Innovatiiviset arokansat
Ensimmäiset R1b-miehet ylittivät Kaukasus-vuoret jo noin 5000 eaa ja levittäytyivat pohjoispuolisille aroille. Kesti toistatuhatta vuotta ennen kuin toinen aalto R1b-miehiä ylitti Kaukasuksen n. 3700 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Kaukasuksella syntyi ensimmäinen pronssiaikakauteen kuuluva ns. Maikopin kulttuuri (3700-2500 eaa).
R1b-miesten levittäytyminen jatkui edelleen pohjoisille aroseuduille. Arot eivät olleet autioita, siellä harvaan asuvat paimentolaiskansat elivät vielä neoliittistä kautta. Näitten kansojen joukossa oli myös ensimmäisen aallon mukana tulleet R1b-miehet. Epäselväksi on jäänyt kumman aallon mukana Hjelt-suvun muinaiset esi-isät ylittivät Kaukasus-vuoret. Niin tai näin, aroilla geneettiset ryhmät sekoittuivat suloisesti keskenään ja väestön jakautuminen etnisiin ryhmiin tapahtui muilla perusteilla. Geneettisesti arokansat muodostuivat tämän jälkeen kolmesta ryhmästä: länsiosia hallitsi R1b-ryhmä ja itäosia R1a-ryhmä, jonka joukossa eli n. 5-10% suuruinen R1b-vähemmistö. Lisäksi aroille oli levittäytynyt kaukasialaisen haploryhmän G miehiä.
Elämänmuoto aroilla poikkesi siitä, mitä se oli ollut Kaukasuksen pohjoisrinteillä. Pian saikin alkunsa aroilla toista tuhatta vuotta vaikuttanutJamna-kulttuuri (3600-2300 eaa). Elämänmuoto aroilla oli liikkuvaa. Villihevonen oli kesytetty siellä jo aikaisemmin ja Maikopin kulttuurin mukana tulivat merkittävät keksinnöt; pyörä ja vaunu. Teltat ja tavarat lastattiin härkien vetämiin vaunuihin. Ihmiset ratsastivat ja paimensivat liikkeellä olevaa karjaa: nautoja, sikoja, lampaita ja vuohia. Jo Maikopin-kultturin aikana alkunsa saanut metallinkäsittelytaito ja pronssiesineitten valmistus kehittyivät. Kaukasuksen pohjoisrinteiltä on hiljattain löydetty mm. vanhin tunnettu pronssinen miekka. Muodoltaan se on samanlainen kuin kelttien valmistamat miekat n. 3000 vuotta myöhemmin. Muitakin piirteitä löytyy, jotka kertovat kelttien muinaisen alkuperän olevan aroilla, kuten lampaanvillan hyötykäyttö. Vainajat haudattiin maakuoppiin kyljelleen polvet taivutettuina, kasvot koilliseen ja haudan päälle rakennettiin jamnoille tyypillinen kumpu.
Nykykäsityksen mukaan jossain Jamna-kulttuurin alueella tapahtui yksittäisellä R1b-miehellä mutaatio, jonka mukaan hänen miesjälkeläisensä luokitellaan haploryhmään R1b-M269. Tätä ryhmää esiintyy pieniä määriä Euraasiassa, mutta Länsi-Euroopassa kyseinen haploryhmä on yleisin. Frekvenssi on 92% Walesissa, 82% Irlannissa, 70% Skotlannissa, 68% Espanjassa, 60% Ranskassa (76% Normandiassa) --- ja Hjelt suvussa 100% :)
Jamna-kulttuurin väestön katsotaan kuuluneen kantaindoeurooppalaisiin. Nämä eivät olleet mikään yksittäinen etninen ryhmä, vaan koostuivat erilaisista väestöryhmistä. Niitten keskuudessaa puhuttiin kantaindoeurooppalaisia kieliä.
Karttaan olen merkinnyt keltaisella niitten haploryhmien leviämissuunnat, joihin myös Hjelt-suvun muinaiset esi-isät kuuluivat. Punaisella muitten R1b-miesten leviämissuunnat .
Invaasio
Helmikuussa 2015 eräs tiedeuutinen ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa. Se koski laajaa tutkimusta, jonka tulokset ovat tämänkin kirjoituksen kannalta kiinnostavia. Tutkimuksessa oli tehty DNA-testit 94 vainajan luille, jotka on aikoinaan varastoitu museoihin ympäri Eurooppaa. Tiivistetysti tuloksena oli se, että indoeurooppalaisten kansojen levittäytyminen Keski-Eurooppaan oli aiempaa oletettua massiivisempaa, tutkimuksessa käytettiin termiä invaasio. Keskeisessä asemassa tässä invaasiossa olivat juuri edellä käsitellyt jamnat. He toivat mukanaan pronssikauden, indoeurooppalaiset kielet ja edellä käsitellyt keksintönsä.
Invaasion vaikutus Euroopan väestöön oli käänteentekevä ja nopea. Täällä asunut paleoeurooppalainen väestö eli vielä neoliittista aikaa eikä sillä ollut mitään mahdollisuutta selviytyä teknologisesti ylivertaisia arokansoja vastaan. Parissa sukupolvessa paikallisten heimojen miesväestön eliitti vaihtui ja vähitellen muukin miesväki. Tulijoilla ei ollut ainakaan merkittävästi naisia mukanaan ja näin ollen sukuja jatkettiin paikallisten naisten kanssa. Seurauksena arokansojen kaukaasialainen ja itäaasialainen ulkonäkö hävisi ja paleoeurooppalaisten ihonväri ja hiukset muuttuivat vaaleammiksi eli syntyi meille tutun näköinen eurooppalainen ihmistyyppi. Vanhat paleoeurooppalaiset kielet Keski-Euroopassa vaihtuivat indoeurooppalaisiin.
Invaasio tapahtui pääosin kahta reittiä, joista pohjoisempi suuntautui nykyisten Tsekin, Puolan ja Pohjois-Saksan alueille. Edellämainitussa tutkimuksessa löytyi tätä reittiä kulkeneitten vainajien luita, jotka kuuluvat geneettisesti samaan haploryhmään kuin Hjelt-suvun miehet. Joten oikeilla jäljillä siis ollaan. Em. alueelle syntyi ns. Únětice-kulttuuri (2300-1600 eaa). Nimeä ei voi suomentaa, koska se on annettu erään tsekkiläisen kylän mukaan. Foneettisesta ohjeesta [ˈuːɲɛcɪt͡sɛ] huolimatta en vieläkään ymmärrä miten nimi pitäisi lausua. Täällä eläneet R1b-miehet tunnistetaan nykyään siitä, että he kuuluvat haploryhmään R1b-L11.
 |
| Rekonstruoitu Únětice-talo Böömistä |
Únětice-kulttuurin merkitys pronssikauden Euroopan muodostumisessa on keskeinen. Sen väestö oli omapiirteistä ja dynaamista. Vaikutus ulottui varsinaista asuinaluetta huomattavasti laajemmalle; Únětice-keramiikkaa ja pronssiesineitä on löydetty Britanniasta, Irlannista, Skandinaviasta, Italiasta ja Balkanilta.
______________________
Haak, Wolfgang; Lazaridis, Iosif et al.: "Massive migration from the steppe is a source for Indo-European languages in Europe". BioRxiv, February 2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti