width="320" /></a></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i><br /></i></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i><br /></i></span>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><b>Kapteeni Edvin Hjeltin perhe merillä</b><br /><br /> Kapteeni Edvin Hjeltin (1856-22) perheenjäsenistä ainakin puoliso Olga ja tytär Viola olivat joskus mukana perheenpään merimatkoilla. Myös Harry-poika aloitti merimiesuransa jo nuorena. Yhteyttä pidettiin yllä kirjeillä ja korteilla, joista osa on päätynyt Edvinin jälkeläisen Sven-Erik Hjeltin kokoelmiin. Muutama esimerkki löytyy <a href="https://drive.google.com/open?id=1SHSGv6QZxEQMG43y8GJZLePUP7-sElq2">täältä</a>. Kokoelman filateelinen harvinaisuus on kuitenkin kapteenin itselleen Hulliin ns. kapteenin kuorella lähettämä kirje, jossa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ns. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gallen-Kallelan_surumerkki">surumerkki</a> (alun perin Vaakunamerkki) leimattuna. Merkki julkaistiin protestina vuoden 1890 postimanifestille, jolloin Suomen omat postimerkit lakkautettiin. Merkin käyttö kiellettiin välittömästi. Kuoren Sven-Erik sai lahjana pikkuserkultaan Gunnar Damströmiltä, joka on myös Edvinin jälkeläisiä.<br /><br /><br /><b>Merimiespappi Richard Hjelt-Helasepän asemapaikkoja</b><br /><br /> Vuonna 1938 August Hjeltin poika <a href="https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/608">Richard Hjelt</a> muutti sukunimensä muotoon Hjelt-Helaseppä ja lapset lyhyemmin Helaseppä. Pappisvirkansa aikana hän ehti työskennellä monessa seurakunnassa Suomessa ja lisäksi merimiespappina Lontoossa. Tämä selviää myös Sven-Erik Hjeltin kokoamasta filateelisesta aineistosta, joka löytyy <a href="https://drive.google.com/open?id=1tRfdsO7iy-ICN9xVxu8rtO4QUd5fPTmF">täältä</a>.<br /><br /><br /><b>Kirjanpainaja Karl Rurik Hjelt karhuaa saataviaan </b><br /><br /> Sven-Erik Hjelt kirjoitti Suomen Postimerkkilehteen (6/2013) artikkelin erään ehiökorttinsa ajoitukseen liittyvästä salapoliisityöstä. Kortin lähettäjä oli turkulainen kirjanpainaja Karl Rurik Hjelt (1849-1900), joka karhusi saataviaan hämeenlinnalaiselta kirjakauppiaalta A. W. Grönholmilta (lue <a href="https://drive.google.com/open?id=1fOn_-ikV8QxCFVUJtSL3nK_rXpVl1Wfh">tästä</a>). <br /><br /><br />------------------------------------------------------------- <br /><br />©SEH <span style="font-size: x-small;">Sven-Erik Hjeltillä on tekijänoikeus tämän artikkelin kuvamateriaaliin. </span></span><br />Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-57962798536720552082020-03-22T05:12:00.001-07:002022-05-27T07:13:51.313-07:00Wittfoothin puku 1640-luvun Turusta<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipo7dZATMJx6O5od79Wut9a_rAhpekUD0J_GhzQ5PbmvGvE8CDi0pvJlY8Fwu89_EE6AYD8NQeh_YuC5bE_ZFgvMSGAuYLh7cm-NMvZj10So5lUY3bhU1ZGTKKOdZ879iUaoJHM3b66po6/s1600/HB19wittfooth1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="709" data-original-width="365" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipo7dZATMJx6O5od79Wut9a_rAhpekUD0J_GhzQ5PbmvGvE8CDi0pvJlY8Fwu89_EE6AYD8NQeh_YuC5bE_ZFgvMSGAuYLh7cm-NMvZj10So5lUY3bhU1ZGTKKOdZ879iUaoJHM3b66po6/s400/HB19wittfooth1.jpg" width="205" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Puku Wittfoothin haudasta. Turun tuomiokirkkomuseo. <br />
Kuva: Vuokko Aittola.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Vuosina 1923-24 Turun tuomiokirkon arkeologisten kaivausten yhteydessä otettiin Tuomiokirkkomuseoon talteen joitakin vainajien asusteita. Arkeologian opiskelija Vuokko Aittola on nyt tutkinut yhtä Wittfoothien haudasta löydettyä naisen pukua ja kirjoittanut siitä artikkelin (lue <a href="https://kalmistopiiri.fi/2020/01/31/1600-luvun-hautapuku-wittfoothin-haudasta-turun-tuomiokirkosta/?fbclid=IwAR3Bq31TThtrvhgtJEQhDY86tjiGZc4HngtXZIvT-Hh25v7u7a3YKfEALAc">tästä</a>). <br /><br /> Aittola on tullut siihen tulokseen, ettei kyseessä ole varsinainen hautavaate, vaan puku on toiminut vainajan käyttöpukuna. Puku on valmistettu mustasta atlassilkistä, johon on ”pikeerattu” (rei’ittämällä kuvioitu) ranskanliljakuvioita jonkinlaisten kaarien sisälle. Koristeelliset kalvosimet ovat ruskehtavan keltaista atlassilkkiä ja ne on kirjottu hopealangalla, -spiraaleilla ja paljeteilla, sekä keltaisella, vihreällä ja punaisella silkkilangalla. Vuori on ruskehtavankeltaista taftisilkkiä. Helmassa on helmanauhaa. Vuoden 1644 ylellisyysasetuksen jälkeen atlaksen ja taftin suosio kasvoi ja koristuksilla pyrittiin peittämään kankaan laatua.</span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjefx-LwDs_QmaP0ElgTM3QRI4CXlx5VE1foCBEH-YHr0Emo3NoNsaOiayI4Se1Esud0sZMHNbmnocYB9OYgY4rf9ADFW8eLP1eO6a6HSPBAQnF5PqNyCP1O_zCBP6-w4rRTAr6YVRiPhSF/s1600/HB19Wittfooth3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="469" data-original-width="780" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjefx-LwDs_QmaP0ElgTM3QRI4CXlx5VE1foCBEH-YHr0Emo3NoNsaOiayI4Se1Esud0sZMHNbmnocYB9OYgY4rf9ADFW8eLP1eO6a6HSPBAQnF5PqNyCP1O_zCBP6-w4rRTAr6YVRiPhSF/s400/HB19Wittfooth3.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Hansikkaan kalvosin. Turun tuomiokirkkomuseo. <br />
Kuva: Vuokko Aittola.</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /> Pukua ei ole pystytty varmuudella yhdistämään kehenkään Witffoothien haudan vainajaan. Itse puvun materiaalien ja kuosin perusteella sen valmistusaika on kuitenkin rajattu 1640-luvulle. Se ei siis ole ainakaan kuulunut 1630-luvulla haudatulle ensimmäiselle naiselle, Gevert Bugenhagenin puolisolle. Heidän ainoa täysi-ikäiseksi elänyt lapsensa Margareta Bugenhagen sen sijaan sopisi hyvin puvun käyttäjäksi. Margareta palasi puolisonsa Jochim Wittfoothin kanssa Lyypekistä Turkuun vuonna 1647 (ks. artikkeli <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/12/orpo-margareta-bugenhagen-puolustaa.html">”Orpo Margareta Bugenhagen puolustaa perintöään”</a>). Hauta siirtyi silloin Wittfooth-suvulle. Jochimin ja Margaretan tyttäret on haudattu heidän puolisoittensa sukuhautoihin muualle tuomiokirkkoon. Margareta kuoli vuonna 1694 ja ainoa naispuolinen vainaja haudassa ennen häntä oli heidän vuonna 1688 haudattu miniä Elin Festing. <br /><br /> Wittfoothien hauta sijaitsee tuomiokirkon pääkuorissa, alttarin alla. Nykyisin hautaan laskeudutaan alttarin takaa, mutta aikoinaan sinne on johtanut ovi suoraan kirkon eteläpuoliselta hautausmaalta (ks. tuomiokirkon hautakartta). Alun perin hauta oli hankittu vuonna 1636 kuolleelle kauppias, raatimies Gevert Bugenhagenille. Sen jälkeen hauta siirtyi Wittfooth-suvulle. Toukokuussa 1692, kuukautta ennen kuolemaansa, Margareta Bugenhagen laajensi hautaa ostamalla 400 taalerilla viereisen Knape-suvun haudan. Vuonna 1784 hautaaminen tuomiokirkkoon lopetettiin kuninkaan käskyllä. Arkeologit ovat laskeneet kyseisessä haudassa olleen 94 vainajaa.</span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXpDjAyWqHyGVTAqGqA5SAQFCn2y-dxBUWOgknS5uoKlLjWX9m1CiDr04YL4zyuzx7QKuRiIfoTzhXZhmbXQpiJbHVHRgWKq-qN979G11Qsl8hL-COAHQuQ0O5Wwz5_zjnX1efyLJCEbyn/s1600/HB19TuomiokirkonHaudat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXpDjAyWqHyGVTAqGqA5SAQFCn2y-dxBUWOgknS5uoKlLjWX9m1CiDr04YL4zyuzx7QKuRiIfoTzhXZhmbXQpiJbHVHRgWKq-qN979G11Qsl8hL-COAHQuQ0O5Wwz5_zjnX1efyLJCEbyn/s640/HB19TuomiokirkonHaudat.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
