Bergenin katedraalikoulun koulumestarina toimi 1500-luvulla Absalon Pedersøn Beyer (1528-75). Mestari Absalon piti parinkymmenen vuoden ajan päiväkirjaa, josta voimme seurata tuon ajan elämää Bergenissä. Päiväkirjasta löytyy muutama hauska tarina mestari Absalonin oppilaasta, Nils Hjeltistä. Oppilaasta selviää, että hän on kotoisin Hjeltlandista (nyk. Shetland). Bergeniläiset käyttivät noina aikoina saarelaisista nimeä hjelt -er, ja tämä lisänimi on annettu Nilsille ilmeisesti hänen aloittaessaan koulunkäyntinsä. Lisäksi selviää, että Bergenin pormestarin, Anders Skrivaren, puoliso oli Nilsin sukulainen.
Norjan ensimmäinen nimeltä tunnettu "näyttelijä"
Tässä suora lainaus mestari Absalonin päiväkirjasta vuodelta 1562:
... hand kallede Nils hielt Kylekop. Dette naffn hafde hand paa it spel,
som ieg Mester Absalon lod agere her paa kirckegaarden med stor
vmag och bekosting om Adams fal, vdi huilked spel forne Nils
forhandlede sine parter saare vel, och en hob løse Companer kallede
honnom siden Kylekop.
... häntä kutsuttiin nimellä Nils Hjelt Kylekop. Tämä nimi hänellä oli eräässä
näytelmässä, jonka minä mestari Absalon järjestin täällä kirkkomaalla. Se kertoi
Aatamin lankeemuksesta ja siinä Nils hoiti osansa erityisen hyvin, minkä johdosta häntä alettiin kutsua nimellä Kylekop.
som ieg Mester Absalon lod agere her paa kirckegaarden med stor
vmag och bekosting om Adams fal, vdi huilked spel forne Nils
forhandlede sine parter saare vel, och en hob løse Companer kallede
honnom siden Kylekop.
... häntä kutsuttiin nimellä Nils Hjelt Kylekop. Tämä nimi hänellä oli eräässä
näytelmässä, jonka minä mestari Absalon järjestin täällä kirkkomaalla. Se kertoi
Aatamin lankeemuksesta ja siinä Nils hoiti osansa erityisen hyvin, minkä johdosta häntä alettiin kutsua nimellä Kylekop.
Aatamin lankeemus oli huvinäytelmä, jota keskiajalla esitettiin kouluissa ympäri Eurooppaa osana latinan kielen harjoittelua. Uskonpuhdistuksen jälkeen sitä alettiin protestanttisissa maissa esittää julkisesti kansankielillä. Näytelmässä on roolihahmoina mm. kolme pikkupirua, joista yhden nimi on Kylekop. Ilmeisesti tämä Nils Hjeltin erinomaisesti esittämä pikkupiru oli silmäpuoli, koska nimi on sanaleikki sanasta kyklooppi. Norjan teatterilaitoksen historiikin mukaan mestari Absalonin johtamaa esitystä pidetään ensimmäisenä julkisena teatteriesityksenä ja Nils Hjeltiä ensimmäisenä nimeltä tunnettuna norjalaisena näyttelijänä.
Kapakkatappelu Bergenissä
Mestari Absalon kertoo seikkaperäisesti eräästä Bergenin satamassa sattuneesta kapakkatappelusta. Seuraavassa tarina tiivistettynä.
Sunnuntaina 7. päivänä maaliskuuta 1563 kolme Absalonin oppilasta käveli kohti Bergenin satamaa jo muutaman kannullisen olutta nauttineina; Nils Hjelt, Kristen Mikkelsson ja Bergenin pormestarin veljenpoika Jens. Sataman viinikellarissa heillä tuli muutaman saksalaisen kauppiaan kanssa sanaharkka, jota kapakoitsijan piti tulla rauhoittamaan. Sitten Revelsgårdenin renki käytti Nils Hjeltistä haukkumanimeä Kylekop. Nils raivoistui tästä ja alkoi uusi riita, jonka seurauksena kapakoitsija ajoi kaikki riitapukarit ulos. Kolmikkomme seurasi renkiä hänen kotimatkallaan tuuppien häntä kyynärpäillään. Rengin kotitalon edessä tämä otti maasta kepin ja alkoi puolustaa itseään sillä. Tällöin Jens iski renkiä niin lujaa rintaan, että tämä loukkaantui pahoin. Myöhemmin puolenyön jälkeen renki kuoli vammoihinsa.
Saman vuoden huhtikuun 3. päivän kohdalle on mestari Absalon lakonisesti kirjoittanut, että rengin surmanneelta Jensiltä katkaistiin kaula. Nils Hjeltin mahdollisesta rangaistuksesta ei ole mainintaa. Seuraava häntä koskeva merkintä on kuusi vuotta myöhemmin kun Nils Hjelt nimitettiin Fanen seurakuntaan kappalaiseksi 28.8.1569.
Toimittuaan kaksi vuotta kappalaisena Nils Hjeltin tilalle nimitettiin seuraaja. Sen jälkeen hänestä ei löydy tietoja. Norjan sukututkijat ovat laatineet melko kattavan luettelon uskonpuhdistuksen jälkeisistä papeista, jossa Nils Hjeltistä mainitaan vain em. kahden vuoden kappalaisen virka. Joko hän on kuollut tai sitten hän on palannut kotisaarelleen Hjeltlandiin (Shetlantiin). Hjeltland oli tuolloin kuulunut jo yli sadan vuoden ajan Skotlannin kuningaskuntaan, eivätkä saaren papit kuuluneet enää mihinkään norjalaiseen hiippakuntaan.
_________
Absalon Pedersøn Beyer: Liber Capituli Bergensis, 1552-72.
N. Nicolaysen: Absalon Pedersöns dagbog, 1860. Mestari Absalonin translitteroidut päiväkirjat 1552-72.
Svend Erik Løken Larsen, Knut Ove Arntzen: Norge - teater. Norjan teatterilaitoksen historia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti