Nordmøren Hjeltit

   Yllä olevat muotokuvat esittävät Ole Olesen Hjeltiä (1571-1638) ja hänen puolisoaan Marit Svendottiria (1580-1661), jotka elivät Norjan Nordmøren alueella (ks. kartta). Kuvat ovat osa suurempaa maalausta (ks. alla), jossa näkyvät myös heidän kaikki yksitoista lastaan; viisi poikaa on sijoitettu isänsä viereen ja viisi tytärtä äitinsä viereen. Synnytyksessä kuollut yhdestoista lapsi katsoo vanhempiaan kapaloissaan. Teos on alunperin maalattu Kvernesin Kornstadin kirkkoon suoraan seinälaudoituksen päälle. Kirkko purettiin 1904 ja se osa laudoituksesta, johon maalaus on tehty, on säilytettynä Bergenin museossa. Maalaus on selvästi vanhin toistaiseksi tunnettu kuva Hjelt-nimisestä henkilöstä. Maalauksen alle on kirjoitettu:

Denne Thaffle Er forært kirken til Sirat aff Oluff Heltis Efter leffuerske Maren Suendatter met sine børn: Anno 1638. 

(Tämän taulun on kirkon koristukseksi lahjoittanut Olav Hjeltin eloon jäänyt puoliso Marit Svendottir lapsineen vuonna 1638.) 

   Ole Olesen Hjelt oli kauppias ja kruunun kestikievarin pitäjä pienellä Smörholmenin saarella aivan rannikon tuntumassa Eiden pitäjässä. Smörholmenin erottaa mantereesta kapea pitkä salmi, joka muodostaa luonnollisen Atlantin myrskyiltä suojaavan satamapaikan. Tuohon aikaan Norjan rannikkoa pitkin kuljettiin vain vesitse ja Ole Hjeltin kestikievari olikin tarkoitettu levähdyspaikaksi rannikkoa pitkin kulkeville merenkävijöille. Asutusta Smørholmenilla ei ollut paljoakaan ja Ole Hjeltin kaupankäynti tarkoittaneekin eräänlaista tukkukauppaa. Rannikkoa pitkin kulkevat isommat laivat jättivät kauppatavaroitaan Smørholmenin varastoihin, joista vuonojen perukoilla toimivat kauppiaat niitä sitten noutivat pienemmillä veneillä.

   Ole Olesen Hjelt oli hyvin varakas ja vaikutusvaltainen mies, sitä osoittaa jo maalaus kirkon seinällä. Leskeksi jäänyt Marit omisti kymmenen vuotta miehensä kuoleman jälkeen kuusi maatilaa tai maatilan osaa Nordmøressä.



   Ensimmäinen maininta Hjelt-nimisestä henkilöstä tällä alueella koskee Håkan Hjeltiä vuonna 1339. Hän omisti Eggan-nimisen maatilan Skaunin pitäjässä Etelä-Trøndelagin maakunnassa. Tämä on vanhin toistaiseksi löydetty kirjallinen maininta Hjelt-nimestä. Seuraavaan merkintään meneekin sitten peräti 200 vuotta; se koskee Kvernesin Vederseterissä elänyttä Anders Hjeltiä vuonna 1536, joka voisi olla Ole Hjeltin isoisä. Norjan sukututkijoitten keskuudessa on yleinen käsitys, että näitten kahden varhaisimman Hjelt-nimisen miehen alkuperä on Shetlannissa. Saaret tunnettiin vielä 1500-luvulla norjankielessä nimellä Hjeltland, ja sen asukkaista käytettiin nimitystä hjelt (hjelter). (Tästä myöhemmin lisää omassa artikkelissaan.)

   Kauppias Ole Hjeltin lapsista on jo vähän enemmän tietoa. Mahdollisesti vanhin pojista oli Ole Olesen Hjelt (nuorempi) (s.n. 1610 – k.n. 1662), joka jatkoi kaupankäyntiä Smørholmenilla. Hänen puolisonsa oli Maret Augustinsdottir (1621-91).

   Yksi kauppiaan pojista oli Iver Olesen Hjelt, joka toimi Bud-nimisen kalastajakylän pappina vuodesta 1650. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Sofia Lauritsdotter ja toinen Margareta Pedersdottir Sadel. Iver Hjelt rakensi Budiin talon, joka tunnettiin nimellä Ivergarden. Budissa on myös hänen mukaan nimetty katu Iver Helts veg, toistaiseksi ainoa Hjelttien mukaan nimetty katu.

(Väärinkäsitysten välttämiseksi: sukuyhteyttä sorvari Hjeltiin sukuun ei ole todettu.)
___________

Norske Slektshistoriske Forening, keskusteluja 2004,2007

O. Olafsen: Norske slæktsnavne, 1922