---------------------------------------------------------<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;"><a href="https://kalmistopiiri.fi/2020/01/31/1600-luvun-hautapuku-wittfoothin-haudasta-turun-tuomiokirkosta/?fbclid=IwAR3Bq31TThtrvhgtJEQhDY86tjiGZc4HngtXZIvT-Hh25v7u7a3YKfEALAc">Vuokko Aittola: 1600-luvun hautapuku Wittfoothin haudasta Turun tuomiokirkosta. 2020.</a><br />Riikka Kaisti: Turun tuomiokirkko, rakkaudella rakennettu. 2017<br />Seppo Perälä: Sukupuusta sorvattua. Niclas Hjeltin ja Margaretha Caloanderin esivanhemmat. 2001</span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br /></div>
</div>
Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-12086741566657898322020-01-19T04:41:00.000-08:002022-05-27T07:15:00.190-07:00Säähavaintoja luotisateessa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsxg3R48YNunJg5MGoRnBWLAUzPCpeBXEU31gjJ4Xni0rXfxbYMFHeYgY3aZDFKn60cwTWEo_V4-NCYTQIuSO3hdNWWh1GXs4t5hMlex6sNwnAPA1cOj-KQOXiaVyYddA8cA01FaNEkpxF/s1600/LinnaisKartano2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="576" data-original-width="991" height="231" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsxg3R48YNunJg5MGoRnBWLAUzPCpeBXEU31gjJ4Xni0rXfxbYMFHeYgY3aZDFKn60cwTWEo_V4-NCYTQIuSO3hdNWWh1GXs4t5hMlex6sNwnAPA1cOj-KQOXiaVyYddA8cA01FaNEkpxF/s400/LinnaisKartano2.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /> Sisällissodassa Tampereen valtauksen jälkeen valkoiset joukot jatkoivat etenemistä Kokemäenjoen vartta Porin suuntaan. Huhtikuun alussa Karkun kirkon kohdalla punaiset ryhmittyivät puolustukseen Riippilänjärven ja Rautjärven väliselle kannakselle. Parin viikon asemasotavaiheen jälkeen 17. päivänä valkoiset hyökkäsivät panssarijunan tukemina Karkun kirkolle. Se oli tarkoitettu hämäykseksi, sillä samanaikaisesti osa joukoista koukkasi Riippilänjärven länsipuolitse kohti Karkun kirkkoa. Tämä oli yllätys Riippilänjärven rannalla oleville punaisille. Se oli yllätys myös vastarannalla sijaitsevan Linnaisten huvilan omistajalle Hjalmar Hjeltille ja hänen talonsa väelle, jotka totesivat joutuneensa taistelussa rintamalinjojen väliin. (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karkun_taistelu">Karkun taistelu</a>.)<br /><br /> Oheinen postikorttikuva on otettu juuri siitä kohtaa, mistä punaiset tähyilivät vain 150 metriä leveän salmen yli suoraan Linnaisten pihamaalle ja ampuivat kaikkea liikkuvaa. Ja olihan Linnaisten pihalla liikettä, siellä sijaitsi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Hjelt">professori Hjalmar Hjeltin</a> sääasema, josta hän tunnollisesti kävi lukemassa mittauslukemia taistelujen aikanakin. Jouduttuaan luotisateeseen hän kuitenkin keskeytti tieteellisen työnsä. Ikkunoista tapahtumia seurannut talon väki kertoi, etteivät olleet koskaan nähneet professorin juoksevan niin nopeasti. Professoriin punaiset onneksi eivät osuneet, mutta sääaseman laitteisiin jäi luodinreikiä. Meteorologiselle laitokselle lähettämiensä säätietojen liitteeksi Hjalmar Hjelt kirjoitti selityksen sääaseman kokemista vaurioista ja puuttuvista säähavainnoista. <br /><br /><u><i>Anteckningar i avseende å nederbörden.</i></u> <br /><br /><i>Den 18 [april] på morgonen befanns [nederbördsmätaren] liksom Niphers vindskyddare genomskjuten, hålen dock ej alltför nära bottnet. Nederbörden, 37 skaldelar, torde väl i huvudsak hän[g]öra från regnet n(13 - 14), till mindre del från n(9 - 12), huru stor avdunstningen varit, kan jag ej säkert bedöma, men tror ej, att den varit av större betydelse. </i><br /><br /> Muiden säähavaintosarjojen joukossa Hjalmar Hjeltin sarjoja käytetään edelleen fenologisten tutkimusten aineistona. </span><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Hjalmar Hjelt oli myös yksi ahkerimmista ukkosilmojen havaitsijoista. Postitse lähetettäviin ukkoskortteihin merkittiin tietoja ukkosten kestosta, voimakkuudesta, salamoinnista ja raekuuroista.</span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">Sukuyhdistyksen kotisivujen tunnus hjeltinvoikukka (<i>Taraxacum hjeltii</i>) on nimetty Hjalmar Hjeltin mukaan. Linnais-huvila paloi vuonna 2001. </span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2QONx6f1DGdEmQNqF1teoCrnIxNzWFRgDg3ENl54ujfjBO08yLQvVSIhgee0SO5j_T_1o27EEn8TB_vMc0csxGsQYJEmWc3n2Q59NcDufj9GhhKyHIwB5fVUeVwQV2ivZFbvAg4XxZQka/s1600/Ukkosraportti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="607" data-original-width="384" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2QONx6f1DGdEmQNqF1teoCrnIxNzWFRgDg3ENl54ujfjBO08yLQvVSIhgee0SO5j_T_1o27EEn8TB_vMc0csxGsQYJEmWc3n2Q59NcDufj9GhhKyHIwB5fVUeVwQV2ivZFbvAg4XxZQka/s400/Ukkosraportti.jpg" width="252" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hjalmar Hjeltin ukkosraportti 7.8.1892<br />(Kuva Sven-Erik Hjelt)</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-83100733467865146942019-12-18T09:07:00.000-08:002022-05-27T07:16:21.629-07:00Hjelt-nimen etymologiaa<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Kun sukunimen Hjelt alkuperää yrittää selvittää, niin vähintään yhtä tärkeää kuin nimen kirjoitusasu on sillä, miten sanaa on aikojen saatossa äännetty. Ääntäminen on voinut muuttua, vaikka kirjoitusasu on pysynyt ennallaan ja päinvastoin. Olen avannut oven etymologian ja fonetiikan ihmeelliseen maailmaan ja ihan ensimmäisenä törmäsin erääseen vaikuttavalta kuulostavaan käsitteeseen, joka ansaitsee tulla mainituksi; </span><i style="font-family: Verdana, sans-serif;">uddljudsförbindelse</i><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> (sananalkuinen äänneyhtymä), sillä siitä nimenomaan on kyse.</span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<b style="font-family: Verdana, sans-serif;">Sananalkuinen äänneyhtymä <i>hj-</i> ruotsinkielessä</b><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp3WAY_uacnQKyl4FVeecG8ZtuVDReYcZHxzl3OKfGpY9qN1FMA8qSeXFKf1dM5m5xtvRXL72LGgZcMjP8ipPpd4KSgwij9l2sCNoyKpEA-sq7cQfA-mY4MrnW8WZRnJtagvk95I9YSmbm/s1600/HB18Ruotsalaisalueet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="452" data-original-width="591" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp3WAY_uacnQKyl4FVeecG8ZtuVDReYcZHxzl3OKfGpY9qN1FMA8qSeXFKf1dM5m5xtvRXL72LGgZcMjP8ipPpd4KSgwij9l2sCNoyKpEA-sq7cQfA-mY4MrnW8WZRnJtagvk95I9YSmbm/s400/HB18Ruotsalaisalueet.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olav_Ahlb%C3%A4ck">Olav Ahlbäck</a> on tutkinut riikinruotsissa tapahtuneitten muutosten siirtymistä suomenruotsiin. 1500- ja 1600-luvuilla tapahtui muutos, jossa sananalkuiset äänneyhtymät <i>hj-, lj-</i> ja <i>dj-</i> yksinkertaistuivat siten, että ensimmäinen konsonantti jätettiin äännettäessä pois. Aikaisemmassa ääntämistavassa <i>hj-</i> äännettiin lähes kuten suhuäänne <i>š</i>. Esimerkiksi sana <i>hjul</i> äännettiin aikaisemmin / <i>šūl</i> / ja muutoksen jälkeen / <i>jūl</i> / Kuten yleensäkin muutos levisi viiveellä suomenruotsiin ja suomenruotsalaisten pääalueitten sisälläkin vaiheittain. Viimeisinä tulivat Pohjanmaan suomenruotsalaisen alueen eteläisimmät osat ja itäisimmät seudut Itä-Uudenmaan ruotsalaisseuduilla. Vanhaa ääntämistapaa löytyy vieläkin Etelä-Pohjanmaalla: ”En sydösterbottning känns t.ex. lätt igen på ett äldre uttal av hjon som / <i>sjoon</i> / ” (<a href="https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-SvenskanIFinland">Uppsalgsverket i Finland</a>). Vastaava muutos on hyvinkin voinut tapahtua nimen Hjelt ääntämisessä 1600-luvulla tai sitä ennen:</span></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><b> </b>Hielt, Hjelt / <i>šelt</i> / --> Hjelt / <i>jelt</i> / <br /><br /><br /><b> Sananalkuinen äänneyhtymä <i>hj-</i> norjan ja skotin kielissä</b> <br /><br /> Kirjoittaessaan Niels Hjelt-nimisestä oppilaastaan vuonna 1563 Bergenin katedraalikoulun mestari Absalon mainitsee Nielsin olleen kotoisin nykyisin Shetlantina tunnetuilta saarilta: <i>... ved naffn Nils Hielt fød vdi Hietland</i> (med namnet Niels Hjelt född uti Hietland). Mutta miten mestari Absalon ja muut bergeniläiset ovat nuo nimet ääntäneet? Siihen löytyy vastaus kahdesta Shetlannin nimistöä koskevasta tutkimuksesta, joista seuraavat lainaukset ovat: <br /><br />“The original Norse name for Shetland was <i>Hjaltland</i>. <i>Hjalt</i> in Old Norse meaning the hilt or cross guard of a sword. As with all western dialects of Norse, the stressed '<i>a</i>' shifts to '<i>e</i>' and so the '<i>ja'</i> became '<i>je'</i> as with Norse <i>hjalpa</i> which became <i>hjelpa</i>. This Old Norse name <i>Hjeltland</i> is well-documented and the sound change from <i>hj</i> to <i>sh</i> occured in the Middle Ages. Lastly the l before the <i>t</i> disappeare. The inhabitants, however, formerly called <i>Hjaltar</i>, have continued to be called <i>Hjelter</i>.” <br /><br /> “<i>Hj</i> in Norse is still [1845] pronounced in Norse dialects nearly or quite as <i>sh</i>. <i>Hjatland</i> or <i>Hjetland</i> would therefore sound to English or Scottish ears as <i>Shatland</i> or <i>Shetland</i>, and thus has this form made its way into English-Scotch writings.”</span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">Hjaltland /<i> šaltland</i> / --> Hjeltland / <i>šeltland</i> / </span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif; text-align: center;"> --> Hjetland / </span><i style="font-family: verdana, sans-serif; text-align: center;">šetland</i><span style="font-family: "verdana" , sans-serif; text-align: center;"> / --> Shetland </span></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /> On siis tutkittua tietoa siitä, että Etelä-Pohjanmaan suomenruotsalaisilla alueilla ja eräissä norjankielen murteissa sananalkuinen äänneyhtymä <i>hj</i>- lausutaan edelleen kuin <i>sh-</i> tai <i>š</i>.<br /><br /><br /><b>Onko hollannin ɣ-äänne sama kuin norjan ja ruotsin hj- ?</b><br /><br /> Entä sitten hollantilaiset paikannimet <i>Gelderland</i> ja <i>Geldern</i>, joilta alueilta sukumme on sanottu olevan lähtöisin? Puolustukseksi täytyy sanoa, että jo ennen minua eräät sukuamme tutkineet ovat pohtineet sitä, miten hollantilainen mahtaa lausua nämä G-alkuiset nimet. G-kirjaimen ääntämistä esitetään foneettisella merkillä / <i>ɣ</i> / (soinnillinen velaarinen frikatiivi). Termi ei sano maallikolle mitään, joten suosittelen kuuntelemista, se on aika hämmästyttävä kokemus. Ei kuulosta mahdottomalta, että 1600-luvulla ja sitä ennen kaksoiskonsonantti <i>hj</i> nimen <i>Hjelt</i> alussa on äännetty samoin tai lähes samoin kuin konsonantti <i>g</i> sanan <i>Geldern</i> alussa. <br /><br /> Gelderland / <i>ɣɛldərlɑnt</i> /<br /><br /> Geldern /<i> ɣɛldərn</i> /<br /><br /> geld / <i>ɣɛlt</i> / (kuuntele <a href="https://drive.google.com/open?id=16Ytru7GJ_SzSNmyzHlFsbmLXsbUf7e3y">tästä</a>)<br /><br /> Vaikka nuo paikannimien alut ääntyvät samoin kuin hollannin sana <i>geld </i>(raha), ei <i>Gelderland</i>- ja <i>Geldern</i>-nimien alkuperä liity mitenkään rahaan. Sen sijaan Hollannissa elää vanha legenda, joka selittää äänteen alkuperän:<br /><br /> “According to folk legend, local noblemen Wichard and Lupold of Pont fought a fire-breathing dragon around 878. They found it under a medlar [mispeli] tree, and one of them stabbed it with his spear. The dying dragon rattled two or three times: <i>Gelre! Gelre!</i>. In commemoration of this heroic feat, the Lords of Pont founded the city of Geldern at the confluence of the Niers and the Fleuth [rivers].”<br /><br /> </span><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2JuyNUtVV-b8G6XBMPCrNb8tFwsgf9seKBTZ0pjz2nmpqMPtSJAIGWdcrm_oWAe-UuhO_MeTHkhNd6FBOspvXripsroFkQrfTmckUuTTWrdH-o3p9BQwh5njP_cyDzOXbJwhG5svNvATO/s1600/HB18Lohik%25C3%25A4%25C3%25A4rme.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="723" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2JuyNUtVV-b8G6XBMPCrNb8tFwsgf9seKBTZ0pjz2nmpqMPtSJAIGWdcrm_oWAe-UuhO_MeTHkhNd6FBOspvXripsroFkQrfTmckUuTTWrdH-o3p9BQwh5njP_cyDzOXbJwhG5svNvATO/s400/HB18Lohik%25C3%25A4%25C3%25A4rme.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="SV-FI" style="font-family: "times new roman" , serif; mso-ansi-language: SV-FI;">Die Kreisparkasse Geldern, Banknote 2 Mark, 1922.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; mso-ansi-language: FI;">Lohikäärme karjahtaa: “Gelre, Gelre”, taustalla Geldernin kaupungin
ääriviivat.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">-------------------------------------- <br /><br /><span style="font-size: x-small;">Olav Ahlbäck: Svenskan i Finland, 1971 <br /><br />Absalon Pederssøn Beyer: Liber Capituli Bergensis, dagbok 1552–1572. <br /><br />Jaakko Häkkinen: <a href="http://www.elisanet.fi/alkupera/EtymologiaaMaallikoille.pdf?fbclid=IwAR2EC581vaJpjAQRvmztSgMVXQ-F0DvBnJBset2AJXQB8JE7b04aHlaBNKs">Etymologiaa maallikoille</a>, 2019. <br /><br />Uppslagsverket Finland: <a href="https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-SvenskanIFinland">svenskan i Finland</a> <br /><br />Barbara E Crawford & Beverley Ballinsmith: The Biggins, Papa Stour, Shetland. Published jointly by Society of Antiquaty of Scotland and Det Norske Videnskaps-Akademie, 1999. <br /><br />P.A. Munch: Geographical elucidations of the Scottish and Irish local names occuring in the sagas. “Memoires de la Société Royale des Antiquaires du Nord” 1845-49, Copenhague <br /><br />Wikipedia: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Geldern#Dragon_legend">The Geldern Dragon Legend</a> </span><br /><br /> </span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"></span></div>
</div>
Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-44093960990051124132019-12-01T01:03:00.000-08:002022-05-27T07:17:50.937-07:00Orpo Margareta Bugenhagen puolustaa perintöään<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEip5mvf88a4n7mTxBJxohsEp63OoL5-OfrDDWITfwEqEh3TRprFWWEfjprulFOVXJmgrT88T82E6HVNhuNbpZe_VHZqJEBXEIuM8TAhCfKg-7QM7ess-gRLvUY-v_NSgPhtXzfz3-_YF07e/s1600/Bugenhagen001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="224" data-original-width="1107" height="80" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEip5mvf88a4n7mTxBJxohsEp63OoL5-OfrDDWITfwEqEh3TRprFWWEfjprulFOVXJmgrT88T82E6HVNhuNbpZe_VHZqJEBXEIuM8TAhCfKg-7QM7ess-gRLvUY-v_NSgPhtXzfz3-_YF07e/s400/Bugenhagen001.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<span lang="FI"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><b>Margretta
Bugenhagen</b> (1625 - 1692)<o:p></o:p></span></span></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<span lang="FI"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Nimikirjoitus
vuodelta 1682</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><o:p></o:p></span></span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /><br /> Lyypekissä syntynyt kauppias ja raatimies Gevert Bugenhagen kuoli 46-vuotiaana Turussa kesäkuussa vuonna 1636. Hänen ainoa lapsensa ja perillisensä oli tytär Margareta, joka jäi orvoksi 11-vuotiaana. Me kaikki Hjelt-sukuyhteisön jäsenet olemme Margareta Bugenhagenin jälkeläisiä Niklas Hjeltin puolison Margareta Caloanderin kautta. Kuriositeettina mainittakoon, että Margareta Bugenhagenista Margareta Caloanderiin johtava jälkeläisten linja koostuu kuuden sukupolven naisista, joilla on sama etunimi: Margereta Bugenhagen, Margareta Wittfooth, Margareta Schultz, Margareta Siercken ja Margareta Caloander. Naislinjan seitsemäntenä on vielä Niklas Hjeltin tytär Margareta (myöh. Schybergson).<br /><br /> Margareta Bugenhagenin lähin omainen oli hänen setänsä Didrich Bugenhagen, vehnäolutpanimon omistaja Lyypekissä. Hänet oli Lyypekin raati nimennyt Gevert Bugenhagenin kuolinpesän hoitajaksi ja alaikäisen Margaretan holhoojaksi. Ennen kuin Didrich saapui Turkuun noutamaan veljensä tytärtä, kaupungin raati oli ottanut väliaikaisesti hoitaakseen holhoojan tehtävät ja huolehti siitä, ettei kukaan voinut käyttää Margaretan haavoittuvaa tilannetta hyväkseen ryöstämällä tämän omaisuutta. Tämä kuului raadin velvollisuuksiin. Raati ilmoitti, että Bugenhagenin saksalaiset kauppapalvelijat saivat jäädä pitämään huolta kauppatavaroista, myymään niitä Margaretan hyväksi sekä perimään kuolinpesän saatavia. Kolmelle turkulaiselle kauppiaalle annettiin lisäksi tehtäväksi myydä helposti pilaantuva tavara, kuten turkikset, nahat, suolakalat ja ruokatavarat. <br /><br /> Didrich Bugenhagen nouti Margaretan luokseen Lyypekkiin kasvattaakseen hänestä kauppiastalon emäntää. Sen sijaan Margaretan perintöasioita setä ei hoitanut kunnolla ja Turun raati totesikin heinäkuussa 1638, että hän ei ollut maksanut kaikkia kuolinpesän velkoja. Koska Gevert Bugenhagen-vainajalla oli ollut kunnioitettu asema Turun raadissa, ei raati vielä halunnut puuttua Margaretan omaisuuteen. Raati katsoi riittävän, mikäli Didrich Bugenhagen maksaa Margaretan perinnöstä 2000 hopeataaleria ja antaa raatihuoneeseen hyvän seijarin eli kellon, jossa on viisarit. Tätä vastaan kruunu ja Turun kaupunki luopuivat muista vaatimuksistaan koskien omaisuutta, jota Margareta täysivaltaiseksi tultuaan saisi hallita Jumalan ja hengellisen ja maallisen lain mukaan niin kuin parhaiten taisi. Perintöön kuuluva talo Aurajoen rannalla Kirkon Jokikadun varrella myytin hoidon puutteessa vuonna 1638 (nykyisen ravintola Pinellan kohdalla).</span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Jo 20-vuotiaana Margareta joutui puolustamaan perintöään. Hänen huoltajansa ja setänsä Didrich Bugenhagen kuoli vuonna 1645 Lyypekissä ja Didrichin omat ja hänen hoidossaan olleet veljen pesän varat olivat ilmeisesti suloisesti sekaisin. Didrichin perikunta ts. Margaretan serkut vaativat omaisuuksien selvittelyä ja voidakseen palata Turkuun Margaretan oli selvittelyn ajaksi talletettava Lyypekkiin vakuudet.<br /><br /> Margareta Bugenhagenilta jäi Turkuun joukko saatavia, jotka odottivat hänen aikuistumistaan. 21-vuotiaana vuonna 1646 hän palasi Turkuun ja tästä raati ilahtui niin, että kuvasi häntä sanoilla ”<i>Jumalinen ja hyveellinen Margareta Bugenhagen</i>”. Sitten alkoi aikaa vaatinut saatavien perintä oikeusteitse. Margaretan nostamia oikeusjuttuja oli kaikkiaan 25 kappaletta. Pelkästään Anders Mertheniltä Margaretan oli haettava saataviaan viidessä eri jutussa raastuvanoikeudessa. Oikeusjuttuja nostaneet naiset olivat pääsääntöisesti perintöjään puolustavia leskiä. Margareta Bugenhagen puolestaan oli nuori naimaton nainen.</span><br />
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtoHrOeiQF9e_LkJ4byrP21j8BUKjdPWo8333ysmTxVPEmSkWUa7i4Us_kJKvjvMvbo7Xg5STF-7eJib5oEhbQMzBVGbaSL4DkyFbTb5TgVg40zndt_T0nlvU1Og-PnGNnF0aEYXcO_LK4/s1600/PorvarinaistenOikeusjutut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="406" data-original-width="672" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtoHrOeiQF9e_LkJ4byrP21j8BUKjdPWo8333ysmTxVPEmSkWUa7i4Us_kJKvjvMvbo7Xg5STF-7eJib5oEhbQMzBVGbaSL4DkyFbTb5TgVg40zndt_T0nlvU1Og-PnGNnF0aEYXcO_LK4/s400/PorvarinaistenOikeusjutut.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt 65.2pt;">
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 10.0pt;">Vuosina 1623−1670 eniten oikeuskäsittelyjä käyneet Turun
porvariston naiset.<o:p></o:p></span></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt 65.2pt;">
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 10.0pt;">(Veli Pekka Toropainen, 2016)<o:p></o:p></span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /> Margareta Bugenhagen ei kuitenkaan palannut Turkuun yksin. Mukana matkusti viisi vuotta vanhempi lyypekkiläinen kauppias Jochim Wittfooth, johon Margareta oli tutustunut Lyypekin vuosinaan. Heidän vihkimispäivänsä ei ole tiedossa ja erään asiakirjan mukaan vielä vuosi saapumisensa jälkeen he olivat vain ”<i>lupautuneet toisilleen</i>”, mutta eivät vielä naimisissa. Heidän ensimmäinen lapsensa syntyi joko 1647 tai 1648. <br /><br /> Paluumatkalla Turkuun Margareta oli luvannut lahjoittaa kellon kirkkoon, joka olisi lähimpänä sitä paikkaa, missä hän ja Jochim nousisivat Suomen kamaralle. Kirkko oli Turun hospitaalin pieni punainen puukirkko Turun linnaan johtavan tien varrella nykyisen Läntisen Rantakadun eteläpäässä. Margareta piti lupauksensa ja lahjoitti kellon. Se palveli myöhemmin hospitaalin paikalle rakennetun pakkahuoneen tontilla palokellona. Sieltä se siirrettiin Puolalanmäen palotorniin, josta se kutsui kaupunkilaisia jumalanpalvelukseen Tuomiokirkon kellojen tuhouduttua vuoden 1827 palossa. Sitten kello siirrettiin Tuomiokirkon torniin. Nykyään Tuomiokirkon tornissa on kuusi soittokelloa, joista tämä Wittfoothin kellona tunnettu on vanhin. </span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6YmcxsYRWFCFeOKxTvaNqRdb6teGva1wCUgYNrduOLYX2jnHAwun5g2XDPTw24wvtRy1nDuvwbHhbGgcw87QR8cg2h1SNp-LA3zLzkfZqY30QOiZspri91x7v7Zuvq-Dhr_7SRB3be6ar/s1600/Kastemalja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="770" data-original-width="733" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6YmcxsYRWFCFeOKxTvaNqRdb6teGva1wCUgYNrduOLYX2jnHAwun5g2XDPTw24wvtRy1nDuvwbHhbGgcw87QR8cg2h1SNp-LA3zLzkfZqY30QOiZspri91x7v7Zuvq-Dhr_7SRB3be6ar/s320/Kastemalja.jpg" width="304" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif;">(Turun
tuomiokirkkomuseo; valokuva P.O. Welin)<o:p></o:p></span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Jochim Witffothista tuli nopeasti eräs Turun merkittävimmistä ja varakkaimmista porvareista. Yhdessä Margaretan kanssa he antoivat lahjoja Tuomiokirkolle. Niistä oheinen hopeinen kastemalja on esillä Tuomiokirkkomuseossa. Maljan keskelle on kaiverrettu Jochimin ja Margaretan nimikirjaimet sekä omistuskirjoitus: <i>Gott zu ehren undt diser Kirchen zum ziradt ist dises Becken auf die Taufe verehret von den Ehrbaren Iochim Witfoot undt Kaufhandeler diser stat Aboo 1666. </i><br /><br /> Margareta Bugenhagen kuoli 67-vuotiaana vuonna 1692. Hänet haudattiin Tuomiokirkon pääalttarin alla sijaitsevaan hautaholviin vanhempiensa ja puolisonsa viereen. Hautaholviin on erillinen sisäänkäynti alttarin takana. Lapset lahjoittivat Tuomiokirkolle alttaritaulun, johon maalattiin myös Jochimin ja Margaretan muotokuvat. Taulut tuhoutuivat vuoden 1827 suurpalossa, mutta säilyneen aikalaiskuvauksen mukaan Margaretan tauluun liittyi teksti: <i>Die im Gott Sehl, hoch Ehr- und Tugendsame Frau, Fr. Margareta Bugenhagen, gebohren 1625. Entschlafen 1692. </i></span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">--------------------------------------------------</span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif; font-size: x-small;">Seppo Perälä: Sukupuusta sorvattua, Niclas Hjeltin ja Margareta Caloanderin esivanhemmat,(2001).</span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Veli Pekka Toropainen: Skottirotta ja Ruotsin koira - Turun ulkomaalainen porvaristo vuosina 1600-1660, (2003). (Lue <a href="https://www.academia.edu/11862834/Skottirotta_ja_Ruotsin_koira_-_Turun_ulkomaalainen_porvaristo_1600-luvulla">tästä</a>)</span></span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Veli Pekka Toropainen: Päättäväiset porvarskat - Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670, (2016). (Lue <a href="https://www.utupub.fi/handle/10024/122993">tästä</a>)</span></span></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif; font-size: x-small;">Veli Pekka Toropainen: 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista, (2019).</span></div>
</div>
</div>
Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-32205516940890698382019-11-22T23:58:00.002-08:002022-05-27T07:19:31.603-07:00Oton ja Yolandan vaikea tie vihille<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7OXgLH1qWctVQnDSgMgmxrDt_eNn-2FHdPeSuQqUHcewqgEC0Gp6bv8o0UnS_RetYrXIlClqP2qp82wnpQlm1ObyPy7NdW1Y059MkqPVUt4N2WlkiBjU8SLnFLo3rRlhyFS4PYk56pl8K/s1600/Otto_ja_Yolanda.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="468" data-original-width="636" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7OXgLH1qWctVQnDSgMgmxrDt_eNn-2FHdPeSuQqUHcewqgEC0Gp6bv8o0UnS_RetYrXIlClqP2qp82wnpQlm1ObyPy7NdW1Y059MkqPVUt4N2WlkiBjU8SLnFLo3rRlhyFS4PYk56pl8K/s400/Otto_ja_Yolanda.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: xx-small;"> (1823-1913) (1826-1888)</span></span><br />
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: xx-small;">(Bernhard Reinhold 1871 ja 1875)</span></span></td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 11.0pt;"><br /><!--[endif]--></span>
<br />
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 11.0pt;"> </span><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">Vuonna 1898 arkkiatri Otto Hjelt kirjoitti elämäkerran kymmenen vuotta aiemmin kuolleesta puolisostaan Yolandasta; <i>Drag ur en moders lefnad</i>. Tämä kirjoitus on tiivistelmä elämäkerran siitä osasta, joka kertoo tulevien aviopuolisoitten tapaamisesta ja vaiheista ennen vihille menoa. Mukana on lisäksi otteita nuoremman siskon Lilli Leinbergin Yolandasta laatimasta käsikirjoituksesta.</span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmMaJevU7OiO4_6eom2GFziqo8DWrdjgfWkO_rHBfULyrVm13PxqT-y8-ZJMwhm2OUcDzOJoU6buDUkaG7LtDHE_o40a5-tcBylFco72UJ7_gsBQ3F587XzsWE1250TvtjWQ2fbbJEL5zy/s1600/Yolanda1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1381" data-original-width="893" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmMaJevU7OiO4_6eom2GFziqo8DWrdjgfWkO_rHBfULyrVm13PxqT-y8-ZJMwhm2OUcDzOJoU6buDUkaG7LtDHE_o40a5-tcBylFco72UJ7_gsBQ3F587XzsWE1250TvtjWQ2fbbJEL5zy/s320/Yolanda1.jpg" width="206" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Yolandan isä everstiluutnantti Carl Thuneberg oli sairauden takia joutunut eroamaan eikä hänelle oltu myönnetty eläkettä. Perheen talouden ollessa huonoimmillaan, Carlin veli vaimoineen, jotka olivat lapsettomia, tarjoutuivat adoptoimaan silloin 9-vuotiaan Yolandan. Vuonna 1835 Yolanda muuttikin kasvattivanhempiensa luo Loviisaan. Kasvattivanhemmat alkoivat määrätietoisesti kouluttaa tyttöä hienoa seuraelämää varten ja hänet pidettiin täysin ympäristöstä eristettynä kunnes kasvattivanhemmat katsoisivat hänen täyttäneen seuraelämälle asetettavat vaatimukset. Tytöstä tuli sulkeutunut ja synkkämielinen, mikä kiinnitti vierailevien sukulaisten huomiota. Kuultuaan tästä Yolandan isä ilmestyi yllättäen Loviisaan joulun jälkeen 1836 ja haki tyttärensä takaisin oman perheensä luo.<br /><br /> Yhdeksän tai kymmenen vuoden iässä Yolandan toinen hartia kipeytyi pahasti ja hänen todettiin kasvavan kieroon. Tyttö paran oli alistuttava mitä kivuliaimpiin hoitoihin selän oikaisemiseksi. Hänen piti esimerkiksi maata tuntikausia lattialla kädet lankkuun sidottuina ja hänen jalkojaan vedettiin niin voimakkaasti kuin vain aikuinen jaksoi. Vain pieni pehmuste laitettiin pään alle. Yolanda on itse kertonut, miten hirveältä vetäminen tuntui olkapäässä ja nivelissä. Usean vuoden ajan Yolanda suoritti sairausvoimistelua Otta-nimisen Yliopiston voimistelulehtorin johdolla. Opettajalla ei ollut mitään opintoja tai käsitystä sairausvoimistelusta tai kieroon kasvamisen hoidosta. Hän teetti mielivaltaisesti vain muutamia harvoja käsi- ja muita liikkeitä. Oli selvää, ettei mitään näkyvää parannusta tapahtunut, vaan Yolandan vamma paheni entisestään, niin että se pystyttiin enää vaivoin kätkemään pukuihin tehdyillä laskoksilla. <br /><br /> Helsingissä ei tuohon aikaan vielä ollut tytöille koulua ja Yolandan ja perheen muitten tyttöjen koulutus hoidettiinkin kotiopettajien avulla. Lopetettuaan koulunkäyntinsä 15-vuotiaana Yolanda lähetettiin vuodeksi tätinsä perheeseen Vaasaan totuttautumaan seuraelämään. Yolandan miellyttävä ja iloinen luonne sekä kaunis lauluääni tekivät hänestä pidetyn henkilön niissä piireissä missä hän liikkui. Itse hän on kertonut kuinka hän siirsi syrjään elämän vakavat asiat ja velvollisuudet ja miten into erilaisiin huvituksiin kasvoi tuona aikana. 16-vuotiaana ripille pääsyn aikoihin Yolanda alkoi tuntea Jumalan tekevän työtään hänen sydämessään. Elämäkerrassa Otto kertoo yksityiskohtaisesti Yolandan elämän käännekohdasta. Talvella 1843 tapahtui nimittäin ratkaiseva käänne, joka määräsi Yolandan koko loppuelämän sisällön. Eräässä nuorille järjestetyissä tanssiaisissa Yolanda meni sivuhuoneeseen levähtääkseen juuri päättyneen valssin jälkeen. Huoneessa hän näki taulun Jeesuksesta kävelemässä vetten päällä</span><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> taivaallisen valon loisteessa ja lievästi moittien katselevan veteen vaipuvaa Pietaria ojentaen tälle auttavan kätensä. </span><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">Tällöin Yolanda koki niin voimakkaan uskonnollisen heräämisen, että vaipui pyörtyneenä lattialle. Tullessaan tajuihinsa hän koki suurta tuskaa sielussaan ja tunsi Jumalan kutsuvan häntä. Tämän jälkeen Yolanda ei koskaan enää osallistunut maallisen elämän iloihin ja houkutuksiin. Yolandan kokema herätys ei ollut mikään irrallinen ilmiö, sillä Vaasan koulun yläluokilla oli jo parin vuoden ajan vaikuttanut voimakas herätysliike. Se oli syntynyt apulaispappi Olof Helanderin voimakkaasta julistuksesta, joka sai vastakaikua erityisesti nuorison piirissä. Helander uhkaili surutonta maailmaa ja nimikristityitä helvetin tulella sekä esitti herännäisyyden vaatimuksen ”joko - tai”. </span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /> Yolandan vanhemmat eivät ymmärtäneet hänen uutta elämänasennettaan, vaan pitivät sitä murrosikäisen hurmoksena ja oikutteluna ja yrittivät eri tavoin saada tytärtään luopumaan ajatuksistaan. Tyttö jatkoi kuitenkin määrätietoisesti valitsemallaan tiellään elämänsä loppuun saakka. Hän alkoi viettää aikaansa muitten heränneitten kanssa, jotka kokoontuivat hengellisiin seuroihin. Näitä seuroja pidettiin usein Espoon pappilassa kirkkoherrojen von Essen ja Hildén aikoina. <br /><br /> Heränneitten tilaisuuksissa Yolanda tutustui Otto Hjeltiin. He eivät aluksi kiinnittäneet toisiinsa huomioita, mutta eräässä tilaisuudessa 15. joulukuuta 1846 he keskustelivat syvällisesti ja silloin syttyi molemminpuolinen rakkaus. Otto oli jo filosofian lisensiaatti, mutta jatkoi edelleen opintojaan lääketieteellisessä tiedekunnassa. Otto oli vakavamielinen mies, joka ei viihtynyt ikäistensä iloisessa seurassa eikä osallistunut paljoakaan ylioppilaselämään. Henkisenä ystävänään yliopistolla hänellä oli Lars Stenbäck, runoilija, pappi ja eräs suomalaisen herännäisyysliikkeen keskeisiä vaikuttajia. Otto tutustui myös toiseen herännäisvaikuttajaan Niilo Kustaa Malmbergiin ja tapasi myös karismaattisen johtajan Paavo Ruotsalaisen. Tätä kautta Otto tutustui joihinkin muihinkin pietisteihin lukeutuviin opiskelutovereihin ja alkoi kulkea heidän seuroissaan, joissa hän Yolandankin sitten tapasi. <br /><br /> Yolanda oli Ottoa kolme vuotta nuorempi. Hän oli musikaalinen, iloinen ja reipas ja hänet tavanneet henkilöt mainitsivat aina hänen erityisen kirkkaan katseensa. Molemminpuolisesta kiintymyksestä huolimatta aiottu avioliitto ei edistynyt mutkattomasti. Eräs ystävätär kiinnitti huomioita Yolandan heikkoon ruumiinrakenteeseen ja neuvoi häntä luopumaan avioliittoajatuksesta. Yolanda kysyi neuvoa myös Niilo Kustaa Malmbergilta. Heränneitten piirissä ilmeisesti oli tapana tällaisissakin asioissa kääntyä hengellisen neuvonantajan puoleen. Malmberg oli toiminut pappina Pohjanmaalla, mutta hänet oli pantu viralta Kalajoen käräjillä lahkolaisuudesta ja hartausseurojen pitämisestä. Näinä aikoina Malmberg hoiti pitäjänapulaisen virkaa Lapualla ja hänen kotinsa oli herännäisyyden keskuspaikka Suomessa. Malmberg neuvoi Yolandaa unohtamaan avioliittohankkeet. Yolandan omien vanhempien mielipiteestä ei ole tietoa, mutta joka tapauksessa niillä ei ollut vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Otto oli tyrmistynyt kuullessaan Yolandan päätöksestä, mutta sopeutui siihen. Yolanda lähti tuttavaperheen, kappalainen von Essenin, kotiopettajattareksi Ylihärmään eivätkä nuoret kahteen vuoteen olleet edes kirjeenvaihdossa. <br /><br /> Mutta Otto ei Yolandaa unohtanut. Lääketieteen opinnot eivät edistyneet ja opiskelun mielekkyys oli poissa. Kevättalvella 1850 Otto uskoutui eräälle ystävälleen ja kertoi kaipaavansa edelleen Yolandaa. Tämä ystävä vapautti Oton toimimaan sydämensä mukaan ja niin Otto lähti matkalle. Mutta ensin oli poikettava Lapualla ja saatava Malmbergin lupa, johon tämä vastahakoisesti suostui. Kihlaus julkistettiin välittömästi Ylihärmän pappilassa ja jo samana kesänä vietettiin pienimuotoiset häät Yolandan vanhempien kodissa Helsingissä. Nuoripari perusti ensimmäisen kotinsa Paimioon, josta Otto oli perinyt maatilan. Vasta häiden jälkeen Otto kävi esittelemässä nuorikkonsa Turussa asuville sisaruksilleen. Oton veljet totesivat tapaamisen jälkeen: ”Kyllä sinä olet saanut hyvän vaimon, mutta ei hän ole tästä maailmasta.” Epäilyt Yolandan soveltuvuudesta avioliittoon jäivät aikaa myöten omaan arvoonsa; Yolanda synnytti 20 vuoden aikana yksitoista lasta, joista kahdeksan eli täysi-ikäisiksi.<br /><br /> Oton opinnot saivat nyt uutta vauhtia, hän sai lääketieteen opintonsa loppuun 1852, sai dosentin paikan yliopistosta, jatkoi opiskelujaan Würzburgissa ja nimitettiin patologisen anatomian professoriksi 1859. Siirtyessään emeritukseksi 1885 hänelle myönnettiin arkkiatrin arvonimi. <br /><br /> Vastuu kodista, lapsista ja kasvatuksesta jäi Yolandalle. Vuonna 1862 ostettiin tontti Pohjoisranta 14:stä, jolle rakennettiin oma talo, jossa oli iso sisäpiha ulkorakennuksineen. Isot tilat perhe tarvitsikin, koska taloudessa oli palveluväki mukaan lukien suurimmillaan 18 henkilöä. Kodin henkeä hallitsi Yolandan uskonnollisuus. Joka päivä perheen jäsenet ja palvelusväki kokoontuivat sekä aamu- että iltahartauteen. Lisäksi pidettiin raamattuseuroja, joissa kaikuivat Siionin virret. Tanssi oli kielletty, musiikki oli lähinnä hengellistä samoin kuin ilmeisesti kirjallisuuskin. Henki ei kuitenkaan ollut ahdasmielinen eikä synkkä, johtuen varmaan Yolandan valoisasta ja ystävällisestä persoonasta. Lapsille ei myöskään asetettu jyrkkiä rajoja ja koska asuttiin keskellä Helsinkiä, niin he eivät saaneet vaikutteita vain kodistaan. Jotkut lapsista ovat kylläkin omissa muisteluissaan kertoneet kokeneensa kodin ilmapiirin ahdistavana. Tällaista ei voi lukea Oton kirjoittamassa elämäkerrassa. Hänen antamansa kuva Yolandasta ja kodin hengestä on hyvin ihanteellinen ja kunnioittava. Yhdessä kohdassa Otto tosin esittää kysymyksen: vastaako hänen kuvauksensa todellisuutta, eikö Yolandan elämästä löydy mitään varjoja? Otto vastaa, että siitä tietävät vain Yolanda itse ja Herra. <br /><br /> Yolanda kuoli 1888 Lepolassa 61-vuotiaana. Otto eli tämän jälkeen vielä pitkään ja kuoli 90-vuotiaana vuonna 1913. <br /><br /> Lepolaa ei enää ole, paikalla on nykyään Seurakuntaopisto. Yolandan muistoa pidetään opistolla kuitenkin elossa siten, että puutarhassa on Yolandalle nimetty, tuijapuitten ympäröimä hiljentymispaikka.</span>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-2288469015160072102019-11-05T11:18:00.000-08:002022-05-27T07:20:06.965-07:00Gelderland Hollannin geneettisellä kartalla<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqSOWlyeYPhquOqN9m8dVHuiQDPqms4UN7eWvWGDAVxVrIsjR1sQKcMLxVcYeYnk__TzKs3FwE4E1fh1RMD0oEF3xeXGf3kRCy1GSrSq94yKKAKLb7W4yqLyup63lTk6KBIN3L0yiOocQM/s1600/P312HollandMap.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="503" data-original-width="433" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqSOWlyeYPhquOqN9m8dVHuiQDPqms4UN7eWvWGDAVxVrIsjR1sQKcMLxVcYeYnk__TzKs3FwE4E1fh1RMD0oEF3xeXGf3kRCy1GSrSq94yKKAKLb7W4yqLyup63lTk6KBIN3L0yiOocQM/s320/P312HollandMap.jpg" width="275" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /> Hollannissa on äskettäin julkaistu tutkimus <a href="https://www.nature.com/articles/s41431-019-0496-0"><i>The Dutch Y-chromosomal landscape</i></a>, jossa selvitettiin miten miesväestön Y-kromosomien haploryhmät jakautuvat maantieteellisesti. DNA-näytteitä kerättiin 2.085 hollantilaiselta mieheltä, jotka oli valittu siten, että he jakautuvat maantieteellisesti suunnilleen samoin kuin koko maan 8,5 miljoonan suuruinen miesväestö. Tällä pyrittiin siihen, että tutkimuksella saadut tulokset ovat sovellettavissa koko väestöön. <br /><br /> Tutkitut miehet luokiteltiin 32 haploryhmään, joista yksi on sama kuin Suomen Hjelt-suvun miehillä (R1b-P312). Tutkituista miehistä 8,5 % kuului tähän ryhmään, joka vastaa n. 700.000 miestä koko Hollannin väestöstä. Ylläolevasta kartasta käy ilmi, että haploryhmän R1b-P312 alueellisessa jakaumassa on kaksi erillistä keskittymää: toinen noudattaa suunnilleen Gelderlandin provinssin rajoja ja toinen käsittää Pohjois-Brabantin provinssin Hollannissa ja jatkuu Belgian rajan yli Flanderiin. Näillä alueilla haploryhmä P312:n osuus miesväestöstä on korkeimmillaan 12,5 - 14,7 % kun se rannikolla laskee 1,6 - 5,9 %:iin. <br /><br /> Olen karttaan lisännyt Gelderlandin provinssin rajat sekä aiemmin Gelderlandiin kuuluneen Geldernin kaupungin, joka nykyään sijaitsee Saksan puolella rajaa. Nämä kaksi paikannimeä mainittiin vielä 1800-luvun lopulla sukutraditiossamme seutuina, joilta Hjelttien esi-isät ovat lähteneet Pohjois-Saksan ja Ruotsin kautta Suomen Turkuun. Hollannin geneettinen kartta ja sukutraditiomme sopivat hyvin yhteen. Yksinään tämä seikka ei tietenkään todista mitään, mutta siitä tuli yksi ranskalainen viiva lisää listalle, jossa luetellaan sukumme hollantilaiseen alkuperään viittaavia tekijöitä. Aikaisemmin olen kirjoittanut niistä kolmessa artikkelissa (<a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/09/gelderland.html">Gelderland</a> ja <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2018/06/onko-geld-hjelt_4.html">Onko Geld=Hjelt</a> ja <a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/04/pakolaiset-tukholmassa.html">Pakolaiset Tukholmassa</a>).</span>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-8341969169227203882019-10-09T00:07:00.000-07:002019-10-09T00:15:59.490-07:00Sjöfarare<span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "arial"; font-size: 13px;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIepLd4uen1j6xj0cUREZyuRWRbjPLfVSRWDLwj_BZjhXBqWOe6wD_A7pEyXikPDp10m8vHzOEQ79gqmB_5qaB4Y6oI0TZcgnM37Q8fAtdAF4bauEJeIrzqKZ410EqabnPGauLVywD2-cg/s1600/Favell.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="510" data-original-width="567" height="287" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIepLd4uen1j6xj0cUREZyuRWRbjPLfVSRWDLwj_BZjhXBqWOe6wD_A7pEyXikPDp10m8vHzOEQ79gqmB_5qaB4Y6oI0TZcgnM37Q8fAtdAF4bauEJeIrzqKZ410EqabnPGauLVywD2-cg/s320/Favell.jpg" width="320" /></a></div>
<span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "arial"; font-size: 13px;"><br /></span>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Det har hunnit gå 25 år sedan Marianne Riska-Nordqvist höll ett föredrag om sjöfararna i släkten Hjelt. Marianne hade samlat ihop material och även lyckats intervjua sådana sjöbjörnar, som hade seglat med stora segelfartyg på världshaven. Det är väldigt värdefullt att man har kunnat dokumentera sådana här släkttraditioner. Deras värde har bara vuxit med åren. (<a href="https://drive.google.com/open?id=1MaiCT0XNfHFEstGPtzNDa1-mdwMT2Prk">Läs här.</a>) </span><br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-84709976368305768642019-09-20T08:59:00.000-07:002022-05-27T07:20:29.261-07:00Aleksis Kivi Otto Hjeltin potilaana<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLQ2Ag1_DyFmHxKZRSLadjoMFawrjgX8q1rjoCMKIqZWkW3UcD7gv_5_ZxEO-ylqRKsH2ygz8d2niUoJcjzrF2-rHDzfY0ecuS5C9sUUwtOpji_mCrC2OopaOVOljhf1JUSD2uyHlTl9xF/s1600/Sjukbes%25C3%25B6dsronden.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="461" data-original-width="813" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLQ2Ag1_DyFmHxKZRSLadjoMFawrjgX8q1rjoCMKIqZWkW3UcD7gv_5_ZxEO-ylqRKsH2ygz8d2niUoJcjzrF2-rHDzfY0ecuS5C9sUUwtOpji_mCrC2OopaOVOljhf1JUSD2uyHlTl9xF/s400/Sjukbes%25C3%25B6dsronden.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Isoisältäni Arthur Hjeltiltä on perheessämme kulkenut perintönä oheinen Albert Gebhardin grafiikanlehti, josta on käytetty nimeä ”Mietteliäs Aleksis Kivi”. Elävää Kiveä Gebhardilla ei kuitenkaan ole ollut mallinaan, koska työ on valmistunut 1920-luvulla. Perheessämme on aina kerrottu taulun hankitun sen takia, että Aleksis Kivi oli aikoinaan Otto Hjeltin potilaana. Näistä kahdesta miehestä kirjoitetuissa elämäkerroissa potilassuhde on yleensä mainittu, kuitenkin melko kursorisesti. Minulle kirjoituksista on jäänyt sellainen kuva, että Aleksis Kivi olisi ollut Otto Hjeltin hoidossa Lapinlahden sairaalassa. Tämän takia joitakin vuosia sitten minä puolestani kävin mietiskelemässä siinä potilashuoneessa, jossa Aleksis Kivi asui Lapinlahden aikanaan.</span></div>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">
</span>
<br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRB16f9LSKJdGaOZGwQJIjftGLBtsg68sMCy975TupPKcncOq_c4kbgFIFm3d8_EpZGYQRZJplduJWFKQrj_jFSL7xuoSwW_FPLcIoA9eMQnDxKRd9584YaF7WamOp1XnLTVEFU0Ir0iwE/s1600/Aleksi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="585" data-original-width="657" height="284" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRB16f9LSKJdGaOZGwQJIjftGLBtsg68sMCy975TupPKcncOq_c4kbgFIFm3d8_EpZGYQRZJplduJWFKQrj_jFSL7xuoSwW_FPLcIoA9eMQnDxKRd9584YaF7WamOp1XnLTVEFU0Ir0iwE/s320/Aleksi.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0.0001pt;">
<span lang="FI" style="font-family: "times new roman" , serif;">Albert
Gebhard: Mietteliäs Aleksis Kivi</span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Tuoreessa Aleksis Kiven elämäkerrassaan (Saapasnahkatorni, 2018) Teemu Keskisarja kertoo Aleksin sairaala-ajasta vähän tarkemmin ja huomasinkin, että Lapinlahden sijaan minun olisi pitänyt käydä mietiskelemässä Unioninkadulla, jossa silloisen </span><a href="https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000tju" style="font-family: Verdana, sans-serif;">Uuden Klinikan</a><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> rakennukset sijaitsevat (nyk. Suomen Pankin toimistotalo Unioninkatu 33). Sinne sairas Aleksis Kivi toimitettiin huhtikuussa 1871 Siuntion Fanjunkarsista, kun Charlotta Lönnqvist ei enää pystynyt pitämään kirjailijaa luonaan. </span></div>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Y<i>lilääkäri, patologisen anatomian professori Otto Hjelt silmäili potilaan. Uusi Klinikka keskittyi sisätauteihin, myös päänsisäisiin. Hjelt huomasi, että litteratör Alexis Stenvallilla oli melankolia niin kuin suunnilleen puolella Suomenmaan mielisairaista. Hjelt oli kiinnostunut vesikylvyistä, mutta tähän tapaukseen hän määräsi farmakologisemmin kloraalia, morfiinia, ulostus- ja yskänlääkettä, ehkä myös salvoja sekä Karlsbadin suolaa ja jodia. ...</i></span></div>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">
</span>
<br />
<div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_gwfC4MiHBJjlVMzomh-4X6ZuZPzW2UzU_wVpXr78tDj2I3otHmuWX28Wg58yopJQ4CPc0Lwt28pnnoy5r5NDpWFklgV5-FI42NT8m5wcZ53wdGk_JoRf_d5_BOqI0baT-NC2waEB1TDV/s1600/MuotokuvaOttoHjelt2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1207" data-original-width="1018" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_gwfC4MiHBJjlVMzomh-4X6ZuZPzW2UzU_wVpXr78tDj2I3otHmuWX28Wg58yopJQ4CPc0Lwt28pnnoy5r5NDpWFklgV5-FI42NT8m5wcZ53wdGk_JoRf_d5_BOqI0baT-NC2waEB1TDV/s320/MuotokuvaOttoHjelt2.jpg" width="269" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Otto Hjelt 1871</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> <i>Kivi oli koeajalla Klinikassa, joka ei takertunut kroonikkoihin. Hän viipyi 35 vuorokautta, joista 35 markan laskun maksoi J. V. Snellman. Kivi siirrettiin 31. toukokuuta Lapinlahden mielisairaalaan. Veljiltä ei kysytty ... tieto tuli Charlottallekin vasta viikkojen päästä järkytyksenä. ... [Lapinlahden] hoiturit olivat täysin kouluttamattomia ja käytännössä vartijoita. Alimiehitys yritti hillitä hulluja kovilla otteilla ja pelkäsi itsekin henkensä puolesta.</i> (Teemu Keskisarja)</span><br />
</div>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">
</span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Lapinlahdessa Aleksis Kivi oli ylilääkäri Thiodolf Saelan’in hoidossa. Keskisarjan mukaan se ei siis ollutkaan Otto Hjelt, joka hoiti Aleksis Kiveä vesikylvyillä, kuten monissa kirjoituksissa annetaan ymmärtää. Sen sijaan Lapinlahti makuutti potilaitaan kylmissä vesialtaissa verkon alla. Saelan piti muistikirjaa, josta voi lukea taudinmäärityksen: <i>Melancholia chronicus</i>. Aleksille ei kukaan ollut lunastanut Lapinlahdessa elinkautispaikkaa ja kun Saelan totesi parantumattomuuden, tuli yhdeksän kuukauden hoitojakson jälkeen lähtö huokeampiin olosuhteisiin. </span><br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"><br /></span></div>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">
</span>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Karkauspäivänä 29. helmikuuta 1872 Alpertti Stenvall lähti Lapinlahteen hakemaan veljeään. Hän oli Nurmijärven kunnan kanssa sopinut viidestä ruistynnyristä ottavansa Aleksin mökkiinsä Tuusulassa ja huolehtivansa veljensä ravinnosta ja vaatetuksesta. Vieraista Aleksi ei pitänyt eikä heitä Alpertin mökin ankeuteen ollut tunkeutumassakaan. Tuusulassa Aleksista tuli jälleen professori Otto Hjeltin potilas. Lepolasta vajaan neljän kilometrin päästä Hjelt poikkesi potilaskäynneillään Stenvallin mökillä. Joulukuussa 1872 Aleksi joutui lavantaudin ja keuhkokuumeen kouriin, joitten takia Otto Hjeltin käynnit Aleksin luona varmaankin tihenivät. Aleksi menehtyi uudenvuodenaattona 1872. </span></div>
</div>
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">
</span>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-352921672933122147.post-71127603338366792452019-08-21T04:50:00.002-07:002022-05-27T07:21:33.050-07:00Alajärven Jokela-suvun yhteys Hjelt-sukuun<br />
<span style="font-family: "verdana" , sans-serif;"> Miesten Y-kromosomeista tehdyissä DNA-testeissä minua lähimmät neljä miestä ovat: kaksi Hjelt-sukuun kuuluvaa miestä ja kaksi alajärveläisen Jokela-suvun miestä. Seuraavat osumat ovatkin sitten kaukaisempia tapauksia Ruotsista. Testit ennustavat meidän viiden miehen yhteisen esi-isän eläneen 1750-luvulla. Erittäin hyvä ennuste, koska meidän kolmen Hjeltin yhteisen esi-isän tiedetään olevan Niklas Hjelt (1739-1808). Virhemarginaalikin huomioiden se tarkoittaa, että myös Jokela-suvun miesten täytyy sukunimestään huolimatta kuulua Hjelt-sukuun. Toinen näistä miehistä on Hannu Pesola, joka seuraavassa kertoo tarkemmin miten sukujen välinen yhteys on todennettu ja miksi hän sukunimestään huolimatta kuuluu Jokela-sukuun ja sitä kautta Hjelt-sukuun. <br /><br /><br /><b>Hannu Pesola</b>: <br /><br /> <i>”Hjelt-Blogin artikkelissa ”<a href="http://hjeltblogi.blogspot.com/2019/09/missa-kaikki-ovat.html">Missä kaikki ovat?</a>” (2015) Erkki Hjelt kirjoitti geneettisestä sukupuusta, jossa minäkin olen mukana. Kirjoituksessa todettiin, että isäni sukua ei tunneta. Vuosi sitten asia sai uuden käänteen, kun sain pitkään kestäneiden tutkimusten jälkeen selville biologisen isäni. <br /><br /> Olen Hannu Pesola s. 7.12.1951 Turussa. Asun Raahessa vaimoni Leenan kanssa. Meillä on kolme poikaa, jotka asuvat Vantaalla, Oulussa ja Hämeenkyrössä. Lapsenlapsia meillä on kolme. Olemme olleet kolme vuotta eläkkeellä. <br /><br /> Kaupalliset ja THL:n DNA-testit ovat olleet ratkaisevan tärkeitä tutkimustyössäni, koska tiedot isästäni olivat vähäiset. Äitini kertoman mukaan hän tapasi isäni vain kerran Turun Pahaniemessä. Hän ei tiennyt nimeä eikä osoitetta. Hänellä oli muistikuva isäni nenän pienestä poikkeavuudesta. Syntymäni jälkeen äitini muutti vanhempiensa luokse ja isyysasia jäi selvittämättä. <br /><br /> Ensimmäisen kosketuksen isälinjaani ja Hjelt-sukuun sain v. 2013 Y-DNA testissä. Kaksi vuotta myöhemmin varmistui isälinjani yhteys Etelä-Pohjanmaan Hjeltteihin. Ennusteen mukaan yhteinen esi-isämme on n. 8 sukupolven päässä. <br /><br /> Kaksi vuotta sitten aloin tutkia tarkemmin ns. DNA-serkkutestin osumia. Tätä autosomaalista DNA-testiä käytetään sukulaisuuksien selvittämiseen sekä biologisen isän että biologisen äidin kaikista sukuhaaroista. DNA-näytteen antaneet henkilöt tallentavat usein myös sukupuunsa järjestelmään. Tarkastelin neljän isäni sukuun kuuluvan testatun henkilön sukutietoja. Heidän sukulaisuutensa minuun oli ennustettu n. 4. serkuksi. Heillä kaikilla oli sukupuu ja he olivat isäni suvun parhaita osumia. Kaksi testattua asui Minnesotassa, yksi Michiganissa ja yksi Alajärvellä. Heidän suvuilleen saatiin yhteiset esivanhemmat, 1700-luvulla syntyneet Erkki ja Liisa Honkaniemi Alajärveltä. <br /><br /> Seuraavaksi jatkoin tutkimista sillä oletuksella, että Honkaniemet ovat myös minun esivanhempiani isäni kautta. Sain käyttööni laajan sukutietokannan heidän suvustaan. Sitä hyväksi käyttäen ja aiemmin saamiani Turun Pahaniemen henkikirjoitustietoja vertailemalla löytyikin äitini ikäinen mies, jonka nimi oli myös Honkaniemen sukupuussa. Syyskuussa 2017 otin yhteyttä miehen tyttäreen ja sain kuulla, että hänen isänsä oli juuri edesmennyt ja hautajaiset olivat tulossa. <br /><br /> Keväällä 2018 valmistui em. miehen 1. serkun DNA-testi. Testin mukaan meidän sukulaisuutemme on myös 1. serkun tasoa. Tämä todisti sen, että olin viimein löytänyt isäni suvun. Viime syyskuussa valmistui THL:n isyystesti, jossa todettiin isäni löytyneen yli 99,999 % varmuudella. Isäni näyte saatiin biopankissa säilytettävästä kudoksesta. Näin olin löytänyt itselleni myös siskopuolen ja monia muita isäni puolen sukulaisia. <br /><br /> Isäni suku on alajärvinen Jokela-suku. Jokela-suvun tiedossa oleva isälinja alkaa Kalle Vihtori Jokelasta (s. 1876 Alajärvellä), joka on isäni isoisä. Hän syntyi aviottomana poikana Talvitie-nimisessä talossa ja sai äitinsä sukunimen Jokela. Kallen elämänvaiheet liittyvät kiinteästi Alajärven pappilaan Kaupinniemeen, jossa hän asui, työskenteli ja kasvatti perheensä. Hän toimi myös seurakunnan haudankaivajana. <br /><br /> Vaikka Kalle Vihtori Jokelan ja hänen jälkeläistensä geneettinen yhteys Hjelt-sukuun on todennettu, niin hänen isäänsä ei pystytä nimeämään. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole monta, koska tiedämme, että geneettisesti ja olosuhteet huomioiden muita mahdollisuuksia Kalle Vihtorin isäksi ei ole kuin joku Alajärven kappalaisen Karl Wilhelm Hjeltin pojista.” </i></span>Erkki Hjelthttp://www.blogger.com/profile/04939594450037294017noreply@blogger.com0