Hjelthjelt-talo

   

   

   Sukututkimuksessaan Släkten Hjelt (1903) August Hjelt pohdiskeli yhtenä mahdollisuutena, että suku voisi olla lähtöisin Norjan Hedmarkin Nesin pitäjässä sijaitsevasta Hjelthjelt-talosta. Sen jälkeen samaa asiaa ovat pohtineet muutkin Hjelt-suvun alkuperästä kiinnostuneet henkilöt. Suomesta käsin on tehty tutkimusmatkoja Nesiin ja tavattu Hjelthjelt talon nykyisiä omistajia ja pitäjän historiantutkijoita. Mitään konkreettista uutta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tullut ilmi.

   Talon väki 1600-luvulla

   Hjelthjelt talo oli olemassa jo keskiajalla. Asukkaista ei ole niin vanhoilta ajoilta tietoa. Se tiedetään, että talo oli asumaton ainakin 1594-95, mutta ilmestyi uudelleen veroluetteloihin vuonna 1602. Uudet asukkaat eivät todennäköisesti olleet Hjelt-nimisiä, vaan alkoivat käyttää talon nimeä lisänimenään, aluksi muodossa Hjelthjelt ja 1900-luvulla lyhyemmin Hjelt. Ainakin vuodesta 1602 lähtien talo on ollut perintötila, joka on siirtynyt isännältä pojalle ja joskus isännältä tyttärelle ja tämän vävylle aina vuoteen 1867, jolloin se myytiin suvun ulkopuolelle. Norjalaisessa nimikäytännössä talon nimen merkitys sen asukkaitten lisä- ja sukunimiin on suurempi kuin Suomessa. Tästä johtuen myös Hjelthjelt-taloon tulleet vävyt ottivat sukunimekseen Hjelt. 

  
   Talon ensimmäinen isäntä 1600-luvun alussa oli Peder. Nes bygdebok –kirjassa (2000) kolme ensimmäistä sukupolvea esitetään alla olevalla tavalla. Olen kääntänyt Kirstiniä ja Börjeliä koskevan osuuden kokonaisuudessaan, muilta osin olen tiivistänyt kirjan tekstiä.

1. Peder , isäntä v:sta 1602, kuoli 1644 jälkeen.

1.1. Tjöstel Pedersen, isäntä v:sta 1645. Puoliso Anne Olsdotter

1.1.1. Arne Tjöstelsen, s.n. 1650 k.n. 1671. 

1.1.2. Abelone Tjöstelsdotter

1.1.3. Anne Tjöstelsdotter

1.1.4. Rangdi Tjöstelsdotter 

1.2. Ole Pedersen s.n. 1606, isäntä yhdessä Nilsin kanssa 1657-66.

1.2.1 Joen Olesen

1.3. Nils Pedersen s.n. 1610, isäntä yhdessä Olen kanssa 1657-66, sen jälkeen yksinään

1.3.1 Johanne Nilsdotter, peri talon isältään. Puoliso Gunder Guldbrandsen Lie. Gunder tuli Lie-nimisestä talosta vävyksi. Sen jälkeen hänestä käytettiin nimeä Gunder Guldbrandsen Hjelthjelt. Vanhin poika Gulbrand Gundersen Hjelthjelt jatkoi talon isäntänä 1727.

1.3.2 Kirsti tai Kerstin, Nils Pedersenin mahdollinen tytär. Puoliso Börjel Björnsson. Börjel oli sorvari ammatiltaan ja he ottivat sukunimekseen Hjelt. 1600-luvun lopulla aviopari asui Turussa. Siellä syntyivät heidän jälkeläisensä ja Börjel kuoli vuonna 1702. Tänään on Hjelt-suvulla monia jälkeläisiä Suomessa ja Ruotsissa, mutta he eivät ole koskaan löytäneet varsinaisia juuriaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Nesin historiayhdistys on saanut suvun jäseniltä monia yhteydenottoja, mutta emme ole koskaan voineet antaa varmoja vastauksia. Syynä on se, ettei ole olemassa niin pitkälle ajassa taaksepäin ulottuvia kirkonkirjoja. Hieman harvinaista on, että lyhennetty muoto Hjelt olisi otettu käyttöön niin aikaisin, täällä se tuli käyttöön vasta 1900-luvulla. Voidaan vain olettaa, että Börjelin ammatti olisi tuonut hänet Nesiin ja hän olisi avioitunut talon tyttären kanssa.  He olisivat voineet asua siellä jonkin aikaa ja ottaa lähtiessään mukaansa talon nimen. Heidän lapsiaan oli Johanna Hjelt (äitinsä siskon mukaan?), Roland Hjelt (laivuri), Niclas (Nils) s. 1680, Johan s. 1682 (sorvarioltermanni Turussa k. 1749). ?

   Kirstin Nilsdotteria koskeva osa Bygdebokissa on suora lainaus August Hjeltin Släkten Hjelt-kirjasta vuodelta 1903. Nesin pitäjän alkuperäislähteistä ei löydy mitään, mikä viittaisi Kirstin Nilsdotterin muuttaneen Turkuun. Bygdebokin tekstistä puuttuu eräitä tietoja Börjelistä ja Kirstinistä, jotka vievät pohjan pois tekstissä esitetyiltä arvauksilta. Ensinnäkin vanhin tiedossa oleva merkintä Börjelistä on Turun manttaalikirjassa vuonna 1675. Silloin sorvarinkisälli Börjel ei ollut vielä naimisissa, vaan avioitui Kirstinin kanssa vasta Turussa vuonna 1677 tai 1678. Näin ollen hän ei ole voinut olla Hjelthjelt-talossa vävynä. Sekään ei ole uskottavaa, että Börjel ja Hjelthjelt-talon tytär Kirstin olisivat naimattomina lähteneet Turkuun. Kirstinin äidinkielen voidaan nimittäin hyvin perustein sanoa olleen suomi. Sitä paitsi heidän olisi ollut otettava mukaan Kirstinin äiti, siis Hjelthjelt-talon emäntä, koska äidin tiedetään tulleen haudatuksi Turkuun. Nesin manttaaliluetteloista ei myöskään 1660-luvulla löydy Börjel-nimistä miestä Hjelthjelt-talossa (löytyy rengit Iver Tiöstelsen, Jörgen Halvardsen ja Iver Christelsen). Olen käynyt läpi myös muut Nesin talot, eikä sopivaa Börjel-nimistä miestä löydy koko pitäjästä.

   Miksi sitten Bygdebokin tekijät ovat tekstinsä ja siinä esitetyt arvauksensa kirjoittaneet? Vastaus voi löytyä heidän maininnastaan, että monet Hjelt-suvun jäsenet ovat suvun juuria etsiessään olleet yhteydessä Nesiin. Veljekset Edvard ja August Hjelt vierailivat paikkakunnalla vuonna 1909, ts. kuusi vuotta Augustin kirjan ilmestymisen jälkeen. Varmastikin August on jättänyt sinne kirjojaan, joissa hän pohtii suvun mahdollista Hjelthjelt kytkentää. Sen jälkeen on tehty muitakin vierailuja, esim. August Hjeltin tytär Toini Iversen 1950-luvulla (hänen lähettämänsä postikortin kuva on tämän artikkelin alussa). Bygdebokin kirjoittajat antavat ymmärtää, että myös Nesin historiayhdistys on osaltaan tutkinut mahdollista kytkentää, ilman tulosta. Lopputulemana mielestäni ei ole ollut perusteltua Bygdebokissa esittää Kirstiniä edes Hjelthjelt-talon tyttärenä, vaikka tekstissä onkin käytetty termiä mahdollinen tytär.  Joissakin yhteyksissä on nimittäin voinut havaita, että Bygdebokin teksti on otettu todesta ja se on alkanut elää omaa elämäänsä suvussamme.

   Talon nimen arvoitus

   Miten talon erikoinen nimi Hjelthjelt on syntynyt? Sitä on mietitty sekä Norjassa että Suomessa. Laitan tähän rohkeasti oman näkemykseni asiasta.

   Vanhimmat kirjoitusmuodot veroluetteloissa poikkesivat ei pelkästään kirjoitusasultaan vaan myös rakenteeltaan nykyisestä. Erilaisia kirjoitustapoja 1500- ja 1600-luvuilla olivat:   

Hielckieldt   Hieldkiell  Hieldkielt
Hieltkielt     Hielkielt   Hielkelt
Gieldtkieldt Hieldtkieldt

   Talon nimi koostuu selvästi kahdesta erilaisesta sanasta, joista ensimmäinen alkaa H- tai G-kirjaimella ja toinen aina k-kirjaimella. Ensimmäisen sanan eri muodot ovat samoja, joita käytettiin Hjelt-nimisistä henkilöistä 400-500 vuotta sitten. Noina vanhoina aikoina Norjassa hjelt tarkoitti Hjeltlandin (nyk. Shetlannin) asukasta. Jälkimmäisestä sanasta on vaikea sanoa tarkoitettiinko sillä Kjell-nimistä miestä vai lähdettä (nykynorjaksi kilde). Molempien kirjoitusasut vanhoina aikoina muistuttivat paljon toisiaan: Kield, Kieldt -> Kjell ja kjelda -> kilde. Talon nimi on siis voinut syntyä siitä, että sen ensimmäinen asukas tuli Shetlannista ja oli nimeltään Kjell tai uudisasukas pystytti talon jonkin lähteen äärelle. Sotilasnimestä talon nimi ei ole voinut tulla, sotilasnimiä ei vielä 1500-luvulla käytetty. 1700-luvulta lähtien Nesin pitäjästä löytyy kyllä Hjelt-nimisiä sotilaita, mutta he eivät siis ole sukua Hjelthjelt-talon väelle. Edellä esitetyn perusteella talosta pitäisi oikeastaan käyttää joko nimeä Hjeltkjell tai Hjeltkilde, kun käsitellään 1800-lukua vanhempia tapahtumia.

   1700-luvun lopulle tultaessa talon nimen rakenne muuttui; jälkiosan alusta poistui k-kirjain ja jälkiosa alettiin kirjoittaa samoin kuin alkuosa. Ensin Gielthielt, sitten Gjeltgjelt ja lopulta 1820-luvulta lähtien nykyisellä tavalla Hjelthjelt.

_________________

August Hjelt: Släkten Hjelt, Helsingfors 1903.

Hedmarkslekt -puhtaaksikirjoitettuja asiakirjoja Hedmarkista 1500- ja 1600-luvuilta

Nes Bygdebok. Utgitt av Nes historielag ,2000

Arkivverket Norge –digitoituja arkistoja