lauantai 9. toukokuuta 2015

DNA alkaa kertoa tarinaansa



  Aloitin DNA-testien tekemisen neljä vuotta sitten kokeillakseni saisiko niistä uutta, sukumme alkuperää koskevaa tietoa. Sen jälkeenkin olen jatkanut  tarkentavien testien teettämistä. Uusia asioita menneisyydestä on tullut esiin, eikä työ ole vielä suinkaan valmis. Paraikaa on taas yksi testi tekeillä ja taas tulee uutta mietittävää. Kun sukumme alkuperää selvitettäessä voi jo melkein sanoa, että arkistot ovat läpikäydyt, niin DNA:ssa meillä on nyt käytettävissämme luonnon kirjoittama arkisto, jonka kätköistä ei suinkaan kaikkea tietoa ole vielä löydetty. Yhdessä arkeologian, kielitieteen ja väestöhistorian kanssa genetiikan tuomat välineet pystyvät kertomaan aina vain tarkempia tarinoita muinaisten esi-isiemme elämästä ja maantieteellisestä levittäytymisestä. 

   Heti ensimmäisten tulosten valmistuttua uutta tietoa alkoikin tulla. Ne koskivat kylläkin hyvin, hyvin kaukaisia aikoja, mutta olivat silti tosi mielenkiintoisia. Ensinnäkin selvisi se, että sukumme esi-isät ovat tulleet Suomeen lännestä päin suhteellisen myöhään, vasta 1200-luvun ruotsalaisuudisasutuksen jälkeen. Geneettisesti kuulumme sellaiseen miesten ryhmään, joka on Suomessa melko harvinainen, yleisempi Skandinaviassa ja kaikkein yleisin läntisessä Euroopassa. 

   Ennen tulosten tarkempaa käsittelyä kuitenkin lyhyt esittely siitä, miten luonto tarinoitansa DNA-ketjuun kirjoittaa.  

Snipit

   Väestön alkuperän selvittämiseksi ja sukututkimuksen avuksi tehtäviä DNA-testejä on erilaisia. Koska tämä blogi koskee sukumme isälinjan selvittämistä, vain yhdellä testityypillä on merkitystä eli sellaisella, jolla tutkitaan vain isältä pojille siirtyvän Y-kromosomin DNA:ta. DNA:n muodostavasta emäspariketjusta ovat geneetikot valinneet sellaisia kohtia, joissa mutaatioiden esiintymistiheys tunnetaan jollakin tarkkuudella. Tutkittavia mutaatioita on puolestaan kahta tyyppiä, joista toista kutsutaan nimellä SNP (Single Nucleotide Polymorphism) eli "snippi". Toiseen mutaatiotyyppin palataan myöhemmissä kirjoituksissa.

   Snippi on mutaatio, jossa DNA-ketjun yksi emäspari vaihtuu toiseksi. Yllä olevassa kaaviossa on esimerkki siitä, kuinka emäspari CG vaihtuu emäspariksi TA. Tutkittavat kohdat on valittu DNA:n ns. roska-alueelta, jota on n. 95% ketjusta ja jonka alueella ei sijaitse geenejä. Tämä on tärkeää mm. sen vuoksi, että tulosten hyödyntämiseksi niiden julkinen vertailu muitten miesten tuloksiin on välttämätöntä. 

   Tutkittavien snippien mutaatiotiheydet ovat  hyvin pitkät, puhutaan tuhansista vuosista. Testatut miehet voidaan tuloksissa ilmenneitten snippien mukaan ryhmitellä ns. haploryhmiin. Niistä geneetikot ovat puolestaan rakentaneet ns. haplopuun eli eräänlaisen mutaatioitten mukaisesti haaroittuvan, hierarkkisen geneettisen kartan. Geneettinen sukututkimus tutkii mm. haploryhmien avulla ihmisyksilöitten etnistä alkuperää sekä väestöjen ja kansojen liikkeitä ja historiaa. 

