Sisällissodassa Tampereen valtauksen jälkeen valkoiset joukot jatkoivat etenemistä Kokemäenjoen vartta Porin suuntaan. Huhtikuun alussa Karkun kirkon kohdalla punaiset ryhmittyivät puolustukseen Riippilänjärven ja Rautjärven väliselle kannakselle. Parin viikon asemasotavaiheen jälkeen 17. päivänä valkoiset hyökkäsivät panssarijunan tukemina Karkun kirkolle. Se oli tarkoitettu hämäykseksi, sillä samanaikaisesti osa joukoista koukkasi Riippilänjärven länsipuolitse kohti Karkun kirkkoa. Tämä oli yllätys Riippilänjärven rannalla oleville punaisille. Se oli yllätys myös vastarannalla sijaitsevan Linnaisten huvilan omistajalle Hjalmar Hjeltille ja hänen talonsa väelle, jotka totesivat joutuneensa taistelussa rintamalinjojen väliin. (Karkun taistelu.)
Oheinen postikorttikuva on otettu juuri siitä kohtaa, mistä punaiset tähyilivät vain 150 metriä leveän salmen yli suoraan Linnaisten pihamaalle ja ampuivat kaikkea liikkuvaa. Ja olihan Linnaisten pihalla liikettä, siellä sijaitsi professori Hjalmar Hjeltin sääasema, josta hän tunnollisesti kävi lukemassa mittauslukemia taistelujen aikanakin. Jouduttuaan luotisateeseen hän kuitenkin keskeytti tieteellisen työnsä. Ikkunoista tapahtumia seurannut talon väki kertoi, etteivät olleet koskaan nähneet professorin juoksevan niin nopeasti. Professoriin punaiset onneksi eivät osuneet, mutta sääaseman laitteisiin jäi luodinreikiä. Meteorologiselle laitokselle lähettämiensä säätietojen liitteeksi Hjalmar Hjelt kirjoitti selityksen sääaseman kokemista vaurioista ja puuttuvista säähavainnoista.
Anteckningar i avseende å nederbörden.
Den 18 [april] på morgonen befanns [nederbördsmätaren] liksom Niphers vindskyddare genomskjuten, hålen dock ej alltför nära bottnet. Nederbörden, 37 skaldelar, torde väl i huvudsak hän[g]öra från regnet n(13 - 14), till mindre del från n(9 - 12), huru stor avdunstningen varit, kan jag ej säkert bedöma, men tror ej, att den varit av större betydelse.
Muiden säähavaintosarjojen joukossa Hjalmar Hjeltin sarjoja käytetään edelleen fenologisten tutkimusten aineistona. Hjalmar Hjelt oli myös yksi ahkerimmista ukkosilmojen havaitsijoista. Postitse lähetettäviin ukkoskortteihin merkittiin tietoja ukkosten kestosta, voimakkuudesta, salamoinnista ja raekuuroista.
Sukuyhdistyksen kotisivujen tunnus hjeltinvoikukka (Taraxacum hjeltii) on nimetty Hjalmar Hjeltin mukaan. Linnais-huvila paloi vuonna 2001.
 |
| Hjalmar Hjeltin ukkosraportti 7.8.1892 (Kuva Sven-Erik Hjelt) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti