Kuten monet muutkin, emeritusprofessori Sven-Erik Hjelt aloitti postimerkkien keräilyn jo lapsena opastajanaan isoisänsä Pieksämäen apteekkari Osvald Hjelt. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2004 hän pystyi vakavissaan syventymään harrastukseensa ja kiinnostui filateelisten näyttelykokoelmien teosta. Aluksi hän keskittyi aihefilateliaan, jonka kokoelmien täytyy muodostaa aineistoon perustuva tarina. Näyttelyissä esillä olleitten kokoelmiensa aiheet ovat liittyneet Hjeltin tieteenalan, geofysiikan, eri osa-alueisiin: ukkoskortit, salamat, revontulet ja maanjäristykset. Lisäksi filatelia-aiheina ovat olleet DX-kuuntelu ja Antarktiksen eri alueet. Oman ja vaimonsa sukuihin liittyvien Pieksämäen ja Raudun postihistoriat ovat tulleet mukaan viime vuosina.
Huutokaupoissa eteen tuli silloin tällöin Hjelt-sukulaisten postia ja vähitellen Sven-Erik Hjelt alkoi systemaattisesti ottaa sitä talteen. Hjelt-sukuun liittyvää aineistoa on kertynyt neljä mapillista; yhteensä muutamia satoja kohteita 1880-luvulta 1940-luvulle (ks. luettelo). Melkein kaikista Hjelt-suvun haaroista on löytynyt jotakin. Hjeltin suunnitelmissa on jo jonkun aikaa ollut laatia tästä aineistosta kelvollinen ”sukupuu” johonkin filateeliseen näyttelyyn.
Huutokaupoissa eteen tuli silloin tällöin Hjelt-sukulaisten postia ja vähitellen Sven-Erik Hjelt alkoi systemaattisesti ottaa sitä talteen. Hjelt-sukuun liittyvää aineistoa on kertynyt neljä mapillista; yhteensä muutamia satoja kohteita 1880-luvulta 1940-luvulle (ks. luettelo). Melkein kaikista Hjelt-suvun haaroista on löytynyt jotakin. Hjeltin suunnitelmissa on jo jonkun aikaa ollut laatia tästä aineistosta kelvollinen ”sukupuu” johonkin filateeliseen näyttelyyn.
Aluksi Sven-Erik ei ollut orientoitunut sukulaissuhteisiin liittyviin filatelistisiin kohteisiin. Innostus aiheeseen syntyi Ruukin asemapäällikkö Karl Alfred Hjeltille syyskuussa vuonna 1896 osoitetusta kortista. Siinä T. Jussila Pihlajavedeltä välitti asemapäällikölle 30 kg:n perunaerää hintaan, jota itse piti liian korkeana. Asemapäällikkö oli Sven-Erik Hjeltille entuudestaan tuntematon ja henkilöllisyyden selvittäminen oli tutkittava. Yllättäen asemapäällikkö osoittautui hänen isoisosedäkseen.
"Kuvia sukufilateliakansioista ©SEH" |
Arkkiatri Otto Hjelt ja Lepolan remontti
Otto Hjelt sai kaupunkiosoitteeseensa Pohjoisranta 14:ään Tuusulan Lepolassa 7.4.1881 päivätyn kortin. Lähettäjä oli Lepolassa palvellut työmies Richard Huttunen, jolla ilmeisesti oli alkamassa Lepolan huoneitten seinien päällystys pahvilla. Pahvia oli hankittava lisää, mutta listalautoja oli tarpeeksi.
Bahvia täällä tarvitaa.
Ruoka konttorin porstuaa 16
Ruokakonttoriin 18
Likkain kammarii 63
Rengi kammarii 40
Köökin porstuaa 18
Rapun seinää 3
Täällä on entisiä 88
Boorttia on tarpeeksi
7 päivänä/4/kuu. 81 R. Huttunen
Kapteeni Edvin Hjeltin perhe merillä
Kapteeni Edvin Hjeltin (1856-22) perheenjäsenistä ainakin puoliso Olga ja tytär Viola olivat joskus mukana perheenpään merimatkoilla. Myös Harry-poika aloitti merimiesuransa jo nuorena. Yhteyttä pidettiin yllä kirjeillä ja korteilla, joista osa on päätynyt Edvinin jälkeläisen Sven-Erik Hjeltin kokoelmiin. Muutama esimerkki löytyy täältä. Kokoelman filateelinen harvinaisuus on kuitenkin kapteenin itselleen Hulliin ns. kapteenin kuorella lähettämä kirje, jossa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ns. surumerkki (alun perin Vaakunamerkki) leimattuna. Merkki julkaistiin protestina vuoden 1890 postimanifestille, jolloin Suomen omat postimerkit lakkautettiin. Merkin käyttö kiellettiin välittömästi. Kuoren Sven-Erik sai lahjana pikkuserkultaan Gunnar Damströmiltä, joka on myös Edvinin jälkeläisiä.
Merimiespappi Richard Hjelt-Helasepän asemapaikkoja
Vuonna 1938 August Hjeltin poika Richard Hjelt muutti sukunimensä muotoon Hjelt-Helaseppä ja lapset lyhyemmin Helaseppä. Pappisvirkansa aikana hän ehti työskennellä monessa seurakunnassa Suomessa ja lisäksi merimiespappina Lontoossa. Tämä selviää myös Sven-Erik Hjeltin kokoamasta filateelisesta aineistosta, joka löytyy täältä.
Kirjanpainaja Karl Rurik Hjelt karhuaa saataviaan
Sven-Erik Hjelt kirjoitti Suomen Postimerkkilehteen (6/2013) artikkelin erään ehiökorttinsa ajoitukseen liittyvästä salapoliisityöstä. Kortin lähettäjä oli turkulainen kirjanpainaja Karl Rurik Hjelt (1849-1900), joka karhusi saataviaan hämeenlinnalaiselta kirjakauppiaalta A. W. Grönholmilta (lue tästä).
-------------------------------------------------------------
©SEH Sven-Erik Hjeltillä on tekijänoikeus tämän artikkelin kuvamateriaaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti