Quante volte, diss io:
Costei per fermo nacque in paradiso!
(Kuinka usein olenkaan sanonut:
Hän on varmasti syntynyt paratiisissa!)
Näin luonnehti roomalainen kuvalehti Gran Mondo 28-vuotiasta suomalaista laulajatarta Fanny Hjeltiä artikkelissaan tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 1906. Fanny Hjelt oli opiskellut laulua Roomassa 1904-05 ja sen jälkeen oleskellut jonkin aikaa Suomessa. Tammikuussa 1906 hän palasi Roomaan jatkamaan opintojaan ja oli varmaan mielissään näistä Gran Mondon tervetuliaissanoista. Roomalaislehden artikkeli herätti huomiota myös Suomessa ja siitä löytyy käännöksiä lehdistössä:
”Denna förtjusande unga dam härstammar från en av de mest berömda och mest aktade familjer, som för närvarande finnas i Finland.
Hon har kommit till Rom ledd av sin nobla smak; och vi hafva beundrat hennes utsökta godhet, hennes dygder, hennes blida lynne, hennes tjusande blygsamhet! Huru kunde jag förklara den beundransvärda skönheten, en skönhet så fin och säregen, hos denna Nordens ljufva dotter med blonda lockar och ögon blå! Från hela hennes unga person utgår städes ett det mest tjusande behag, vare sig hon går eller står, vare sig hon sjunger med sin härliga och uttrycksfulla röst eller talar eller ler sitt blida löje ... städse synes den älskvärda unga damen som det efterlängtade och drömda idealet!
Måtte den beundransvärda Fanny Hjelt uppfylla sitt löfte och stanna här för alltid, på det att Italiens trädgård må riktas med en så härlig blomma, det är hennes sanna vänners önskan, och jämte denna kära önskan upprepar jag de sköna raderna af kärlekens största skald."
(Nya Pressen 5.2.1906)
Gran Mondon artikkelissa oli myös kuva Fanny Hjeltistä, mutta sitä ei suomalaisista lehdistä valitettavasti löydy. Aikalaiskuvausten mukaan Fanny on selvästikin ollut kaunis nainen: Som ung satt Vera Hjelt söndag efter söndag i kyrkan och beundrade en "hänförande vacker" ung släkting, Fanny Hjelt; hennes skönhet fascinerade Vera.
Ennen toista opintojaksoaan Roomassa Fanny Hjelt ehti esiintyä Suomessa monta kertaa. Italialaisvaikutus näkyi esim. Helsingin Seurahuoneella (nyk. kaupungintalo) 6.12.1905 pidetyssä musiikki-illassa, jossa esiintyi italialainen orkesteri ja jossa Fanny Hjelt esitti italialaisia yksinlauluja luutun säestyksellä.
 |
| Hbl 3.12.1905 |
Palattuaan Suomeen Fanny Hjelt jatkoi esiintymisiään, joista löytyy mainoksia ja arviointeja lehdistössä. Suomalaiset arvioinnit eivät tosin yllä lähellekään Gran Mondon hurmaantunutta tekstiä.
”Fröken Fanny Hjelt sjöng temperamentfullt den ena sången efter den andra. Prestationerna mottogs med lifliga applåder”. (Hbl 27.1.1917)
Nuorsuomalaisen naisklubin 10-vuotisjuhlissa huhtikuussa 1912 ”nti Fanny Hjelt lauloi pianon säestyksellä lauluja”. Tilaisuudessa esiintyi myös ”teatteriseurue” Lepolan naapurista: neidit Liisa Järnefelt ja Ruth Sibelius sekä herra Heikki Järnefelt.
Fanny Pauline Hjelt syntyi Turussa vuonna 1877 ja oli vanhempiensa litografi Karl Rurik Hjeltin ja Augusta Björnin ainoa lapsi. Joku yhteys perheessä oli jo silloin Italiaan, koska peräti 16 kummin joukossa oli neiti Carolina Borgogni Pisasta. Vuonna 1904 Fanny kihlautui Theodor Söderlundin kanssa. Vähän myöhemmin häntä kutsuttiin nimellä rouva Fanny Söderlund muissa yhteyksissä kuin laulajattarena. Jonkin ajan kuluttua häntä nimitettiin taas neiti Fanny Hjeltiksi, olisikohan hän jäänyt leskeksi.
Vuonna 1922 Fanny Hjelt meni naimisiin helsinkiläisen liikemies Hugo Daniel Grönlundin kanssa. Grönlund omisti mm. 1905 perustamansa Katajanokan Tupakkakaupan. Taisi olla Fannyn vaikutusta, että uudeksi nimeksi tuli Tupakkakauppa Signora. Fannyn henki elää vielä: paikalla toimii tänä päivänä kahvila Signora, joka mainostaa aitoa italialaista kahviaan. Fanny Hjelt kuoli vuonna 1933. Fannyn kuolinpaikka ei ole tiedossa, mutta viimeisen leposijansa hän sai vanhempiensa vieressä Turun hautausmaalla.