Haploryhmä R1b

R1b-miehet Suomessa (Lappalainen)
   Suomen miesten haploryhmät on kartoitettu vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa (Lappalainen et. al). Suomen neljän yleisimmän haploryhmän osuudet miesväestöstä sekä niitten arvioidut syntypaikat ja -ajat ovat:

   N1c  58,2%   Etelä-Siperia  ~12.000 eaa
   I1a   28,0%   Eurooppa        ~3.000 eaa
   R1a1  8,0%   Euraasia        >16.500 eaa
   R1b   3,7%   Länsi-Aasia    <16.500 eaa

Hjelt-suvun miehet sijoittuvat ryhmään R1b. Oheisessa kartassa Suomen R1b-miesten osuus miesväestöstä eri alueilla.
Alla olevassa kartassa vastaavat luvut Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Kuten voidaan havaita Hjelt-miehet edustavat Suomessa melko harvinaista haploryhmää, joka kuitenkin on Länsi-Euroopassa kaikkein yleisin. 



R1b-miehet vanhoilla mantereilla (Eupedia)

   Seuraavassa on esitetty R1b-miesten haplopuusta suurimittakaavainen kaavio. Näiltä osin haplopuun rakenne on jo melko vakiintunut, mutta täydellinen puu on huomattavasti tarkempi juuriosiltaan ja se "elää" jatkuvasti. Pelkästään R1b-haploryhmän puu jakautuu yli 500 osaan. Kansainvälinen genetiikantutkijoitten järjestö ISOGG tarkistaa haplopuitten rakenteen vuosittain ja tekee siihen uusien tutkimusten mukaiset lisäykset.

    Haplopuun runko muodostuu mutaatioitten välisestä hierarkkisesta rakenteesta ja mutaatioitten muodostamista haarautumista. Nämä on merkitty mustallaVihreälläolen merkinnyt aikajanan esihistoriallisina jaksoina ja sinisellä maantieteelliset alueet, joilla mutaatioiden arvellaan tapahtuneen. Punaisella olen merkinnyt eräistä alahaploryhmistä yleisesti käytettyjä nimityksiä. 

   Minun haploryhmäni ja samalla kaikkein Hjelt-suvun miesten haploryhmä merkitään tänä päivänä näin: R1b-DF27. Tällä haploryhmällä on nimikin; iberialais-atlanttinen ryhmä (tästä lisää myöhemmin). Tämä merkitsemistapa kertoo sijoittumisestamme suurimittakaavaisessa haplopuussa (ks. alla). Merkintä on lyhyt, ytimekäs ja kuvaava; sen voi vaikka painattaa t-paitaansa. Kun vertailen haploryhmääni muiden testejä tehneitten kanssa, ilmoitan sen tarkemmin eli otan mukaan vielä haploryhmän DF27 alla olevat ryhmät, joitten kohdalla testitulokseni ovat olleet positiivisia. Nämäkin ovat vielä yhteisiä kaikille Hjelt-miehille: R1b-DF27>Z196>Z209>Z220>S21184. Tämä merkitsemistapa on yleistynyt vasta parin viime vuoden aikana. Kannattaa huomioida, että edelliseen merkitsemistapaan törmää edelleen kirjoissa ja artikkeleissa. Se oli rakennettu siten, että jokainen haplopuussa oleva mutaatiohaara oli mukana merkinnässä. Aikaa myöten tällaisen merkinnän käyttö on tullut mahdottomaksi sen pituuden ja labiilisuuden takia. Aluksi vuonna 2011 minun kohdallani merkintä oli R1b1a2a1a2a1a1 ja se on ehtinyt jo kerran muuttuakin eli R1b1a1a1a1a3b1.

   Seuraavissa kirjoituksissa lähden tämän kartan avulla kulkemaan muinaisten esi-isieni jalanjälkiä ensin läntisestä Aasiasta Euroopan puolelle ja sitten kohti Pohjanmeren rannikkoa kuitenkin poiketen ensin Iberian niemimaalla.

R1b - haplopuu  (Eupedian pohjalta laatinut Erkki Hjelt)

_________

T. Lappalainen et al.: Migration Waves to the Baltic Sea Region, 2007
Jean Manco: Ancestral Journeys, the Peopling of Europe, 2013
Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret, 2002
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset ovat tulleet, 2007
Kalevi Wiik: Suomalaiset miehet, DVD-julkaisu 2008
Eupedia, tiedetoimittajien Eurooppa-tietosivut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti